Lue keskustelun säännöt.
Mitä tavaroita vihaat vanhemmillasi?
29.03.2016 |
eli tavarat, jotka heittäisit suoraan roskiin/laittaisit kierrätykseen, jos vain saisit luvan. Ovatko kauheita, vanhoja vai mitä?
Kommentit (64)
Mun äidillä on järjetön tavaramäärä ja veli vaimoineen on Ikea-nihilisti eli kaikki pitää olla uutta ja sisustettua. Heille vanhat tavarat on out, minimilastinen sisustus + Ikeasta haalitut sisustustavarat. No, en ymmärrä heitä, mutta onhan tuo äiti ihan toinen ääripää.
Tämä tarkoittanee, että minä saan olla apajilla ensimmäisenä, ellei veli sitten halua niistä tavaroista rahaa. Arvostan valtavasti äidin tarvikkeistoa suurimmalta osin, mutta en tajua, mitä niillä aikanaan sitten tekee, kun omatkin kaapit on täynnä. Pelkästään veljen inhoamia pöytähopeita on kaapillinen: sokerikkoa, kermakkoa, kannua, isompaa ja pienempää kynttiläjalkaa, kaksi tusinaa haarukoita ja veitsiä, ainakin 60 kappaletta hopeisia kahvilusikoita, salaatinottimia isoina ja pieninä jne. Rakastan pöytähopeita ja meilläkin on niitä jonkin verran, mutta oikeasti niiden käyttö rajoittuu jouluun. Ja sitten sitä kristallia, merkkiastiastoja, Arabian keräilykulhoja, tauluja, antiikkiesineitä jne. Äitini on harrastanut huutokauppoja aikanaan ja osa tullut sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan aikaisemmin kirjoittanut tälle palstalle, mutta nyt oli pakko. Nuo Pentikin 70-luvun kynttilänjalat ovat jotain aivan järkyttävää! Näyttää ihan taaperon tekemiltä jätöksiltä.
mulle tuli niistä mieleen päiväkoti-ikäisten ensimmäiset kokeilut saven muovailun parissa. Kyllä tosiaan on ihmeellistä, että tuollaiset esineet ovat joskus olleet jonkun mielestä ostamisen arvoisia, jopa esteettisiä:-O
Mun äiti eli sota-ajan, joten hän tietää, että se nyt turha seinäryijy voi olla peite, joka pelastaa lapsen paleltumiselta. Tarvitaan vain pari pientä luonnonmullistusta ja meilläkin huomataan, että krääsää maailmalta ei kulkeudukaan noin vain koteihin.
Roskat ja rikkinäiset tavarat on erikseen, mutta enemmän minä niitä seinäryijyjä arvostan kuin kymmentä sohvatyynyä.
Vierailija kirjoitti:
En vanhemmillani vaan anopillani. Googlatkaa "Pentik kynttilänjalka 70-luku". Aivan järkyttäviä kakanvärisiä möykkyjä. Ekana hakutuloksissa anopilla oleva jätepallero. Anopilla oli asunto myynnissä ja heti ensimmäisenä eteisessä tuli vastaan tuo kynttilänjalka. Hyi olkoon. Veimme kyseisen vekotuksen vaivihkaa yhteen makuuhuoneista. Siitä esineestä eivät perilliset kyllä tappele.
:D Kieltämättä aika kauhea. Meillä kotona on rasittavaa etsiä kuulakärkikynää kun ne kaikki on tyhjiä ja vanhimmat todennäköisesti peräisin 60-luvulta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä otsikossa olisi voinut lukea inhota vihaamisen sijaan.
T ap
Jep, ajattelin samaa aloituksen lukiessani.
Jos jätettäisiin sana "vihata" sitä oikeasti tarvitseville oikeisiin tilanteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helvetillisen rumat sohvat. Oksennuksenväriset.
Posliininuket ja pitsiliinat. Niitä on joka paikassa, joka ikisen tasaisen kohdan päällä, mukaan lukien mm. mikro ja ompelukone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vihaa mitään tavaroita, mutta juuri mikään vanhempieni kodissa ei ole oman sisustusmakuni mukaista. Heillä on skandinaavinen design-koti, jossa on varsin paljon kaikenlaista arvokasta vuosikymmenten varrelta. Missään tapauksessa en heittäisi mitään pois, mutta joskus aikanaan myyn irtaimiston hyvällä rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vanhemmillani vaan anopillani. Googlatkaa "Pentik kynttilänjalka 70-luku". Aivan järkyttäviä kakanvärisiä möykkyjä. Ekana hakutuloksissa anopilla oleva jätepallero. Anopilla oli asunto myynnissä ja heti ensimmäisenä eteisessä tuli vastaan tuo kynttilänjalka. Hyi olkoon. Veimme kyseisen vekotuksen vaivihkaa yhteen makuuhuoneista. Siitä esineestä eivät perilliset kyllä tappele.
Hyi hitto!
Vanhempieni kodista hävittäisin repaleet sohvat ja loputtomat aikakauslehtipinot (pöydillä, kaapeissa, tuoleilla, lattioilla, sängyn alla). Jospa sillä saisi alkuun kodikasta tunnelmaa kaatopaikkatunnelman tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne 30-luvulta peräisin olevat tietosanakirjat ja sarjat, joita on omilta isovanhemmiltaan ja vanhemmiltaan kantanut ja säästänyt, kuvittelee olevan kovinkin arvokkaita. Kukaan ei ole koskaan noita enää käyttänyt tai lukenut, mut aina ne vaan pitää uudeen kämppään rahdata. Arctican astioita hillotaan joka samperin kuppi, pitää olla kaikkia varoilta useampikin, että mä vihaan niitä kuppeja, kun niistä tarjotaan kahvit, eihän niihin edes mahdu mitään.
En voi sanoa "vihaavani" mitään vanhempieni tavaroita, vaikkei meillä maut kohtaakaan. Vanhassa kotitalossa on huomattavasti runsaampi sisustus, mistä itse pidän. Tykkään ilmavuudesta, selkeydestä ja siitä, että on helppo siivota. Äiti taas tykkää kuorruttaa kaikki pöytien ja lipaston päälliset pitsireunaisilla pöytäliinoilla ja kuivakukka-asetelmilla yms. Samoin melkein jokaisessa ikkunassa on joku roikkuva koriste kukka-amppeleiden seassa. Terassin lasioven edessä on värikäs kuultokudos ja seinillä on paljon tauluja ja joku ryijykin. Heillä on kyllä aina siistiä, mutta itselläni ei olisi mielenkiintoa käyttää niin paljon aikaa siivoamiseen, tomuttamiseen ja pölyjen pyyhkimiseen.
Myös astiat ovat omaan makuuni liian värikkäitä. Kuppeja ja kippoja on kaikissa sateenkaaren väreissä, kun itse tykkään hillitymmistä sävyistä. Mutta ei se minua ole koskaan haitannut. Kiva, että heillä on sellainen koti kaikkine tavaroineen, jossa he viihtyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmilla on messinkinen, KÄRPÄSEN näköinen tuhkakuppi. Sen siivet nousevat (kansi) ja ontossa "ruumiissa" on tilaa natsoille. Hirvitys on noin 25 cm pitkä. Kumpikaan vanhemmistani ei polta, en tiedä miksi jemmaavat moista kammotusta. Perin sen jonakin päivänä, ja se tulee nytkin välillä uniini 😟
Tyrnävä-astiasto ja vanha kuvaputki tv, jonka isä perinyt äidiltään....
Vierailija kirjoitti:
En inhoa yhtään mitään. Mutsi on hanakka hävittämään tavaraa. Liian hanakka! Sillä on remppakuume noin joka viides vuosi, ja huonekalut vaihtuu siinä mukana - tai asunto.
Valitettavasti mutsini ei tajua antiikin päälle, mutta minä ja systeri tajutaan. Me on jouduttu opettamaan mutsia, että soita ensin meille, ennenkuin heität mitään huonekaluja, lasia, posliinia tai metallia roskiin, tai tauluja. . Me sitten kollaamme roskiin lentävän tavaran. Pelastettu on signeerattua Kumelaa, Nanny Stihliä, savupiippu-Arabiaa, muutakin signeerattua taidelasia...huoh. Viimeksi pelastettiin mökin myyntimuutossa roskalavalle joutumasta Lisa Johansson-Papen pari lamppua, yksi 1910-luvun talonpoikaispöytä, Billnäsin kirjoituspöytä, pesukomuutti, emännänkaappi ja vintiltä ns. renginkaappi. Mutsi on saanut noita esineitä joko työn kautta, lahjaksi, perinnöksi tai talokauppojen mukana. Mutsia ei voi päästää siivoamaan yhtään minnekään eikä myymään yksinään yhtään mitään, koska ei se edes tajua hintoja, eikä sitä edes kiinnosta niillä tienata. Romut on joko roskissa tai myyty kolikolla. Hilpeintä oli, kun se aikoi myydä hyvän puutarhatraktorin 100 eurolla, ja onneksi mainitsi siitä. Me laitettiin se systerin kanssa nettiin ja saatiin 1200 euroa, että sillä lailla...
Ja appiukko ihan samanlainen, on siinä syöksytty hätiin kerta jos toinenkin.
Taidat olla miniäni tai tyttäreni?
On se kumma, kun haluaa siivota nurkkiaan, niin eikö lapset ja miniät tule apajille, mitä saa heittää pois ja mitä ei. Tuntuu jo siltä, että pian ollaan holhouksen alaisena.
Jäin vuoden vaihteessa eläkkeelle ja nyt olen mieheni kanssa tavaraa vienyt peräkärrettäin kierrätyskeskukseen, SPR kirpputorille ja pitänyt euron kirpputoripöytää - vanhaa Arabiaa, Iittalaa, Aaltoa jne. Kun molemmat saaneet työelämässä paljon lahjoja ja oma suku ja ystäväpiirinme ovat lahjojen suhteen anteliaita.
Nyt aikuiset lapsemme ovat vetäneet herneen nenään, kun olemme tyhjentäneet kirjastomme, jonka mukana kuulema on mennyt "arvokkaita" nahkakantisia kirjoja, puhumattakaan astioista, milloin on hävinnyt kenenkin Muumimukit ja hopeat.
Nyt pitävät meitä hulluina ja vielä miniäni kehtasi sanoa, kuinka hävitämme heille kuuluvan perinnön.
Vinkkaan tästä ketjusta kyllä lapsilleni ja miniöille, kuinka onnellisia heidän tulisi olla, kun me vanhemmat vielä roudasimme tavarat kierrätykseen, eikä heidän tarvitse tuntea vihantunteita vierailessaan kodissamme.
Paljon olette antaneet hyviä vinkkiä, laitan sanan kiertämään mummoille, kuinka voi välttää aiheuttamasta lapsille pahaamieltä.
Mä en ihan tajua tätä ketjua, ehkä otsikon kysymyksenasettelu olisi vaan vaatinut hiontaa. Mutta ei mulle ole tullut mieleenkään vihata mitään muiden ihmisten esineitä, kuulostaa ihan hullujen hommalta..Se, että vanhemmillani on erilainen maku kun minulla ei oo mulle silti sellainen asia että vihaisin tai edes inhoaisin heidän esineitään. Mutta taitaa olla samaa kastia kuin ne ketjut joissa haukutaan saatuja lahjoja.
Jösses toi Pentik kynttilänjalka 70-luku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En inhoa yhtään mitään. Mutsi on hanakka hävittämään tavaraa. Liian hanakka! Sillä on remppakuume noin joka viides vuosi, ja huonekalut vaihtuu siinä mukana - tai asunto.
Valitettavasti mutsini ei tajua antiikin päälle, mutta minä ja systeri tajutaan. Me on jouduttu opettamaan mutsia, että soita ensin meille, ennenkuin heität mitään huonekaluja, lasia, posliinia tai metallia roskiin, tai tauluja. . Me sitten kollaamme roskiin lentävän tavaran. Pelastettu on signeerattua Kumelaa, Nanny Stihliä, savupiippu-Arabiaa, muutakin signeerattua taidelasia...huoh. Viimeksi pelastettiin mökin myyntimuutossa roskalavalle joutumasta Lisa Johansson-Papen pari lamppua, yksi 1910-luvun talonpoikaispöytä, Billnäsin kirjoituspöytä, pesukomuutti, emännänkaappi ja vintiltä ns. renginkaappi. Mutsi on saanut noita esineitä joko työn kautta, lahjaksi, perinnöksi tai talokauppojen mukana. Mutsia ei voi päästää siivoamaan yhtään minnekään eikä myymään yksinään yhtään mitään, koska ei se edes tajua hintoja, eikä sitä edes kiinnosta niillä tienata. Romut on joko roskissa tai myyty kolikolla. Hilpeintä oli, kun se aikoi myydä hyvän puutarhatraktorin 100 eurolla, ja onneksi mainitsi siitä. Me laitettiin se systerin kanssa nettiin ja saatiin 1200 euroa, että sillä lailla...
Ja appiukko ihan samanlainen, on siinä syöksytty hätiin kerta jos toinenkin.
Taidat olla miniäni tai tyttäreni?
On se kumma, kun haluaa siivota nurkkiaan, niin eikö lapset ja miniät tule apajille, mitä saa heittää pois ja mitä ei. Tuntuu jo siltä, että pian ollaan holhouksen alaisena.
Jäin vuoden vaihteessa eläkkeelle ja nyt olen mieheni kanssa tavaraa vienyt peräkärrettäin kierrätyskeskukseen, SPR kirpputorille ja pitänyt euron kirpputoripöytää - vanhaa Arabiaa, Iittalaa, Aaltoa jne. Kun molemmat saaneet työelämässä paljon lahjoja ja oma suku ja ystäväpiirinme ovat lahjojen suhteen anteliaita.
Nyt aikuiset lapsemme ovat vetäneet herneen nenään, kun olemme tyhjentäneet kirjastomme, jonka mukana kuulema on mennyt "arvokkaita" nahkakantisia kirjoja, puhumattakaan astioista, milloin on hävinnyt kenenkin Muumimukit ja hopeat.
Nyt pitävät meitä hulluina ja vielä miniäni kehtasi sanoa, kuinka hävitämme heille kuuluvan perinnön.
Vinkkaan tästä ketjusta kyllä lapsilleni ja miniöille, kuinka onnellisia heidän tulisi olla, kun me vanhemmat vielä roudasimme tavarat kierrätykseen, eikä heidän tarvitse tuntea vihantunteita vierailessaan kodissamme.
Paljon olette antaneet hyviä vinkkiä, laitan sanan kiertämään mummoille, kuinka voi välttää aiheuttamasta lapsille pahaamieltä.
Minun äitini joutui jäämään sairaseläkkeelle huonosti palkatusta työstä. Isäni oli kuitenkin enemmän tienaava eli elävät säästeliäästi mutta hyvin.
Itselläni raha-asiat ovat hyvin ja näitä ylimääräisiä "arvoesineitä" on ihan tarpeeksi, ennen kirpparille menoa äitini tulee käymään, ottaa kaiken tarpeellisen ja minä laitan loput kiertoon.
Äitini sitten laittaa tavarat myyntiin milloin minnekin. 71 v arki täyttää paketoinnista , postilla käymisestä ja muutamista seteleistä - kolikoista jotka saa.
Jos esineet jotka ovat teillä kiinnostaa miniääsi, miksi annat ne muualle ? Onko SPR sinulle läheisempi kuin miniäsi ?
https://www.google.fi/search?q=pyökki+vitriini&prmd=imvn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiiyp_7vObLAhWIEywKHblVC3EQ_AUIBygB&biw=360&bih=559#imgrc=RK3aICBKYs7dCM%3A
En tiedä näkyykö kuva, mutta mun porukoilla on ollut siitä asti kuin pystyn muistamaan tuota sarjaa vitriini ja lipastokaapit yms olohuoneeessa. Inhoan niitä ja varsinkin tuota pyökin väriä yli kaiken. Niistä hankkiutuisin itse eroon.