Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheet nyt oikeesti, mikä velojen elämässä ahdistaa
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista velat tai heidän elämänsä, eikä oma lapsoperhe-elämä.
Ahdistaa suvaitsemattomuuden lisääntyminen ja kovuus. nettokeskusteluissa ajoittain loistaa lähes lapsivihamielinen adenne, se huolettaa. Nämä nykypäivän lapset ( vaikka ärsyttäviä ajoittain ovatkin) ovat tulevaisuuden veronmaksajia ja meidän tukenme ja turvamme kun olemme vanhoja. Vihamielinen asenne ei toki rajoitu lapsikeskusteluihin, vaan näkyy kautta linjan.
Kuinka nämä ns kovat ihmiset voivat! Luulempa etteivät kovin hyvin. Hyvinvoivalla ihmisellä nimittäin on varaa olla avoimempi mielipiteissään. Onneksi näitä ääriadenteita näkee vain täällä keskustelupalstalla. Tai voigan olla että tosielämässäkin joku ajattelee niin, mutta aika harva tuo sen niin kärkkäästi julki.
No ei kaikista lapsista tule veronmaksajia. Tulevaisuudessa yhä harvemmasta. Mutta ovathan lapset silti mukavia. Otan itsekin joskus siskon lapsen hoitoon muutamaksi tunniksi.
Kyllä useammasta lapsesta tulee veronmaksaja kuin yhteiskunnan tuilla elävä. Ilman veloja kansantalous rullaa mainiosti sukupolvesta toiseen. Ilman lapsiperheitä kaikki tyssää aika nopeasti. Mutta ihan mukava, että viihdyt siskon lasten kanssa aika ajoin.
Tiedätkö oikeasti, kuinka paljon ihmisen tulee tienata, jotta oikeasti maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle? Siihen pystyvät vain harvat työssäkäyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
Varmaan myös raiskaajalle sopii hänen valintansa ottaa ihmisiä väkisin, mutta kyllä se silti vain ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
Siksipä pieneen mieleenkään ei tulisi mennä hehkuttamaan omia lapsiperhevalintojaan heille jossain heidän omalla sivustollaan/keskusteluryhmissään.
Jostain minulle tuntemattomasta syystä velat tulet vauva lehden sivustolle intoilemaan omasta valinnastaan. Sitten vielä hermostuvat kun sympatiaa ei löydy. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
No ei kyllä ahdista. Ymmärrän kyllä täysin, miksi ystäväni ja läheiseni ovat lapsia halunneet. He haluavat, kasvattaa, rakastaa, ja täydentää elämäänsä lapsilla. Minä en. Minä saan sen ilon ja täyttymyksen jostain muualta. Minä koen, että lapset veisivät minulta enemmän pois kuin antaisivat. Lapsia hankkineet ystävät kokevat toisinpäin. Ollaan varmaan sitten jotenkin harvinainen ystäväpiiri, kun kaikki ymmärretään toistemme valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se, että velat kuvittelevat tietävänsä, mitä lapsiperhe-elämä on. Kuitenkin ainoastaan lapsiperheillä on kokemus sekä dinkku- että lapsiperhe-elämästä. Velojen julistus dinkkuelämän autuudesta on vähän niin kuin joku neitsyt julistaisi, että seksitön elämä on parempaa ja seksistä vouhkataan ihan turhaan.
Näin suurperheen esikoisena kyllä kuvittelen tietäväni melko hyvin, mitä se lapsiperhe-elämä on, enkä halua enää kokea sitä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat velat tuovat esiin oman mielipiteensä siten, että samalla ilmaisevat väheksyvänsä toisenlaista valintaa. Se on ärsyttävää.
Onneksi tällä palstalla lapselliset eivät harrasta just tätä..
Asiasta keskustelu lähtee lähes poikkeuksetta liikkeelle velan aloitteesta, joka usein on vielä varsin härnäävästi kirjoitettu. Minä aikuinen ihminen tiedän mitä haluan nyt ja 20 vuoden päästä / tiedän, mistä jään paitsi / saan vastaavan ilon elämääni gerbiilistäni ja reppumatkasta Gangesille.
Se nyt vaan on niin, että lapseton ei ikinä pysty tietämään, millaista elämä omien lasten kanssa kymmenien vuosien ajan on., eikä mikään lemmikki, ystävä tai muu elämys sitä korvaa.
Sitä en tietenkään väitä, etteikö kukaan saisi niin halutessaan lapsettomana pysyä. Mutta on lapsellista väittää, että muka tietää ja tuntee kaiken, mitä lapset mukanaan tuovat, jos itsellä ei lapsia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se, että velat kuvittelevat tietävänsä, mitä lapsiperhe-elämä on. Kuitenkin ainoastaan lapsiperheillä on kokemus sekä dinkku- että lapsiperhe-elämästä. Velojen julistus dinkkuelämän autuudesta on vähän niin kuin joku neitsyt julistaisi, että seksitön elämä on parempaa ja seksistä vouhkataan ihan turhaan.
Näin suurperheen esikoisena kyllä kuvittelen tietäväni melko hyvin, mitä se lapsiperhe-elämä on, enkä halua enää kokea sitä uudestaan.
Rooleissa on aika olennainen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
No ei kyllä ahdista. Ymmärrän kyllä täysin, miksi ystäväni ja läheiseni ovat lapsia halunneet. He haluavat, kasvattaa, rakastaa, ja täydentää elämäänsä lapsilla. Minä en. Minä saan sen ilon ja täyttymyksen jostain muualta. Minä koen, että lapset veisivät minulta enemmän pois kuin antaisivat. Lapsia hankkineet ystävät kokevat toisinpäin. Ollaan varmaan sitten jotenkin harvinainen ystäväpiiri, kun kaikki ymmärretään toistemme valintoja.
On eri asia "kokea" kuin tietää kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se, että velat kuvittelevat tietävänsä, mitä lapsiperhe-elämä on. Kuitenkin ainoastaan lapsiperheillä on kokemus sekä dinkku- että lapsiperhe-elämästä. Velojen julistus dinkkuelämän autuudesta on vähän niin kuin joku neitsyt julistaisi, että seksitön elämä on parempaa ja seksistä vouhkataan ihan turhaan.
Näin suurperheen esikoisena kyllä kuvittelen tietäväni melko hyvin, mitä se lapsiperhe-elämä on, enkä halua enää kokea sitä uudestaan.
Sinä et tiedä mitään tavallisen kokoisen perheen elämästä, jossa myös isä hoitaa osuutensa kotona, eikä lapset joudu hoitamaan toisiaan.
Pienemmässä perheessä lapset myös kasvavat eikä kotona eletä 20-30 v. vauvaperhe-elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
No ei kyllä ahdista. Ymmärrän kyllä täysin, miksi ystäväni ja läheiseni ovat lapsia halunneet. He haluavat, kasvattaa, rakastaa, ja täydentää elämäänsä lapsilla. Minä en. Minä saan sen ilon ja täyttymyksen jostain muualta. Minä koen, että lapset veisivät minulta enemmän pois kuin antaisivat. Lapsia hankkineet ystävät kokevat toisinpäin. Ollaan varmaan sitten jotenkin harvinainen ystäväpiiri, kun kaikki ymmärretään toistemme valintoja.
On eri asia "kokea" kuin tietää kokemuksesta.
Valitettavasti voin tässä elämässä elää vain sen kautta, miten itse koen asiat. Olisi melko suuri riski hankkia lapsia, ihan vaan, että saisi kokemuksen siitä, että onko se lapsiperhe-elämä antoisaa vai ei. Minä en uskalla tai halua ottaa sitä riskiä, koska se ei olisi oikein minulle eikä niille mahdollisille lapsille. Jos minä koen, että elämäni on hyvä näin, niin näillä on elettävä. Jos lapsellinen kokee, että jään jostain paitsi, niin ei se ole minulta pois. Hyvä vaan, että he ovat niin varmoja omasta valinnastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat velat tuovat esiin oman mielipiteensä siten, että samalla ilmaisevat väheksyvänsä toisenlaista valintaa. Se on ärsyttävää.
Onneksi tällä palstalla lapselliset eivät harrasta just tätä..
Asiasta keskustelu lähtee lähes poikkeuksetta liikkeelle velan aloitteesta, joka usein on vielä varsin härnäävästi kirjoitettu. Minä aikuinen ihminen tiedän mitä haluan nyt ja 20 vuoden päästä / tiedän, mistä jään paitsi / saan vastaavan ilon elämääni gerbiilistäni ja reppumatkasta Gangesille.
Se nyt vaan on niin, että lapseton ei ikinä pysty tietämään, millaista elämä omien lasten kanssa kymmenien vuosien ajan on., eikä mikään lemmikki, ystävä tai muu elämys sitä korvaa.
Sitä en tietenkään väitä, etteikö kukaan saisi niin halutessaan lapsettomana pysyä. Mutta on lapsellista väittää, että muka tietää ja tuntee kaiken, mitä lapset mukanaan tuovat, jos itsellä ei lapsia ole.
Juuri näin. Minäkin hoidin pikkusiskoa kuusivuotiaasta asti, mutta en silti tiennyt niitä tunteita jotka tuli kun esikoiseni sain, olin kuvitellut että tiedän kaiken lastenhoidosta ym. ja kuvittelin tietäväni minkälaista on vastuu ja rakkaus, mutta ei, ei ollut mitään hajua.
Vierailija kirjoitti:
Sitä en tietenkään väitä, etteikö kukaan saisi niin halutessaan lapsettomana pysyä. Mutta on lapsellista väittää, että muka tietää ja tuntee kaiken, mitä lapset mukanaan tuovat, jos itsellä ei lapsia ole.
Kuka on väittänyt tietävänsä KAIKEN? Tiedätkö sinä KAIKEN beduiininaisen elämästä jos sanot, että et halua aavikolle beduiinin yhdeksänneksi vaimoksi? Tiedätkö KAIKEN elinkautisvangin elämästä ja tunteista, jos voit sanoa että et halua vankilaan? Et sinäkään tiennyt KAIKKEA lapsiperhe-elämästä kun päätit että se on sitä mitä haluat, eikö niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
No ei kyllä ahdista. Ymmärrän kyllä täysin, miksi ystäväni ja läheiseni ovat lapsia halunneet. He haluavat, kasvattaa, rakastaa, ja täydentää elämäänsä lapsilla. Minä en. Minä saan sen ilon ja täyttymyksen jostain muualta. Minä koen, että lapset veisivät minulta enemmän pois kuin antaisivat. Lapsia hankkineet ystävät kokevat toisinpäin. Ollaan varmaan sitten jotenkin harvinainen ystäväpiiri, kun kaikki ymmärretään toistemme valintoja.
On eri asia "kokea" kuin tietää kokemuksesta.
Valitettavasti voin tässä elämässä elää vain sen kautta, miten itse koen asiat. Olisi melko suuri riski hankkia lapsia, ihan vaan, että saisi kokemuksen siitä, että onko se lapsiperhe-elämä antoisaa vai ei. Minä en uskalla tai halua ottaa sitä riskiä, koska se ei olisi oikein minulle eikä niille mahdollisille lapsille. Jos minä koen, että elämäni on hyvä näin, niin näillä on elettävä. Jos lapsellinen kokee, että jään jostain paitsi, niin ei se ole minulta pois. Hyvä vaan, että he ovat niin varmoja omasta valinnastaan.
Kukaan ei varmaankaan hanki lapsia ihan vaan kokemuksen vuoksi. Toisin sanoen annat "kokemisesi" rajoittaa elämääsi, ja varsin paljon. Jos se on sinulle ok ja hyväksyt elämäsi sellaisena, kaikki on hyvin. Et varmaankaan riehu palstalla moittien lapsia hankkineiden valintoja ;)
Eikö pitäisi olla ihan itsestään selvää, että jos lapsia hankkii, pitää realiteettien olla selvillä. Ei kai kukaan tee elämänsä suurinta ja koko loppuelämäänsä, parisuhteeseensa, vapauteensa ja taloudelliseen asemaan vaikuttavaa päätöstä asenteella, että siitä ei voi etukäteen tietää millaista se on? Ja tarkoitan nimenomaan sitä, että pitää tietää millaista se voi pahimmillaan olla. Jos lapsi on sairas, eikä koskaan voi muuttaa kotoa pois ja joutuisi edelleen 80-vuotiaana olemaan tämän hoitojana. Tai jos lapsella on diabetes ja jokainen yö pitää seurata, ettei hänen verensokerinsa laske hengenvaarallisen alas. Nämäkin riskit pitää olla valmis ottamaan, jos lapsen haluaa. Eihän kukaan edes muuttaisi toiseen maahan harkitsematta tarkkaan ja sen päätöksen voi sentään perua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ahdistus ole pelkästään lapsiperheiden ahdistusta. Yhtä lailla veloja ahdistaa lapsiperheiden valinnat. Molemmat puolet ovat yhtä sokeita sille faktalle, että eri ihmisille sopii eri valinnat..
No ei kyllä ahdista. Ymmärrän kyllä täysin, miksi ystäväni ja läheiseni ovat lapsia halunneet. He haluavat, kasvattaa, rakastaa, ja täydentää elämäänsä lapsilla. Minä en. Minä saan sen ilon ja täyttymyksen jostain muualta. Minä koen, että lapset veisivät minulta enemmän pois kuin antaisivat. Lapsia hankkineet ystävät kokevat toisinpäin. Ollaan varmaan sitten jotenkin harvinainen ystäväpiiri, kun kaikki ymmärretään toistemme valintoja.
On eri asia "kokea" kuin tietää kokemuksesta.
Valitettavasti voin tässä elämässä elää vain sen kautta, miten itse koen asiat. Olisi melko suuri riski hankkia lapsia, ihan vaan, että saisi kokemuksen siitä, että onko se lapsiperhe-elämä antoisaa vai ei. Minä en uskalla tai halua ottaa sitä riskiä, koska se ei olisi oikein minulle eikä niille mahdollisille lapsille. Jos minä koen, että elämäni on hyvä näin, niin näillä on elettävä. Jos lapsellinen kokee, että jään jostain paitsi, niin ei se ole minulta pois. Hyvä vaan, että he ovat niin varmoja omasta valinnastaan.
Kukaan ei varmaankaan hanki lapsia ihan vaan kokemuksen vuoksi. Toisin sanoen annat "kokemisesi" rajoittaa elämääsi, ja varsin paljon. Jos se on sinulle ok ja hyväksyt elämäsi sellaisena, kaikki on hyvin. Et varmaankaan riehu palstalla moittien lapsia hankkineiden valintoja ;)
Niin, sinun mielestäsi varmaan menetän paljon, koska luultavasti koet elämäsi antoisaksi lasten kanssa. Omasta mielestäni menettäisin enemmän, jos hankkisin lapsia. Ja se on minulle ok. Jokainen meistä peilaa omaa ja muiden elämää omien kokemustensa kautta, eikä yksi ole toista huonompi.
Nyt tulee kaukaa haettua vertausta, mutta koettakaa kestää. Minusta jokainen joka ei harrasta geokätköilyä, menettää paljon. Ystävälläni on paljon koiria, ja hänen mielestään hänen elämänsä on rikasta koirien kanssa. Joku voi omistaa elämänsä matkailulle, ja saa sitä kautta sisältöä elämäänsä. Kuka meistä on sanomaan, mikä kokemus on toista arvokkaampi?
Öö, ei ahdista mikään, miksi pitäisi? Koko kysymys on aivan älytön, sama kuin ihmettelisi mikä esim köyhien elämässä ahdistaa. Itse en halua olla köyhä tai lapseton, mutta ei se ole multa pois jos joku muu haluaa.
Käy sääliksi niitä vanhempia, jotka eivät ole kyenneet hankkimaan lapsiperheestä, vanhemman tehtävistä ja lapsiperhe-elämän ilmiöistä mitään tietoa etukäteen vaan joutuivat tekemään päätöksensä täysin sokkona!
Se kun velat tunkee joka ketjuun haukkumaan lapsiperhe-elämää. Ei jaksais moisia myttäyksiä. Sama kun jos jatkuvasti joku tulisi haukkumaan tamperelaisuutta. :)
Muuten mikään ei harmita. Olen vain onnellinen omasta elämästäni ja lapsistani. Onneksi en elä heidän elämäänsä. :)
Olet ymmärtänyt ihan oikein.