Naisten alistumishalukkuus ja pärjääminen uralla
Naisten yleinen halu alistua mm. sängyssä sekä olla passiivinen kun mies on aktiivinen ja aloitteellinen korreloi heidän huonon menestyksensä kanssa työelämässä. Harva nainen nousee huipulle alalla kuin alalla, koska huipulle pyrkiminen vaatii dominoivuutta, määrätietoisuutta, aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta.
Feministit syyttää naisten huonoa menestymistä myyttisen patriarkaatin syyksi, vaikka todellisuus on että naiset ovat luonteeltaan alistuvia, passiivisia, mukavuudenhaluisia, eikä heillä riitä halua pyrkiä huipulle, ellei sitten menestyvän miehen iskemistä tällaiseksi lasketa.
Kyllähän naiset pärjää koulussa jopa miehiä paremmin, heitä on paljon yliopistoissa, mutta koulumenestys on sekin tavallaan auktoriteetille alistumista. Totellaan opettajaa, luetaan läksyt, päntätään tenttikirjat ulkoa, ilman että sisäistetään niitä jotenkin syvällisesti niin että niistä voisi muodostaa omia mielipiteitä ja uusia luovia ajatuksia. Täällähän oli vähän aikaa sitten ketju jossa moni korkeakoulutettu nainen kertoi että heidän kunnianhimonsa loppui koulun jälkeen, eli kun saadaan hyvät arvosanat koulusta niin uralla ei enää edetä vaan jäädään johonkin helppoon ja mukavaan työhön. Työelämässä ei enää edetäkään sillä että tehdään kuten ope käskee ja opetellaan ulkoa tenttikirjat, vaan pitää itse luoda omaa uraa. Sellainen ei sovellu naisten passiiviseen luonteeseen.
Miksi tieteen huiput n. 95%:sesti miehiä? Tästä syystä.
Kommentit (34)
Odotitko koko päivän, että pääset postaamaan tuon niin, ettei sitä pysty kommentoimaan? On tuo kyllä varmaan pääpiirteittäin totta. Kaikki mitä ihminen tekee on tavalla tai toisella liitoksissa seksuaalisuuteen.
Tollastahan se on. Kun päästään korkeakoulusta pihalle jumitutaan ekaan tusinatyöpaikkaan ja kykitään siellä huudelleen lasikatosta ja 80 sentistä. Kunnianhimo loppuu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Tollastahan se on. Kun päästään korkeakoulusta pihalle jumitutaan ekaan tusinatyöpaikkaan ja kykitään siellä huudelleen lasikatosta ja 80 sentistä. Kunnianhimo loppuu siihen.
Juuri näin. Naisten ongelmia uran rakentamisessa
- ei uskalleta ottaa vastuuta
- halutaan miellyttää kaikkia ja surraan loputtomiin mitä muut ajattelevat
- biologinen perimä vaikuttaa yllättävän vahvasti edelleen: ei haluta olla tekemisissä itseä pätevämpien naisten kanssa, vaan halutaan miellyttää alfamiehiä. Naiset eivät tajua, että uraportailla voi edetä vain ottamalla verkostoonsa ja organisaatioonsa itseä pätevämpiä, vaan naiset pitävät kaikkia muita naisia kilpailijoina. No, sitä saa mitä tilaa.
- fyysinen jaksaminen: kun tehdään oikeasti bisnestä voi joutua valvomaan 3 vrk putkeen, naiset kiukuttelee heti jos kauneusunet jää ottamatta
- reagoidaan tunteella, kun pitäisi reagoida logiikalla ja järjellä, itkeä pyrskitään tiimipalavereissa ja voivotellaan ja nyyhkitään. Sellainen toiminta ei oikein vakuuta.
Jaa-a. Minä pyöritän työssäni satojatuhansia euroja ja minulla on iso joukko alaisia. Asiat ovat minun hallinnassani.
Seksissä haluan sitten toista ääripäätä: alistua.
Lisätään vielä se, että rahan kiristäminen palkankorotuksen muodossa työnantajalta on yleensä aika rankka toimenpide. Monesti jopa brutaali. Ei ole kerta eikä ensimmäinenkään kun pitänyt lyödä nyrkkiä pöytään ja uhata "lähtevänsä samantien vittuun tältä työmaalta" jos ei onnistu. Nämä kädenväännöt kuitenkin miesten kesken unohdetaan, ymmärretään peliin kuuluvaksi, ja seuraavalla kahvitunnilla ollaan edelleen hyvissä väleissä. Hattu kourassa pyytämällä ei saa mitään ja monella insinöörialalla palkka paranee vain työpaikkaa vaihtamalla. Kökkiminen saman pöydän ääressä ei kannata.
Jos joku nainen on tarpeeksi "äijä" että haluaa tuota harrastaa, niin tuskin palkka on yhtään miehiä huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollastahan se on. Kun päästään korkeakoulusta pihalle jumitutaan ekaan tusinatyöpaikkaan ja kykitään siellä huudelleen lasikatosta ja 80 sentistä. Kunnianhimo loppuu siihen.
Juuri näin. Naisten ongelmia uran rakentamisessa
- ei uskalleta ottaa vastuuta
- halutaan miellyttää kaikkia ja surraan loputtomiin mitä muut ajattelevat
- biologinen perimä vaikuttaa yllättävän vahvasti edelleen: ei haluta olla tekemisissä itseä pätevämpien naisten kanssa, vaan halutaan miellyttää alfamiehiä. Naiset eivät tajua, että uraportailla voi edetä vain ottamalla verkostoonsa ja organisaatioonsa itseä pätevämpiä, vaan naiset pitävät kaikkia muita naisia kilpailijoina. No, sitä saa mitä tilaa.
- fyysinen jaksaminen: kun tehdään oikeasti bisnestä voi joutua valvomaan 3 vrk putkeen, naiset kiukuttelee heti jos kauneusunet jää ottamatta
- reagoidaan tunteella, kun pitäisi reagoida logiikalla ja järjellä, itkeä pyrskitään tiimipalavereissa ja voivotellaan ja nyyhkitään. Sellainen toiminta ei oikein vakuuta.
Tämä on NIIIIIIIN totta kuin olla ja voi.
Pitää varmaan osittain paikkaansa,mutta tietenkin kärjistit.
Tasa-arvon toteutumisesta on niin vähän aikaa että menee monta sukupolvea Ennenkuin vanhojen roolimallien vaikutukset entisestään vähenevät.
Ja on kuitenkin nytkin paljon naisia vastuullisissa ja tärkeissä töissä nytkin.
On ministereitä ja ylilääkäreitä, professoreita ja päälliköitä, toimitusjohtajiakin myös miehisillä aloilla.
Kyllä niitä on jos alat uutisia ym seurata sillä silmällä.
Siis hetkonen, täällä profiloidaan ihmisen koko käytös seksuaalisuuden pohjalta ja käsitys naisen "luontaisesta" alistumishalusta on suoraan 1900-luvun alusta. Mitäs hemmetin pikkufreudeja tänne on oikein saapunut?
Vierailija kirjoitti:
Pitää varmaan osittain paikkaansa,mutta tietenkin kärjistit.
Tasa-arvon toteutumisesta on niin vähän aikaa että menee monta sukupolvea Ennenkuin vanhojen roolimallien vaikutukset entisestään vähenevät.
Minkä vanhojen roolimallien? Biologia siinä enimmäkseen vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkonen, täällä profiloidaan ihmisen koko käytös seksuaalisuuden pohjalta ja käsitys naisen "luontaisesta" alistumishalusta on suoraan 1900-luvun alusta. Mitäs hemmetin pikkufreudeja tänne on oikein saapunut?
Korjataan käsityksiä siinä vaiheessa kun naiset alkaa käyttäytyä toisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää varmaan osittain paikkaansa,mutta tietenkin kärjistit.
Tasa-arvon toteutumisesta on niin vähän aikaa että menee monta sukupolvea Ennenkuin vanhojen roolimallien vaikutukset entisestään vähenevät.Minkä vanhojen roolimallien? Biologia siinä enimmäkseen vaikuttaa.
Varmaan naisten testosteronin puute on yksi tärkeä tekijä, mutta tätäkään ei saisi sanoa ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkonen, täällä profiloidaan ihmisen koko käytös seksuaalisuuden pohjalta ja käsitys naisen "luontaisesta" alistumishalusta on suoraan 1900-luvun alusta. Mitäs hemmetin pikkufreudeja tänne on oikein saapunut?
Korjataan käsityksiä siinä vaiheessa kun naiset alkaa käyttäytyä toisella tavalla.
Ihanan homeinen tuulahdus vanhaan aikaan tämä av-palsta välillä. Muuten unohtaisin välillä sen, että on oikeasti ihmisiä, jotka eivät ole päivittäneet psykologian tai biologian tuntemustaan tälle vuosisadalle, vaan vetoavat vielä vuosisadan tai pari vanhoihin oppeihin ja oikeasti uskovat niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkonen, täällä profiloidaan ihmisen koko käytös seksuaalisuuden pohjalta ja käsitys naisen "luontaisesta" alistumishalusta on suoraan 1900-luvun alusta. Mitäs hemmetin pikkufreudeja tänne on oikein saapunut?
Korjataan käsityksiä siinä vaiheessa kun naiset alkaa käyttäytyä toisella tavalla.
Ihanan homeinen tuulahdus vanhaan aikaan tämä av-palsta välillä. Muuten unohtaisin välillä sen, että on oikeasti ihmisiä, jotka eivät ole päivittäneet psykologian tai biologian tuntemustaan tälle vuosisadalle, vaan vetoavat vielä vuosisadan tai pari vanhoihin oppeihin ja oikeasti uskovat niihin.
Jos nenässä tuoksuu home, niin niistä nenä tai vaihda asuntoa. Ei tässä ole kukaan vedonnut mihinkään "oppeihin" vaan riittää ihan kun havannoi ympäristöään tai lukee vaikka tätä palstaa.
Sittenhän ap-teinillä ei ole hätäpäivää, tie on pedattu aurinkoon. Jos ei onnaa, pitää olla hyvä tekosyy.
Allekirjoitan, ja olen siis itse nainen.
Naiset ovat työelämässä aivan liian nössöjä. Ensinnäkin, tehtävät pitää osata rajata. Pitää osata sanoa ei. Minä sanon ei, mutta tunnen aina ahdistusta ja syyllisyyttä kun näen toisen kasvoilla häilähtävän ärtyneen, masentuneen tms negatiivista tunnetilaa viestivän ilmeen. Tai jos joku ottaa pultit ja lähtee ovia paiskoen menemään. Mutta ei, mä en voi ottaa vastuuta toisen töistä ja ei, mä en voi ottaa itseeni siitä, jos joku toinen loukkaantuu kun en teekään hänen duunejaan tai sanon, että ei nyt, nyt en pysty ottamaan kantaa tähän kun on tämä kiireellinen juttu kesken, palaa tarvittaessa asiaan puolen tunnin päästä.
Toiseksi, pitää tosiaan ottaa vastuu niistä omista hommista. Naiset kysyvät paljon enemmän. Kokeneemmilta, pomolta jne. Hakevat second opinionia ja vahvistusta omalle päätelmälleen. Ei näin. Asia pitää miettiä itse alusta loppuun, muodostaa looginen päättelyketju, ja tehdä perusteltu päätös. Päätös voi loppujen lopuksi osoittautua vääräksi, mutta jos sen takana on looginen päättelyketju (jonka muodostaminen vaatii riittävää asiaosaamista), niin voit seistä selkä suorassa sen takana kuitenkin. Tietysti pitää kysyä jos EI TIEDÄ EIKÄ OSAA. Miehet, etenkin nuoret, usein taas sortuvat siihen, että ovat niin voimainsa tunnossa, että menevät ns. perse edellä puuhun, koska eivät halua kysyä, vaan haluavat tehä itse. (Tässäkin olen huomannut sukupuoten välillä selvän eron. Jos pomo huomauttaa naiselle, että vikaan meni, olisi pitänyt tehdä näin ja näin ja näin, on 100% varma, että nainen muuttaa toimintapaansa ja häpeää pitkään tekemäänsä virhettä. Mies taas saattaa olla ylimielinen, esim. haukkua pomoa selän takana idiootiksi ja yrittää väittää olleensa oikeassa, ja on vihainen ja loukkaantunut saamastaan palautteesta, vaikka olisi selvästi tehnyt alkeellisen mokan ja oikeasti pitäisi olla vihainen itselleen siitä ettei tajunnut.)
Se minkä olen työelämässä huomannut, ja mikä minua myös katkeroittaa, on se, että naisilta ja miehiltä odotetaan niin selvästi erilaisia asioita, erilaista käytöstä. Se, jos nainen on tiukka ja vetää rajansa, esim. juuri kieltäytyy tekemästä toiselle kuuluvaa tehtävää, on paha juttu. Naisen pitäisi olla nainen, kiltti ja hymyilevä ja miellyttävä. Jos on asiakeskeinen, neutraali ja jämäkkä, saa huonon maineen. Tiedän tämän omakohtaisesti, koska musta on avustava henkilökunta tehnyt valituksen aikoinaan eräässä työpaikassa. Mun kanssa oli kuulemma vaikea työskennellä. Päin naamaa sain myös kuulla valitusta siitä miksi en hymyile enemmän, miksi en seurustele kahvipöydässä enemmän, miksi en leivo vaan tuon kahvihuoneeseen kaupasta ostettua kakkua jne. Avustavan henkilökunnan suhtautuminen miestyöntekijöihin, etenkin komeisiin, on taas aivan erilaista. Pyöritään ja kihnataan siinä ympärillä, halutaan heittää läppää (halutaan saada edes jotain huomiota), kahvit passataan eteen jne. Naisia taas ei tervehditä, asiat eivät suju kun tieto ei kulje vaan asenne on se, että joku kansio vaan läiskäistään pöydän kulmalle ja häivytään...Eli sanoisin, että vika (nöyristely, alistuvuus) ei aina ole naispuolisen työntekijän ominaisuus, vaan naispuolisena työntekijänä sinua painostetaan tuohon käyttäytymismalliin aivan eri tavalla kuin miespuolista. Siinä kun miehelle pokkuroidaan, että anteeksi hirveästi voisitko vilkaista tätä, voivoi olisitko niin kiltti, niin naisen eteen tosiaan lätkäistään joku mappi että tee toi ja marssitaan pois. myös muut ammattiryhmät yrittävät usein sumeilematta kasata tehtäviään naisen harteille. Ei kukaan oleta, että joku firman miespuolinen johtaja asettelisi kokousta varten pullia kahvivadille ja raahaisi keittiöstä tarjoilukärryä, vaan on itsestänselvää, että keittiöhenkilökunta tekee tämän. Naisjohtajalle taas soitetaan, että meillä on keittiössä kiire eikä ehditä, sun pitää itse hakea nämä kärryt ja astiat ym. ja kun naisjohtaja sanoo, että ei muuten käy, te hoidatte asian, hän on tietysti kamala narttu.
Koen tarvitsevani alistusta, koska olen äärimmäisen dominoiva luonteeltani. Se on tapa rentoutua kun joku toinen ottaa ohjat (väkisin) ja pakottaa pois siitä tavallisesta roolista ja pää on ihan tyhjä kun ei voin kuin keskittyä siihen, mitä rääkkiä on tulossa. Dominoiva mieheni taasen on arkielämässä(mme) hyvinkin alistuva luonne (ja tyytyväinen asiaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkonen, täällä profiloidaan ihmisen koko käytös seksuaalisuuden pohjalta ja käsitys naisen "luontaisesta" alistumishalusta on suoraan 1900-luvun alusta. Mitäs hemmetin pikkufreudeja tänne on oikein saapunut?
Korjataan käsityksiä siinä vaiheessa kun naiset alkaa käyttäytyä toisella tavalla.
Ihanan homeinen tuulahdus vanhaan aikaan tämä av-palsta välillä. Muuten unohtaisin välillä sen, että on oikeasti ihmisiä, jotka eivät ole päivittäneet psykologian tai biologian tuntemustaan tälle vuosisadalle, vaan vetoavat vielä vuosisadan tai pari vanhoihin oppeihin ja oikeasti uskovat niihin.
Jos nenässä tuoksuu home, niin niistä nenä tai vaihda asuntoa. Ei tässä ole kukaan vedonnut mihinkään "oppeihin" vaan riittää ihan kun havannoi ympäristöään tai lukee vaikka tätä palstaa.
Koko ajan menee paremmaksi. Nämä suuret viisaudet naisen biologiasta ja käytöksestä eivät edes tule minkäänsortin tutkimuksista tai tieteellisestä tekstistä, vaan pelkästään kokemuksen pohjalta. Minä olen havainnoinnut tätä palstaa lukiessani, että suurin osa mieskirjoittajista on sovinistisia, tarkoittaako tämä nyt sitä, että voin yleistää kaikki miehet sovinisteiksi ja se on sitten nyt fakta tästä lähin?
Ei kaikki naiset. "Naisten luontainen alistumishalu"? Sama kun sanoisi vaikka että "kaikki naiset on heteroja" tai "kaikki naiset tykkää lähetyssaarnaaja asennosta".
Tottahan tuo, mutta sen ääneen sanominen aiheuttaa draamaa.