Lukion kielivalinta

Olen opiskellut venäjän lisäksi mm. saksaa ja ranskaa, mutta venäjän kieli on ainoa, mistä työnantajat ovat ikinä mitään tarkempaa kysyneet. Tullut sellainen fiilis, että se on kiinnittänyt huomiota.

Varmasti kumpi tahansa on hyvä valinta näin hyödyllisyyden kannalta. Kumman tytär kokee kiinnostavammaksi? Onko kyrillisten kirjaimien opiskelu välttämätön paha vai lisäinspiraation lähde? Aikooko hän opiskella mahdollisesti jatkossa myös muita romaanisia tai slaavilaisia kieliä?

Kannattaa valita ihan sillä perusteella, että mikä itseään kiinnostaa eniten. Itse ottaisin sen espanjan, tuo tilanne on kuitenkin itänaapurin kanssa sen verran nihkeä. Molempia on tietysti hyvä osata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espanjaa puhuu melkein puoli miljardia ihmistä äidinkielenään, että ei sen tarpeellisuus ihan romanttisiin kuvitelmiin perustu. :O

Suomen kannalta kyllä perustuu. Espanjantaitoisista on valtava ylitarjonta, koska sitä on opiskeltu niin paljon. Syynä lienevät aurinkolomat ja unelmat tummasilmäisistä pojista.

Ja mihin tämä tieto perustuu? Espanjantaitajista ei ole ylitarjontaa. T. Esp.ope

EK:n tilastot. Opena tietysti puolustat oppiainettasi, mikä ymmärrettävää onkin.

ohiksena kommentoin: puhut paskaa. EK on tutkinut sitä, mitä kielitaitoa yritykset pitävät tärkeänä, mutta se ei ole sama asia kuin että miten paljon ko. kieltä on tarjolla. 

Aika ymmärrettävästi yritykset pitävät englannin kielen taitoa tärkeimpänä, ruotsia toiseksi ja venäjää kolmanneksi tärkeimpänä.

Yhtäkään tutkimusta siitä, miten paljon eri kielen osaajia on tarjolla en ole nähnyt EK:lta tai muiltakaan.

Jos kieltä ei pidetä tärkeänä, niin mitä merkitystä sen osaajamäärällä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espanjaa puhuu melkein puoli miljardia ihmistä äidinkielenään, että ei sen tarpeellisuus ihan romanttisiin kuvitelmiin perustu. :O

Suomen kannalta kyllä perustuu. Espanjantaitoisista on valtava ylitarjonta, koska sitä on opiskeltu niin paljon. Syynä lienevät aurinkolomat ja unelmat tummasilmäisistä pojista.

Ja mihin tämä tieto perustuu? Espanjantaitajista ei ole ylitarjontaa. T. Esp.ope

EK:n tilastot. Opena tietysti puolustat oppiainettasi, mikä ymmärrettävää onkin.

Mikä määrä on ylitarjontaa ja miten EK sen määrittää? EK on nimenomaan kannustanut koululaisia opiskelemaan espanjaa, venäjää ja kiinaa.

Tilastoja pitää osata tulkita.

http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2014/05/08/kielten-opiskelu-vasta…

Niin. edelleen: tuossa EI kerrota, miten eri kielentaitoisia on tarjolla. Venäjää tarvitaan tietenkin useammassa työpaikassa kuin espanjaa, mutta ko. kielen taitoisiakin on kymmenkertaisesti. 

Joten älä kuule yritä tulkita tilastoja, kun et kerran osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espanja trendikäs ja hyödyllinen lomamatkalla. Venäjä parempi valinta muuten.

Suomessahan on pulaa venäjän ja saksan puhujista, ylitarjontaa espanjan ja ranskan osaamisesta. Ensimmäiset olisivat talouselämän ja politiikan kannalta hyödyllisiä, jälkimmäiset ovat enemmän romanttisten kuvitelmien ja trendien mukaan elävien juttuja.

Tietenkin lopulta paras valinta on se kieli, mikä kiinnostaa eniten itse tyttöä. Motivaatio kohdillaan sujuu

kielenopettelu kuin tanssi.

Uu sittenhän vois hakea opiskelemaan saksan kieltä ja kulttuuria taas yliopistoon Jyväskylään.:)

Voi hakea ja päästä, mutta saksanopettajille on huonosti töitä tarjolla.

Mutta mitäs jos en lähe opettajaksi?:) Mun isosiskokaan ei suuntaudu opettajaksi ja valmistuu tänä vuonna Jyväskylän yliopistosta maisteriksi saksan kielestä ja kulttuurista.;)

Etukäteen on hyvä miettiä mille uralle on suuntaamassa, erityisesti näinä aikoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Espanjaa puhuu melkein puoli miljardia ihmistä äidinkielenään, että ei sen tarpeellisuus ihan romanttisiin kuvitelmiin perustu. :O

Suomen kannalta kyllä perustuu. Espanjantaitoisista on valtava ylitarjonta, koska sitä on opiskeltu niin paljon. Syynä lienevät aurinkolomat ja unelmat tummasilmäisistä pojista.

Ja mihin tämä tieto perustuu? Espanjantaitajista ei ole ylitarjontaa. T. Esp.ope

EK:n tilastot. Opena tietysti puolustat oppiainettasi, mikä ymmärrettävää onkin.

ohiksena kommentoin: puhut paskaa. EK on tutkinut sitä, mitä kielitaitoa yritykset pitävät tärkeänä, mutta se ei ole sama asia kuin että miten paljon ko. kieltä on tarjolla. 

Aika ymmärrettävästi yritykset pitävät englannin kielen taitoa tärkeimpänä, ruotsia toiseksi ja venäjää kolmanneksi tärkeimpänä.

Yhtäkään tutkimusta siitä, miten paljon eri kielen osaajia on tarjolla en ole nähnyt EK:lta tai muiltakaan.

Jos kieltä ei pidetä tärkeänä, niin mitä merkitystä sen osaajamäärällä on?

Mä väännän sulle rautalangasta.

Venäjän kieltä tarvitaan vaikkapa nyt 26 tuhannessa työpaikassa. Kieltä puhuu natiivisti kolmekymmentä tuhatta, minkä lisäksi sitä on opiskellut koulussa ehkä 50 tuhatta työikäistä suomalaista. On siis melko varmaa, että venäjän osaamisesta ei tule samalla lailla harvinainen ja arvostettu erikoisosaamisalue, varsinkaan pelkän lukion venäjän kielen taidolla.

Jos taas espanjaa tarvitaan 2 tuhannessa työpaikassa, sitä puhuu natiivisti 500 ja on opiskellut koulussa tuhat työikäistä, mitäpä luulet, onko sen kielen hallinnasta isompi erikoisetu kuin venäjästä? Kun sen osaajia on vähemmän kuin tarvittaisiin... 

Minä en nyt sano, että luvut ovat noin - en tiedä, moniko suomalainen hallitsee venäjää tai espanjaa - mutta sen tiedän, että tosiaan ihan äidinkielenään venäjää hallitsee moni täällä asuva ammatti-ihminen.

kAikista kielistä tietty hyötyä on mutta ei venäjälläkään enää nykysuomessa eroitu joukosta. Jos hyödyllisimmät kielet englanti ruotsi saksa jo hallussa, niin espanja on mainio lisä cv:hen ja sitä ei ihan jokaisella olekkaan. 

eli heitä venäjä romukoppaan, espanjan kielessä on tulevaisuus. Ja tietenkin lomamatkoilla voi hämmästyttää ystävät kielitaidollaan!

ehdimme nyt keskustella aiheesta tyttären kanssa ja hänen mielestään olisi espanja hyvä, koska on kuulemma pitkään halunnut vaihtooppilaaksi mexikoon.

Toisaalta asumme nyt itärajalla jossa puhutaan paljon venäjää elikkä venäjän opiskelu olisi myöskin hyvä vaihtoehto.

Jäämme pohtimaan vielä asiaa. valintalomakkeen pal.pvä. huomenna eli jos jollakulla on vielä vinkkejä tai mielipiteitä niin ne olisi todella tervettulleita !

terv AP

Ranska ja Saksa. 

No eihän siinä kummoista kielitaitoa lukiossa ehdi kertyä joten koko lailla ihan sama. Espanja on helpompaa.

Mexikoon? Missä te asutte? Porvoossa?

No miksi ei voisi ottaa molempia, jos molemmat kielet kiinnostavat?

Vierailija kirjoitti:

No miksi ei voisi ottaa molempia, jos molemmat kielet kiinnostavat?

Joissain kouluissa kielet saattaa mennä päällekäin eli ei mahdu molemmat lukkariin.

Jos ei saksaa ole vielä opiskellut, niin siinä myös yksi vaihtoehto. Hyödyllisyydestä ei liene epäilystäkään.

sakaali bampa kirjoitti:

ehdimme nyt keskustella aiheesta tyttären kanssa ja hänen mielestään olisi espanja hyvä, koska on kuulemma pitkään halunnut vaihtooppilaaksi mexikoon.

Toisaalta asumme nyt itärajalla jossa puhutaan paljon venäjää elikkä venäjän opiskelu olisi myöskin hyvä vaihtoehto.

Jäämme pohtimaan vielä asiaa. valintalomakkeen pal.pvä. huomenna eli jos jollakulla on vielä vinkkejä tai mielipiteitä niin ne olisi todella tervettulleita !

terv AP

Ehkä se espanja on tuossa tapauksessa parempi vaihtoehto. Sille on varmasti käyttöä tulevaisuudessa, kun espanjankielisten määrä vain kasvaa ja saa lisää jalansijaa esim. USA:ssa. Ja kun tyttäresi haluaa vielä vaihtoonkin espanjankieliseen maahan.

Itärajan tuntumassa on varmasti enemmän käyttöä venäjälle kuin jossain muualla Suomessa, mutta ei tyttäresi välttämättä asu siellä enää kovinkaan kauaa.

Näkisin asian niin, että espanjan valinta palvelee tyttäresi tapauksessa enemmän tulevaisuutta ja venäjän nykyisyyttä.

Jos on vasta siitä alustavasta lomakkeesta kyse, niin ilman muuta kannattaa valita kummatkin. Se on se lomake, minkä perusteella lukio kurssinsa järjestelee, joten jos on tulossa opiskelijoita, jotka haluavat lukea sekä espanjaa että venäjää, niin pyrkivät varmasti järjestämään tunnit niin, että tämä onnistuu.

Jos haluaa olla venäläosten kanssa tekemisissä, valitsee venäjän.

Jos haluaa töitä mistä tahansa ja valloittaa maailman, valitsee espanjan.

Mulla tuo valinta oli venäjä ja ranska, ja tein päätökseni ihan sen perusteella, kenen kanssa haluan olla tekemisissä. Valinta ranska ei kaduta, ja loi hyvän pohjan italian ja espanjan opinnoille.

Itse otan molemmat, lisäksi ajattelin kokeilla itsenäisesti opiskeltuna italiaa sekä saksaa.

Ei missään tapauksessa venäjä. Tunnen läheisesti kaksi Venäjän suuntaan eri aloilla työtä tekevää ja kumpikin on sitä mieltä, että kommunikointikieleksi ei ole koskaan hyvä valita kieltä, jota toinen osapuoli osaa äidinkielenään. Silloin on aina altavastaajana. Tietenkin, jos on kykyä ja halua opetella kieli täydellisesti sen vivahteita ja kulttuuriperimää ymmärtäen, se on ihan ok, mutta kuinka monella on sellaiseen valmiuksia. On ihan eri asia esim. assistentin tai sihteerin ominaisuudessa tehdä varauksia ja muistioita venäjäksi kuin todella neuvotella asioista, myydä/ostaa, käydä kauppaa, johtaa kokousta, tehdä päätöksiä.

Kohteliasta on toki osata sanoa muutama sana neuvottelukumppanin kielellä, mitä Niinistö ja Putin ovatkin käyttäneet, mutta tällaiset taidot (fraasit) opitaan muullakin tavoin opiskelemalla.

Espanjan kielen oppimisen jälkeen on todella helppoa omaksua myös ranskaa ja italiaa, jopa portugalia sekä romaniaa.

Työkseen ranskaa puhuva ulkosuomalainen

Espanjalla ei suomalaisessa työelämässä tee mitään. Venäjä on naapuri ja suurimpia kauppakumppaneitamme ja sieltä suuntautuu tänne paljon turismia. Kieltä tarvitaan niin palvelualoilla kuin asiantuntijatyössä. Venäjä on siis hyödyllinen. Espanjan ainoa "hyöty" on apu lomailuun, omaksi iloksi ja jos tosiaan haluaa vaihtoon. Ihan ok jos sitä haluaa opiskella, mutta ei kannata huijata itseään tai muita kuvittelemaan, että sitä lukemalla löytäisi työn ja pääsee osaamista siellä hyödyntämään kuin aivan äärimmäisellä epätodennäköisyydellä.