Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Pakko myöntää, että tuli ensimmäistä kertaa 15-vuoden avioliittoni aikana suudeltua vierasta miestä tanssilattialla viikonloppuna. Ja kumma kyllä, ei kyllä kaduta yhtään tai tunnu siltä, että pitäisi kotona kertoa. Avioliittoni on onnellinen, mutta jotenkin tuo ei tunnu yhtään isolta asialta kokonaisuuden kannalta. Mitä mieltä muut olette?

  • ylös 14
  • alas 28

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

No ei se maailmaa kaada ja tuskin sen takia eroaisin, mutta en kuitenkaan hyväksy. Ei mun mielestä pitäisi olla pitään tarvetta suudella muita jos on parisuhteessa.

Miten päädyit suutelemaan tuntematonta tanssilattialla? 

  • ylös 39
  • alas 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Entä jos se tapahtuu kolmena eri iltana saman miehen kanssa, kumpikin on varattuja.

Vierailija

Harrastan joka kerta tilaisuuden tullen baarissa, jos sattuu hyvännäköinen ja halukas mies tarjolle. En pidä mitenkään vakavana eikä muuten myöskään miehenikään. 

  • ylös 5
  • alas 20
Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Miten päädyit suutelemaan tuntematonta tanssilattialla? 

Tanssimme, oli viehättävä mies ja tunsimme vetoa toisiimme. Mitenkäs sitä muuten päädytään?

  • ylös 5
  • alas 10

Ei tulisi itselleni mieleenkään. Ja mies joutuisi aika keskusteluun, jos kuulisin hänen suudelleen (en siis puhu suukosta, vaan ihan kunnon suutelemisesta) jotain toista, kännissä tai selvinpäin. Kyllä se on puolison ihan oma velvollisuus pysyä niin selvänä, ettei vietit lähde viemään.

Mutta nuo nyt ovat niitä jokaisen parisuhteen omia rajoja, joissain hyväksytään suutelu, joissain suuseksi, joissain käsipelit yms. Jokainen pari tekee omat rajansa. 

Meillä ei ole hyväksyttyä suudella toisia, ei kopeloida toisia eikä tehdä mitään muutakaan seksuaalista muiden kanssa. 

  • ylös 20
  • alas 0

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Miten päädyit suutelemaan tuntematonta tanssilattialla? 

Tanssimme, oli viehättävä mies ja tunsimme vetoa toisiimme. Mitenkäs sitä muuten päädytään?

Ihan olemaan suutelematta ja menemään nätisti oman aviomiehen viereen nukkumaan. Olisitko suudellut miestä oman miehesi nähden ja se olisi ollut ok? Entä toisinpäin?

  • ylös 13
  • alas 1
Vierailija

Jos tätä lukee aikuisia ja aikuisessa parisuhteessa olevia ihmisiä niin kertokaa minulle, mitä pahaa on humalaisessa pussailussa, jos se ei johda mihinkään suhteeseen? Millä tavalla tämä uhkaa asianomaisten parisuhdetta? Itse en tajua lainkaan, mutta kiinnostavaa olisi kuulla myös toisenlaisia mielipiteitä. 

Itse voin täysin vilpittömästi sanoa ettei minua todellakaan haittaa mitenkään, jos vaimoni suutelee muita miehiä, kunhan ne pysyvät kertaluontoisina tapauksina eivätkä johda yhteydenpitoon.

  • ylös 2
  • alas 22
Vierailija

HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:

Miten päädyit suutelemaan tuntematonta tanssilattialla? 

Tanssimme, oli viehättävä mies ja tunsimme vetoa toisiimme. Mitenkäs sitä muuten päädytään?

Ihan olemaan suutelematta ja menemään nätisti oman aviomiehen viereen nukkumaan. Olisitko suudellut miestä oman miehesi nähden ja se olisi ollut ok? Entä toisinpäin?

Kuten sanoin, en ole aiemmin tehnyt (olen ollut 15 vuotta naimisissa), mutta nyt ajattelen, että taidanpa jatkossa ruveta tekemään kun oli niin ihanaa :) Ja en tietenkään haluaisi nähdä oman mieheni suutelevan muita ja jos suutelisi, saisi minun puolesta pitään omana tietonaan.

  • ylös 1
  • alas 11
Vierailija

Vastatkaa yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: miksi haluatte omistaa puolisonne ja päättää, mitä hän saa ja mitä ei saa tehdä? Eikö jokaisen pitäisi itse tietää, mikä haluaa tehdä ja ottaa myös vastuu omista tekemisistään? 

Trine

Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää, että tuli ensimmäistä kertaa 15-vuoden avioliittoni aikana suudeltua vierasta miestä tanssilattialla viikonloppuna. Ja kumma kyllä, ei kyllä kaduta yhtään tai tunnu siltä, että pitäisi kotona kertoa. Avioliittoni on onnellinen, mutta jotenkin tuo ei tunnu yhtään isolta asialta kokonaisuuden kannalta. Mitä mieltä muut olette?

No miltäs se sinusta tuntuisi, jos miehesi alkaisi myös suutelemaan vieraita naisia aina silloin tällöin?

  • ylös 13
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vastatkaa yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: miksi haluatte omistaa puolisonne ja päättää, mitä hän saa ja mitä ei saa tehdä? Eikö jokaisen pitäisi itse tietää, mikä haluaa tehdä ja ottaa myös vastuu omista tekemisistään? 

Eikö tässä ole kysymyksessä hyväksyminen, ei omistaminen?

Vierailija

Trine kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää, että tuli ensimmäistä kertaa 15-vuoden avioliittoni aikana suudeltua vierasta miestä tanssilattialla viikonloppuna. Ja kumma kyllä, ei kyllä kaduta yhtään tai tunnu siltä, että pitäisi kotona kertoa. Avioliittoni on onnellinen, mutta jotenkin tuo ei tunnu yhtään isolta asialta kokonaisuuden kannalta. Mitä mieltä muut olette?

No miltäs se sinusta tuntuisi, jos miehesi alkaisi myös suutelemaan vieraita naisia aina silloin tällöin?

Varmasti inhottavalta, mutta en kokisi tarpeellisena tietää asiata, koska mielestäni sillä ei ole meidän parisuhteen kannalta mitään merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:
Vastatkaa yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: miksi haluatte omistaa puolisonne ja päättää, mitä hän saa ja mitä ei saa tehdä? Eikö jokaisen pitäisi itse tietää, mikä haluaa tehdä ja ottaa myös vastuu omista tekemisistään? 

Miksi toisaalta puolisolla on oikeus laittaa toinen elämään sellaisessa suhteessa, jossa hänen selkänsä takana tehdään asioita, joita hän ei hyväksy? Vastuunottoa on myös kertoa omista mokistaan, jos ei tiedä mikä miehen suhtautuminen asiaan on, eikä suinkaan ajatella, että no, ei minua haittaisi, kunhan ei minulle kertoisi, että jatkampa tätä. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastatkaa yhteen yksinkertaiseen kysymykseen: miksi haluatte omistaa puolisonne ja päättää, mitä hän saa ja mitä ei saa tehdä? Eikö jokaisen pitäisi itse tietää, mikä haluaa tehdä ja ottaa myös vastuu omista tekemisistään? 

Eikö tässä ole kysymyksessä hyväksyminen, ei omistaminen?

Mielestäni omistaminen nimenomaan, jos ihmiset haluavat määräillä, mitä kumppani saa toisten kanssa tehdä. Ainakin minä olen vaimolleni sanonut etten ala häntä millään tavalla kontrolloimaan ja että hänen on kyllä aikuisena aivan itse osattava päättää mitä tekee ja mitä ei. Eikö kyllä vaimon laivareissujen ym. jälkeen ole käynyt mielessäkään ala kyselemään tuliko siellä tehtyä jonkun kanssa jotain. Eiköhän tuo kertone, jos tuli. Ja jos ei kerro, niin eipä tuollakaan ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta niin kauan kuin tiedän, että minä olen hänelle se tärkein kumppani.

Vierailija

Ei voi millään ymmärtää tätä keskustelua. Olen hämmentynyt ja ehkä hieman myös naurattaa. 15 vuotta - kertojan mukaan onnellista - parisuhdetta takana ja sitten takerrutaan humalaiseen baarisuuteluun. Ei se ole ihmisiä, että ihmisillä on vaikee, kun ongelmia on keksimällä itselleen keksittävä.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla