Anoppi, anoppi!!
Pakko avautua tänne nyt tästä asiasta, kun ei muille kehtaa puhua... Eli. Ollaan miehen kanssa järjestämässä yhteisiä synttäreitä, jotka ovat aikuisten juhlat. Eli lapsia ei ole kutsuttu, jotta aikuiset saavat juhlia ihan omassa rauhassa (yksi syy se, että meillä itsellä alle 2v lapsi), eikä tarvitse koko ajan jonkun juosta perässä ja lähteä juhlista kesken pois.
Tästäkös anoppi riemastui! Mieheni meni ihan muissa asioissa käymään ja anoppi kävi päälle kuin yleinen syyttäjä; mitkäs juhlat ne tommoset on ku lapset ei saa tulla? Ketä sinne sitten muka tulee? Vanhoja pappoja ja lapsettomia pariskuntia? Minä en ainakaan tollasiin juhliin lähde! (Muutamia kommentteja mainitakseni)
Ja ihmeellisintä tässä on se, että en ole anopissani tiennyt tälläistä puolta olevankaan!! Ihan puun takaa tuli tää ryöppy... Ja hän siis itse on yli 70v joten porukan vanhimpien joukossa itse!! Mitä h..vettiä se edes hänelle kuuluu, ketä me juhliimme kutsutaan?? Ja hassua on myös se, että mieheni on aina sanonut, ettei hänen äitinsä puutu asioihin. Huh-huh...
Mitäs mieltä ootte? Miten suhtautua anoppiin jatkossa? Pohja putos kyllä luottamukselta. Tosin tuo ei ollut mun korville tarkoitettu (kai), mutta ties mitä muuta ihme juttuja puhuu seläntakana?!
Apuva!
Kommentit (5)
Anoppi taitaa luulla joutuvansa lastenhoitajaksi. Päätti hyökätä ennenkuin kysytään..?
Ihanaa kuulla etten ole ainoa... Tosin enpä sitä epäillytkään :) Anoppi tiesi, ettei joudu lapsenvahdiksi, koska lapsenvahti oli jo hankittu (hänen tyttären tyttärensä) Heittäytyi toki marttyyriksikin kaiken lisäksi ja sanoi jäävänsä kaikkien lasten kanssa kotiin....
Miten olenkin pitänyt anoppia ihanana ihmisenä 6 vuotta ja nyt yhtä-äkkiä huomaan, ettei näin olekaan? Onko kääntänyt kelkkansa vai onko niin, että mies ei ole puhunut mulle aikaisemmista "kohtauksista"? Tiedä häntä...
Kerroit, että yli 70 vuotias on jo? Ikäkin alkaa ehkä jo tuoda omia "mausteitaan" mukaan! Toisesta korvasta ulos vaan, eipä tuo teidän elämään vaikuta, eihän? Siis, että miehesi tajuaa asian oikean laidan?
Tsemppiä !!
-vielä anopistaan tykkäävä, toivottavasti ei muutu kärttyisäksi *hih*-
Anopit pahenee vanhetessaan, ei sille mitään voi. Mulla anopin kanssa runsahasti ongelmia ja etäisyydenotto on ainoa, mikä auttaa. Ei vitskuta itseäkään koko aikaa, eikä anoppi ole jaloissa pyörimässä omassa kotona. Mulla on periaate, että omassa kodissa jokaisella on omat säännöt - siihen ei anopitkaan pysty puuttumaan. Hoitakoon hommansa omassa luukussaan niin kuin tykkää, mutta tänne on turha tulla keljuilemaan. Apua on siltä pyydä, vaan ostan vähillä rahoilla ennemmin palveluja, koska maksetun avun kanssa ei tartte v*****luja kuunnella :D
Tsemppiä ja jaksamista - älä ota itteesi, ei se sinun vikasi ole!
Meillä alkoi anoppiongelmat juuri tuollaisesta yhdestä raivarista ja pahemmaksi on mennyt koko ajan (raivareita tulee kerran kuussa mistä milloinkin). Toivon toki että teillä menee paremmin. Olen itse kärsinyt hyvin vaikeasta anopista jo vuosikaudet ja lapsen syntymän jälkeen tilanne paheni huomattavasti. Anoppi ei olisi halunnut että menemme naimisiin ja tuntuu että hän itse haluaisi olla oman poikansa vaimo ja lapsemme äiti. Mitään ei ole sanonut tietenkään suoraan mutta ei ole kovin vaikea lukea rivien läpi. Itse olen hänelle yrittänyt aina olla ystävällinen mutta nyt en enää edes jaksa yrittää, ihan sama. Mikä noihin miesten äiteihin menee kun keski-ikään tulevat? Anoppi-miniä-suhde taitaa olla se kaikkein hankalin, miniä hoitaa kaiken väärin ja kukaan ei ole anopin mielestä hänen rakkaalle pojalleen tarpeeksi hyvä. Osaan jo ottaa huumorilla ja pyöritellä silmiä kun anoppi "pistää parastaan".
Suosittelen ottamaan etäisyyttä mikäli tilanne pahenee, ja mikäli asia vaivaa sinua, sano anopille suoraan. Anoppi ei kuitenkaan pysty kovin paljoa perheeseenne vaikuttamaan, itse olen oppinut että ei kannata korvaansa lotkauttaa anopin vauhkoiluille. Tosin luottamus häneen onkin täysin kadoksissa ja sitä ei tule koskaan takaisin saamaan. Tärkeintä on että olette miehesi kanssa samoilla linjoilla jutussa. Tsemppiä! =)