Miltä tällainen viikonloppuohjelma sinusta kuulostaa? Sekä lapsettomien että vanhempien mielipiteet kiinnostavat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet viikonloppujutut, joista itse pidän, on sellaisia, joita voi lasten kanssa tehdä.

Tämä vaikuttaa oleelliselta huomiolta. Minun viikonlopun lempparijutuistani kun monet eivät onnistu lasten kanssa ollenkaan tai onnistuvat niin hankalasti, ettei siinä ole oikein mieltä: kirjoittaminen, lautapelien pelaaminen, baareissa käyminen kavereiden kanssa, elokuvien katsominen, valokuvaaminen, juokseminen... Siksi tuo aloituskin varmaan tuntui ainakin minusta vähän ankealta ja tylsältä mutta kylläkin todella lapsiystävälliseltä ja sellaiselta, josta olisin itse nauttinut 6-12-vuotiaana.

Ja ennen kuin kukaan keksii nillittää asiasta: Frozenin katsominen neljättä kertaa ei ole sama kuin koko päivän giallo-putki, Muumi-lautapeli ei vastaa kuuden hengen The Resistancea, vaunujen kanssa ei voi juosta maastossa, ja lapsensa baariin raahavat hipsterivanhemmat pitäisi ilmiantaa lastensuojeluviranomaisille.

Siis juuri näin! Itsekin lapseton tarkoituksella. Moni asia, mitä teen on teknisesti samaa asiaa kuin lapsiperheessä (lautapeli, leffat, ruokailut), mutta en ole valmis tekemään asioista lapsiystävällisiä eli en todellakaan jaksaisi nähdä niin paljon vaivaa. Siksi olenkin lapseton. Itsekin olisin nauttinut lapsena aloituksen kaltaisista viikonlopuista

Joku kyseli millainen on lapsettoman sinkun viikonloppu. No, minä menen monesti joidenkin hyvien ystävien luokse viikonloppuna. Hengailemme, jotkut juovat vähän (itse juon aika harvoin) tai käyttävät muita päihteitä, juttelemme, saatamme leipoa tai tehdä ruokaa ja ehkä katsoa jotain elokuvia. Tunnelmaltaan tällaiset viikonloput ovat yleensä aika rentoja ja rauhallisia eivätkä välttämättä eroa kovinkaan suuresti ap:n kuvailemasta... Toisinaan sitten bailataan kunnolla, jos on vaikka joku hyvä keikka tai tapahtuma johon on menossa. Silloin valvotaan jatkoilla aamuun asti ja herätään aamulla hyvien ystävien keskeltä keittämään kahvia ja tilaamaan pizzaa tai tekemään ruokaa. Sitten saatetaan käydä porukalla kirppareilla tai taidenäyttelyssä tai ihan mitä vain, riippuu paikasta ja tilanteesta. Pidän näistä molemmista viikonlopputyypeistä mutta en jaksaisi kumpaakaan jatkuvasti. Ja usein vietän ainakin osan viikonlopusta myös yksin, musiikin ja kirjojen kanssa. :) 

N22

Kuulostaa ihan kivalta, tavalliselta viikonlopulta. Se mitä velat eivät ehkä ymmärrä on että meistä vanhemmista omat lapset ovat ihan parhaita tyyppejä ja parasta seuraa. On kivaa viettää yhdessä aikaa. On hienoa nähdä lapsi rakkaan harrastuksen parissa. Hauskaa kuunnella lasten juttuja ja elämän aikatauluttaminen tuntuu (yleensä) pieneltä uhraukselta verrattuna siihen mitä lapselta saa. Onnen hetket on täydellisiä, timanttia.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Jos tämä on normaalia, niin onko se tylsää normaalia vai tosi kivaa normaalia?

Minusta tylsää normaalia. Mulla on 3 lasta ja viihdyn hyvin lasteni kanssa, mutta mulle sopii että ollaan miehen kanssa vuorotellen lasten kanssa ja vuorotellen omissa menoissa. Mutta joskus käytännön syistä vkl voi mennä suunnilleen kuten aloituksessa kuvattu. Tosin emme urheile koko perheellä.

No on tuossa vähän liikaa kaikkea mun makuun. No mulla on huomenna koulua 9-16, varmaan käyn vielä tulles kaupas ja vien loton, mies on kotona nuorimmaisten kanssa (2x7v) Mies käy poikien kanssa varmaan ulkona, lopun aikaa pojat leikkii legoilla ja pelaa jotain tietokoneella tai tabletilla. Tytär menee aamulla tanssiharkkoihin (asuu kuukauden ennen ulkomaille muuttoa meillä 21v.) Mies tai tytär tekee varmaan ruokaa jos nälkä tulee ennenku mä tuun kotiin. Minä jotain lorvehdin illan, mies tiskaa, juo ehkä kahvia, käy kävelemässä jos ei ole vielä päivällä käynyt. Sunnuntaina nukun myöhään, mies ja pojat viettää päivän luultavasti tasan samoin kuin lauantainkin. Minä voin jotain siivoilla ja pestä pyykkiä jos jaksan, ehkä en, luultavasti luen, katon telkkaria ja oon tässä tietokoneella. Jos ei tuule enää noin helkkarin kylmästi menen sunnuntaina putsaamaan kukkapenkkejä, lumet alkaa olla sulaneet ja kevätkukkia jo puskee ylös.

Me eletään just sellasta elämää mistä me tykätään, jos oltais rikkaita niin mies ei enää kävis töissä, mä varmaan kävisin koska haluaisin suorittaa oppisopimuksen loppuun ja saada neljännen ammatin. Minä tykkään käydä töissä koska olen pitkään ollut työttömänä moneen kertaan. Miehelle on tärkeetä olla lasten kanssa, työ on liian raskasta kun on vähän terveydellisiä ongelmia.

Mikä on vela?

Vierailija kirjoitti:

Joku kyseli millainen on lapsettoman sinkun viikonloppu. No, minä menen monesti joidenkin hyvien ystävien luokse viikonloppuna. Hengailemme, jotkut juovat vähän (itse juon aika harvoin) tai käyttävät muita päihteitä, juttelemme, saatamme leipoa tai tehdä ruokaa ja ehkä katsoa jotain elokuvia. Tunnelmaltaan tällaiset viikonloput ovat yleensä aika rentoja ja rauhallisia eivätkä välttämättä eroa kovinkaan suuresti ap:n kuvailemasta... Toisinaan sitten bailataan kunnolla, jos on vaikka joku hyvä keikka tai tapahtuma johon on menossa. Silloin valvotaan jatkoilla aamuun asti ja herätään aamulla hyvien ystävien keskeltä keittämään kahvia ja tilaamaan pizzaa tai tekemään ruokaa. Sitten saatetaan käydä porukalla kirppareilla tai taidenäyttelyssä tai ihan mitä vain, riippuu paikasta ja tilanteesta. Pidän näistä molemmista viikonlopputyypeistä mutta en jaksaisi kumpaakaan jatkuvasti. Ja usein vietän ainakin osan viikonlopusta myös yksin, musiikin ja kirjojen kanssa. :) 

N22

Nauti tällaisista viikonlopuista. Pysähdy hämmästelemään, miten hyvä olo sinulla noiden ihmisten kanssa. Ime itseesi sitä hyvää fiilistä. Paina yksityiskohdat mieleesi. Tuo on arvokasta aikaa elämässäsi. Näin kolmikymppisenä kaipaan tuollaista yhdessä olon tapaa todella paljon, mutta sen järjestäminen voi olla käytännössä mahdotonta enää...

VierailijaSe mitä velat eivät ehkä ymmärrä on että meistä vanhemmista omat lapset ovat ihan parhaita tyyppejä ja parasta seuraa.[/quote kirjoitti:

Voi kuule, kyllä te vanhemmat huolehditte kiitettävästi siitä, että me lapsettomatkin tiedämme, miten erinomaisia tyyppejä teidän lapsenne ovat.

Kuulostaa hyvin tyypilliseltä lapsiperheen viikonlopulta. Sukulaisissa ja tuttavissa on paljon lapsiperheitä, ja tuolla lailla viikonloput niissä usein kuluvat.

Omat viikonloppuni ovat tietysti erilaisia, kun olen tällainen viisikymppinen lapseton vanhapiika. Lauantain ohjelma on minulla melkein aina sama. Päivällä siivoan ja illalla käyn jonkun ystävän kanssa tai yksinäni joko oopperassa, konsertissa tai teatterissa.

Sunnuntait vaihtelevat. Usein käyn taidenäyttelyssä tai jossain museossa, usein kävelylenkillä, usein uimassa. Ja joskus käperryn koko päiväksi lukutuoliini lukemaan kirjahyllyni aarteita.

Pääasia kai on, että kaikki voivat viettää viikonloput itselleen mieluisalla tavalla.

Kuulostaa kamalalta. Kuluttaa viikonloppu johonkin tositv:n katseluun ja kuskailuun. Jos on pakko viettää laatuaikaa koko perheen kesken niin tehtäisiin edes jotain järkevää, joku hauska lautapeli, kyläilemään sukulaisille tai kokattaisiin yhdessä hyvää ruokaa.

Tortillat on arjen pikaruokaa ja tvstä jokainen voi katsella itsekseen sontaa omalla ajallaan jos niin haluaa tehdä, mutta järkyttävää tehdä siitä jotain perheaikaa.

T. Opiskeleva lapseton joka kuitenkin haaveilee perhe-elämästä

Tätä viikonloppuohjelmaa toistetaan 52 kertaa vuodessa 20 vuoden ajan, niin eipä osaa muuta enää ajatellakaan. Teinien kanssa tosin muuttuu hieman sisältö. 

Teen vapaaehtoistyötä.

Vierailija kirjoitti:

Teen vapaaehtoistyötä.

Ai sä annat lähikapakassa ilmaista terapiaa?

Kaikkea olette uhonneet tekevänne, mutta miksi uusia viestejä tulee palstalle monta minuutissa?

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea olette uhonneet tekevänne, mutta miksi uusia viestejä tulee palstalle monta minuutissa?

Ne juoksi jo aamulla maratonin koko perheellä, kävi brunssilla, ulkoili raikkaassa ilmassa, pelasi lautapelejä kaveriperheen kera, söi karkit ja kävi saunassa. Nyt on lauantai suoritettu ja voi palstailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on vähän kälystä se, millä vimmalla parikymppiset lapsettomat nostavat omaa itsetuntoaan mollaamalla arkista perhe-elämää. Minusta tuo esimerkkiviikonloppu oli aivan ok siinä missä joku viipellys konserteissa ja klubeilla ja kavereilla.

Ja monesta se ei ole, vaikka miten asiasta kiukuttelisit. Katselkaa Voiceanne, kuskatkaa harrastuksiin ja mussuttakaa sipsiä sohvalla, ei se meiltä ole pois. Mutta älkää ihmetelkö, että kun kysytään mielipidettä tuollaisesta viikonlopusta, me vastaamme totuudenmukaisesti.

Lähinnä tulee mieleen, onko sinun itsetuntosi on jotenkin tavattoman heikko, kun eriävät näkemykset ahdistavat noin paljon.

No kerro sitten, mitä normiviikonloppuna teet.

Sitä ei kysytty.

Keskustelu ja vuoroin kysymysten esittäminen on ilmeisesti ihan vierasta sinulle.

Sori, mutta minulla ei ole mitään tarvetta alkaa tekemään tiliä omasta ajankäytöstäni ventovieraille ihmisille. En myöskään kaipaa muiden mielipiteitä siitä, mitä teen.

Jollain taitaa olla vähän hermo kireällä.

Kieltämättä vähän ärsyttää, kun jotkut vanhemmat eivät tunnu ymmärtävän ketjun ideaa ja kokevat aloitukseen vastaamsen henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi. Minulta kysyttiin, mitä mieltä olen aloituksen esimerkkiviikonlopusta, ja vastasin rehellisesti. Miksi pitää ruveta inttämään ja vänkäämään aivan aiheen vierestä?

Ei sulta kysytty. Aloituksessa kysyttiin vanhempien mielipidettä siitä oliko kuvatun kaltainen viikonloppu jonkinlainen idylli tms. Ei kysytty lapsettomien mielipidettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea olette uhonneet tekevänne, mutta miksi uusia viestejä tulee palstalle monta minuutissa?

Ne juoksi jo aamulla maratonin koko perheellä, kävi brunssilla, ulkoili raikkaassa ilmassa, pelasi lautapelejä kaveriperheen kera, söi karkit ja kävi saunassa. Nyt on lauantai suoritettu ja voi palstailla.

Minulle se palstailu on noista houkuttelevinta

Vierailija kirjoitti:

Onko ainoat vaihtoehdot biletys panoineen ja krapuloineen tai Putousta & pizzaa?

Minulle tärkeitä ovat henkiset arvot. Usein käyn meditoimassa tai hiljaisuuden retriiteillä, kävelen luonnossa tms. Tai opiskelen jotain.

Itse mietin aina samaa näitä keskusteluita lukiessa. Olen lapseton (tosin parisuhteessa) enkä edes muista koska olisin viimeksi käynyt baarissa. Jossain pubissa kyllä saatan välillä käydä yhden juomassa kavereiden tai miehen kanssa, mutta baareja en jaksa.

Viikonloppuisin näen kavereita (kahvilla, pubissa, ulkoilua, ym ym) tai miehen kanssa käydään esim elokuvissa tai geokätköilemässä. Tai sitten ollaan vaan ihan koko viikonloppu kotona lukemassa ja kattomassa telkkaa (itse teen yleensä samalla käsitöitä).

Vaihtoehtoja siis löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on vähän kälystä se, millä vimmalla parikymppiset lapsettomat nostavat omaa itsetuntoaan mollaamalla arkista perhe-elämää. Minusta tuo esimerkkiviikonloppu oli aivan ok siinä missä joku viipellys konserteissa ja klubeilla ja kavereilla.

Ja monesta se ei ole, vaikka miten asiasta kiukuttelisit. Katselkaa Voiceanne, kuskatkaa harrastuksiin ja mussuttakaa sipsiä sohvalla, ei se meiltä ole pois. Mutta älkää ihmetelkö, että kun kysytään mielipidettä tuollaisesta viikonlopusta, me vastaamme totuudenmukaisesti.

Lähinnä tulee mieleen, onko sinun itsetuntosi on jotenkin tavattoman heikko, kun eriävät näkemykset ahdistavat noin paljon.

No kerro sitten, mitä normiviikonloppuna teet.

Sitä ei kysytty.

Keskustelu ja vuoroin kysymysten esittäminen on ilmeisesti ihan vierasta sinulle.

Sori, mutta minulla ei ole mitään tarvetta alkaa tekemään tiliä omasta ajankäytöstäni ventovieraille ihmisille. En myöskään kaipaa muiden mielipiteitä siitä, mitä teen.

Jollain taitaa olla vähän hermo kireällä.

Kieltämättä vähän ärsyttää, kun jotkut vanhemmat eivät tunnu ymmärtävän ketjun ideaa ja kokevat aloitukseen vastaamsen henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi. Minulta kysyttiin, mitä mieltä olen aloituksen esimerkkiviikonlopusta, ja vastasin rehellisesti. Miksi pitää ruveta inttämään ja vänkäämään aivan aiheen vierestä?

Ei sulta kysytty. Aloituksessa kysyttiin vanhempien mielipidettä siitä oliko kuvatun kaltainen viikonloppu jonkinlainen idylli tms. Ei kysytty lapsettomien mielipidettä.

Tämä mamma ei sitten kirjaimellisesti jaksanut lukea edes otsikkoa. :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ainoat vaihtoehdot biletys panoineen ja krapuloineen tai Putousta & pizzaa?

Minulle tärkeitä ovat henkiset arvot. Usein käyn meditoimassa tai hiljaisuuden retriiteillä, kävelen luonnossa tms. Tai opiskelen jotain.

Itse mietin aina samaa näitä keskusteluita lukiessa. Olen lapseton (tosin parisuhteessa) enkä edes muista koska olisin viimeksi käynyt baarissa. Jossain pubissa kyllä saatan välillä käydä yhden juomassa kavereiden tai miehen kanssa, mutta baareja en jaksa.

Viikonloppuisin näen kavereita (kahvilla, pubissa, ulkoilua, ym ym) tai miehen kanssa käydään esim elokuvissa tai geokätköilemässä. Tai sitten ollaan vaan ihan koko viikonloppu kotona lukemassa ja kattomassa telkkaa (itse teen yleensä samalla käsitöitä).

Vaihtoehtoja siis löytyy.

Missä maassa asut? Suomessa ne paikat, jossa juodaan alkoholia ja seurustellaan, ovat baareja, ja ne, joissa juodaan alkoholia ja tanssitaan tanssilattialla, ovat yökerhoja.