En ymmärrä lapsiperheitä, joille ei synny ruokahävikkiä
Tuli tuosta ruokahävikki-ketjusta mieleeni, etten oikein ymmärrä itsekään sinkku- tai kahden aikuisen taloutta, jossa heitetään ruokaa pois. Aikuiset ihmiset harvemmin tekevät ruokaa, josta eivät pidä ja ostavat pienempiä pakkauksia kuin lapsiperheet.
Joskus pari vuotta sitten leikkipuistossa tapaamani kahden lapsen äiti sanoi, ettei heille tule ruokahävikkiä. En voinut käsittää sitä. Meillä on neljä lasta ja ruokaa menee roskiin todella paljon. Lapset ovat alle kouluikäisiä. Syödään puolikas banaani, eikä jaksetakaan syödä loppuun (eikä kukaan syö puolikasta, toisen käsissä muussaantunutta banaania!) tai ruoasta jää osa syömättä. Maitoa jää juomatta, leipää syömättä. Joku lapsi saattaa haluta leikkelettä leivän päälle ja pyörtää maistamisen jälkeen päätöksensä. Eihän sellaista kukaan muu voi enää syödä.
Miten siis voi olla lapsiperhe, jossa mitään ruokaa ei heitetä pois? Syödäänkö siellä toisten lautaset tyhjiksi vai pakotetaanko lapset syömään joka herne lautaselta vaikka väkipakolla?
Kommentit (42)
Mun mielestä ruokahävikki on sitä, että syömäkelpoinen ruoka päästetään pilaantumaan ja heitetään pois. Kuolaisissa sormissa muussattu banaani ei minusta enää ole syömäkelpoista ruokaa, ja sen voi ihan hyvällä omallatunnolla nakata pois. Tällaistakin hävikkiä voi kuitenkin välttää sillä, että antaa kerralla vähemmän, ja sitten lisää jos vielä maistuu. Esim. banaanin ja laipäviipaleen laitan usein kahdelle lapselle puoliksi, ja toisen puolikkaan saa sen jälkeen kun on syönyt ensimmäiset. Siinä vaiheessa kun ipana opettelee syömään "oikeaa ruokaa", sotkeminen ja muussaaminen kuuluu asiaan, mutta kun on oppinut syömään, kannattaa lapselle opettaa, ettei ylimääräisellä ruualla leikitä. Siistit jämät voi siirtää jääkaappiin ja tarjota myöhemmin.
Meillä ei tule ruokahävikkiä juuri ollenkaan. Lapset ovat 3- ja 9-vuotiaat. Isompi osaa yleensä annostella
itse sopivan verran ruokaa, ottaa lisää sitten 1-2 kertaa, jos maistuu eikä kahmi kerralla yli-isoa annosta.
Pienemmän jämät syön tarvittaessa itse, samoin puoliksi syödyn leivän tai banaanin toisen puolen. Tosin meilläkin pilkotaan usein esim. niin, että ensin saa puolikkaan banaanin ja sitten lopun, jos jaksaa.
Koska työskentelen usein kotona, voin hyvin syödä tähteitä päiväsaikaan. Vanhoja maitoja, kermaviilejä yms. käytetään esimerkiksi puuroon tai pannukakkuun. Jos leipää on liikaa, osa siitä pakastetaan.
Joitakin vuosia sitten meillä oli kohtalaisen paljon ruokahävikkiä, mutta sitten päätimme miehen kanssa, että yritämme päästä siitä eroon. Olemme todella ylpeitä, miten hyvin olemme projektissamme onnistuneet.