Voinko antaa pettämisen anteeksi??

Itse en antaisi anteeksi tai ainakaan ottaisi häntä takaisin, sillä minusta aina tuntuisi etten ole riittävä hänelle.

En antaisi anteeksi, enkä ottaisi takaisin. Kerran pettänyt pettää myöhemminkin!!

Oon sitä mieltä voit antaa anteeksi, mutta ei tarvi hyväksyä tekoa. Ja missään tapauksessa et ota takaisin. Teoilla on seurauksensa. M38

Antaisin Anteeksi. Virheitä sattuu kaikille.

Sex and the city -leffassa Miranda & Steve miettivät pariterapian jälkeen tahoillaan 2 viikkoa haluavatko jatkaa suhdetta ja sen jälkeen tapaavat sillalla, jos haluavat jatkaa. Ja tarkoitus on, että sen jälkeen asiaan ei enää palata.

Ainakin mies tuntuu katuvan, kun vuoden jälkeenkin vielä haluaa palata yhteen. Pettäminen on iso asia parisuhteessa ja luottamuksen rakentaminen ottaa aikansa. Olisi ehkä parasta, että juttelisitte vakavasti tapahtuneesta ja yrittää selvittää kummankin toiveet ja ajatukset. Tee ainakin selväksi, että teko oli todella loukkaava ja et tule toista temppua sietämään. Tärkeä kysymys on myös, rakastatko miestä.

Tottakai voit tehdä niinku itsestä parhaalta tuntuu! Täällä aina toitotetaan sitä pettämistä ja kuinka maailman kamalin asia se on, vaikka se koskettaa yli puolta aviopareista! Ja aina toitotetaan, että heti pitää jättää. Ei se nyt aina ihan niin mene. Voit ottaa takaisin tai olla ottamatta - anteeksi voit antaa jos tahdot. Mieti tarkkaan sillä katkerana ei kannata suhteeseen mennä takaisin.

sun lapsi on nyt 2v ja olet tapaillut jo 2 eri miestä kun erosit lapsen isästä? anna itsellesi aikaa enempi ennenku alat deittaileen

Minä antaisin anteeksi.

- Siis seksissäkö tässä oli "vain" kyse? Yhtään seksiä vähättelemättä ja sen selville saamista, että toinen on pettynyt ja päätynyt kerran, siis vain kerran toisen kanssa harrastamaan seksiä on minusta aika pieni hinta siitä, että aluaa lopettaa aiemmin -omasta mielestän- hyvän ellei erinomaisen suhteen kokonaan ja pysyvästi. Surullista ja jopa raivostuttavaa ja alhaista tuollainen on pettäjältä, mutta kyllä minä olisin varmasti valmis antamaan anteeksi. Mutta tuskin, ehkä koskaan voisin unohtaa.

Tuota Ap minä en ihan ymmärrä kun kerroit, että sinulla ei ollut ketään, mutta heti perään jatkat, että olet tapaillut kahta miestä ja ainakin toinen on huono suutelemaan. - Mistä lie tuo tieto peräsin. - Kysymys kiertyy siis siihen, että mikä lopulta on tai ei ole tarpeeksi, jotta sitä voisi kutsua pettämiseksi. - Itse olen esimerkiksi tanssinut muidenkin kanssa kuinvain kumppanini kanssa. - Tiedän, että se ei kaikille sopisi. -Suutelemisesta nyt puhumattakaan. - Toisille taas suukot, vaikka ystävien kesken (poskille) ja tai tanssiminen ystävien kesken tai jopa vieraiden läsnäollessa on sanoisinko  erinomaisen arkista ja tai ei ainakaan mitään erikoista.

 Minulle poskisuudelmat eivät ole itseasiassa lainkaan sitä, mitä ymmärrän sanalla "pussaaminen" -kuuluvan, mutta olempa törmännyt nuoreen herraan, joka tulistui kun hänen kumppaninsa tervetiessämme uskaltatui ja mitään aavistamattomana poskisuutelemaan kanssani. En tiedä olisko tilanne ollut toinen jos olisin ollut samaa sukupuolta kuin tuo viehättävä vanha ystäväni. Vai olisiko kahden samaa sukupuolta olevan poskisuudelmat olleet vielä tuomittavampia.    

Pariterapiaa voisitte kokeilla. Suhde pitää rakentaa uusiksi pettämisen jälkeen.

Mies tuli siis aamulla vasta kotiin ja kertoi itse mennessä yöksi jollekin baaripokalle, tai sanoi naisen pokanneen hänet, mikä kuulosti oksettavalle, aivan kuin hän olisi täysin tahdoton.

Kokeiltiin olla yhdessä hetki, mutta mulla oli todella huono olo enkä pystynyt olemaan enää miehen kanssa..

Nyt siis kuitenkin haluaisin hänet takaisin, mutta tuntuu että olen todella katkera. Haluaisin olla jonkun toisen miehen kanssa vain siksi, että minäkin olisin hänelle "likainen". Tuntuisi väärältä, että mies on ollut muiden kanssa ja minä sitten, ikään kuin häntä odottaen en..

En vaan osaa mennä millekään tuntemattomalle.. Ja ei noista kahdesta joita tapailin ollut sellaiseen. Toista en edes suudellut, mutta käytiin pari kertaa ulkona ja tuntui olo, että ollaan vaan kavereita. Toinen oli sitten kaverin kaveri jonka kanssa oli jotain tapailua ennen miestä.. Ja hän suuteli kamalalla tavalla ja oli muutenkin jotenkin päällekäyvä.

Oma mies, siis tämä lapseni isä, on aina ollut todella kiltti mulle, mutta ennen mua sellainen kova bilettäjä että naisia on varmasti ollut.. Mietin, jos meille tulee joku huonompi jakso niin kuoleeko hän taas jonkun syliin. En haluaisi olla hänen takia näin rikki enää. Ja en ole tytölle näitä miehiä todellakaan esitellyt..

Ap

Siis juokseeko, ei kuole 😂

Ap

Ota takas vaan ja totu ajatukseen että kukaan ei ole täydellinen. Saatat vielä joskus ennen eläkeikää ihastua itsekin toiseen.

Jos haluat yrittää vielä, niin suosittelen pariterapiaa. Siinä kumpikin saa oikoa ja selventää ajatuksiaan. Varsinkin tuolle katkeruudelle pitää tehdä jotain. Se on sinulle itsellesi äärimmäisen raskasta.

Minä annoin miehelle anteeksi. Pari vuotta uudelleen aloittamisen jälkeen olin vihainen, katkera ja erittäin mustasukkainen, jopa vainoharhainen. Se oli tosi vaikeaa aikaa molemmille. Mutta sitten vaikeus kulminoitui huippuunsa ja minusta tuntui, että olin ihan täynnä sitä vihaa. Ajattelin, etten vaan kykene enää elämään näin. Mietin paljon, että miksi sitä pettämistä tapahtuu ja auttaako se minun mustasukkaisuus ollenkaan? Sitten päästin irti. Ajattelin, etten kertakaikkisesti voi olla yhtään enempää. Jos en riitä tämmöisenä, niin menköön pettämään. Rakkauden pitäisi olla vapaaehtoista, ketään ei voi kahlita. Jos ihminen on pettääkseen, niin hän taatusti keksii siihen keinot ja syyt. Jos taas haluaa olla suhteessa ja uskollinen, niin se onnistuu ihan varmasti. Kyse on valinnoista.

Niin sitten olen myös miettinyt etten mitään isäpuolta halua tytölle. En siis haluaisi asua kenenkään muun kuin lapsen isän kanssa. Meillä on tosi hyvä kaksin. Ja lapsen isä on tosi paljon meidän elämässä. On joskus kysynyt onko mulla ollut muita, niin olen vastannut ettei kuulu hänelle, että ilmoitan kyllä jos joskus tulee tilanne, että tytölle esittelen. Näytti tosi surulliselta kun noin sanoin.. Ja väitti ettei hän ole tapaillut ketään koko aikana, ettei halua muita. En sitten tiedä mitä uskoa 😞

Ap

Minä olen antanut anteeksi. Minulle ratkaisevaa oli juurikin se, että kyseessä oli "vain" seksi, eikä miehen tunteet. Tosiasia meidän kohdallamme kuitenkin oli, että mies petti uudestaan. Tämä oli tosin enemmän tai vähemmän tiedossa miehen kohdalla.

Ota mies takaisin, jos häntä rakastat ja hänen kanssaan haluat olla. Menkää yhdessä ja erikseen terapiaan selvittämään tunteitanne. Jos koet, että ansaitset parempaa niin anna olla ja jatka elämääsi ilman miestä.

Älä makaa kenenkään toisen kanssa kostoksi. Makaa jonkun kanssa, jos sitä haluat, mutta älä satuttaaksesi ketään. Äläkä ainakaan petä, koska sitä on vaikea antaa itselleen anteeksi.

Voi ap vaikutat ihanalta, ikävää että mies meni pettämään😔 mitä jos vielä kerran yrittäisit silti hänen kanssaan? Puhutte läpi kokoasian ja sen ettei luottamusta saa heti takaisin, etkä vielä tiedä voitko jatkaa kuitenkaan vai tuleeko vain kurjempi olo. Annat ajan mennä ja ehkä mies saa sinut vakuutettua että rakastaa vain sinua ja kuinka pahoillaan hän on. Et kuitenkaan katso mitään muuta pelleilyä enään tuolta mieheltä. Voimia💗

Vittuako muilta kyselet? Tiedät varmaan ainoastaan itse millainen suhde teillä oli tai voisi olla. Kukaan paviaani täällä AV palstalla ei pysty sinua neuvomaan. Päätä itse mitä teet elämässäsi kun kukaan muu ei elämästäsi mitään tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Sex and the city -leffassa Miranda & Steve miettivät pariterapian jälkeen tahoillaan 2 viikkoa haluavatko jatkaa suhdetta ja sen jälkeen tapaavat sillalla, jos haluavat jatkaa. Ja tarkoitus on, että sen jälkeen asiaan ei enää palata.

Ei jum... ootko tosissas?