Lapsi puhuu KOKO AJAN samasta aiheesta

Häntä kiinnostaa kaikki sodassa. Ihan kaikki. Olen kysellyt, miksei muu kiinnosta, ei kuulemma vaan jaksa kiinnostua mistään. Harmittaa vaan pikkusiskon puolesta kun on ikävä aihe ja ei oikein voi veljen käytökseen puuttuakaan.

Mullakin oli sama vaihe jossain kohtaa. Kaikki sotahistoriaa käsittelevä tuli luettua. Sittemmin siiryin hieman "monimutkaisempaan" historiaan, kuten arjen historiaan jne. Keskiaika on ollut sittemmin sydäntä lähellä, ja sota jäänyt taakse. Lopputuloksena opiskelen nyt historiaa yliopistossa.

Kannusta lasta, ja esittele eri sotia myös (esim. Viikingit tms) Kiinnostuksen kohde voisi olla todella paljon huonompikin. Historia on kuitenkin melko yleissivistävä aihe, ja jos kiinnostus säilyy, siitä voi saada itselleen ammatinkin.

Tosi kurja tilanne varsinkin pikkusiskolle varmasti :(

Linkittyykö se kiinnostus jonkun sukulaisen tai muun tutun sotaan osallistumiseen?

Töissä huomaa, että miehet ovat paljon paremmin selvillä historiasta ja kuitenkin kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista. Minusta historiasta kiinnostuminen on hyvä asia, vaikka voikin olla ei-naisia-kiinnostava aihepiiri -siis 2. Maailmansota.

Vierailija kirjoitti:

Häntä kiinnostaa kaikki sodassa. Ihan kaikki. Olen kysellyt, miksei muu kiinnosta, ei kuulemma vaan jaksa kiinnostua mistään. Harmittaa vaan pikkusiskon puolesta kun on ikävä aihe ja ei oikein voi veljen käytökseen puuttuakaan.

Mikset voi sanoa, ettei siskon kuullen puhu niistä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkäikäinen lapsi? Kyllähän hänelle täytyy voida sanoa( nätisti!), että ei kukaan jaksa kokoajan kuunnella samasta aiheesta. Täytyyhän lapsenkin oppia kuuntelemaan myös muita ja ottamaan ympäristönsä ja muut ihmiset huomioon. Jos ei pysty, niin kannattaa hakea jonkinlaista apua.

12 kuten jo aiemmin kerroin. En oikein kehtaa sanoa mitään.

Etkö voi sanoa, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä kiinnostuneita sodista, aivan samalla tavalla kun häntä sitten taas ei kiinnosta ne muut jutut ja että hänen on tämä opittava huomioimaan. Mieti kun hän kasvaa ja pajattaa aina vaan niistä sodistaan? Voi oikeasti tulla ihan kiusaamista ym. Onko hänellä muuten ongelmia sos. tilanteissa, jos ei pysty puhumaan muusta kuin niistä sodista? Mikäli on, niin sinuna kysyisin jonkin asiantuntijan neuvoja.

Kuulostaa ihan mummoltani. Ootko varma, ettei lapsella ole alzheimeria?

Sun tehtävä vanhempana kuunnella ja osoittaa, että olet kiinnostunut lapsesi asioista. Ei sun tarvitse olla kiinnostunut siitä aiheesta, vaan tukea lasta. Jos hän erilainen, niin so what. Sä et voi muuttaa lastasi, vaan antaa varauksetonta rakkautta.

Meillä siskoa myöten sama tilanne xD Tyttö 10, poika 13, pelaa wotia ja airsoftaa + tietää kaiken maailmansodista. On onnellinen, kun koulun hissan tunneillakin aletaan vihdoin päästä asiaan. Meilläkin pudotellaan jatkuvasti aseiden, panssarivaunujen yms. teknisiä tietoja enkä tod. kykene keskustelemaan niistä pojan kanssa :)

Tuollaisten poikienhan ois hyvä tavata toisensa. Vertaisia on varmaan vaikea löytää kun valtaosa teinipojista urpoilee, urheilee tai sit diggailee musiikkia. Vai kohtaaks siellä netissä sit muita, just pelien kautta?

onko se A.Subbi jolla jäänyt levy  mamutuksen rikkauteen

Ap vastaa. On sanottu ettei siskon kuullen pidä puhua niitä, poika vaan ei osaa olla hiljaa. On sillä netissä kavereita juurikin pelien kautta. Olen yrittänyt tukea ja keksiä kaikkea mutta alkaa pikkuhiljaa ihan totta väsyttää tämä kun ei voi edes kuulumisia kysellä eikä jutella normaaleista, arkisista asioista. ):

Teepä näin: kun poikasi puhuu sinulle, pälätä ihan ohi aiheen vaikka jotain töihisi liittyvää jargonia. Innostuneesti ja pitkään. Joka kerta, kun hän yrittää saada huomiosi. Ymmärtää kyllä yskän ennen kuin arvaatkaan ;)

Meillä aika samanlainen tilanne. Mut kyseessä tyttö, joka puhuu animesta.

Tyttäreni ei puhu nykyään mistään muusta kuin Star wars -elokuvista. Innostui itse ennen joulua ja sai kaverinsakin houkuteltua tuohon, nyt vain katsovat leffoja uudelleen ja uudelleen ja laukovat sitaatteja.

Ei tuota koko aikaa jaksaisi kuunnella, mutta hän on silti lapseni ja onhan se hyvä, että hänellä on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde kaverinsa kanssa. En ikimaailmassa yrittäisi päästä eroon hänen käytöksestään. Jospa vain koittaisit kestää.

100% kirjoitti:

onko se A.Subbi jolla jäänyt levy  mamutuksen rikkauteen

Ei tarvi mamuja joka ketjuun tunkee

Vierailija kirjoitti:

Meillä aika samanlainen tilanne. Mut kyseessä tyttö, joka puhuu animesta.

Kattooko hentaita?

Huooooh, tiedän tunteen. Ei diagnoosia meilläkään, mutta pikkuvanha professori paikalla kyllä. Aikaisemmin keksi itse mielikuvitusmaailmansa, josta puhui aamusta iltaan, nykyään ottaa aiheet peleistä (Minecraft jne) ja niistä sitten pitäisi osata ymmärtää jotain.

Mua veetuttaa just se, etten koskaan parhaalla tahdollanikaan voi "keskustella" pojan kanssa, koska en tiedä hänen maailmoistaan ilman häntä mitään eikä vaan jaksa kiinnostaa. Epäselvä puhe ei mitenkään edesauta asiaan perehtymistä. Yleensä esitän vain kiinnostunutta vaikka en oikeasti saa edes selvää kuin ehkä 20%:sta, että mistä puhuu...

Taas kun yritin pojalleni muuta puhua niin vaan tuo maailmansota hänellä mielessä. Olen yrittänyt kysellä pelottaako häntä joku, kuulemma ei. Pitäiskö mun hommata aika psykologille?

Sinun tulisi kannustaa tuohon itse ja antaa lisävirikkeitä ja tehtäviä! Nyt ap tuntuu kuin et osaisi ollenkaan erottaa itseäsi lapsen tarpeista! Olette 2 erillistä ihmistä ja auta häntä kehittymään!