Tänään lopetan (lopetin) tupakoinnin! Tsempatkaa ja kertokaa omia kokemuksia!

Minä annoin itselleni luvan repsahtaa. Tämä siksi, että en masentuisi ja luovuttaisi jos niin käy. Joskus todella teki mieli tupakkaa, jolloin annoin itselleni luvan polttaa yhden jos todella todella sitä tarvitsen. Menin parvekkeelle, sytytin röökin ja se maistui aivan paskalle. Parin henkosen jälkeen laitoin sen aina pois. Sitten olin taas useamman päivän kokonaan ilman, kun taas jostain vanhasta tottumuksesta se himo palasi. Sitten toistin saman. Rööki huuleen, mutta se ei enää maistunutkaan hyvältä.

Lopulta loppui kokonaan, kun tajusi, että minun vaan tekee mieli, mutta en saa enää samaa tyydytystä siitä tupakoinnista kuin ennen eikä se maistu hyvältä. En tiedä, voinko tätä suositella muille, koska toisilla se ei toimi samalla tavalla. Minulle se tupakan maistaminen vain iskosti mieleen, että se ei ihan oikeasti maistu hyvältä ellei sitä polta jatkuvasti.

Ap täällä:

Ensimmäinen päivä selätetty!

Nikotiinisuihketta meni vähemmän, kuin suunnittelin. Äsken otin kaksi, pelotti, että retkahdan raivooni: kissalla varmaan virtsatuledus, oli pissinyt matolle.

Kävin eilen Prismassa, kesken kauppareissun alkoi väsyttää ja melkein itkettää, mutta suihke auttoi.

Tuntuu hyvältä, motivaatio on kova!

Onneksi olkoon, tätä päätöstä et tule katumaan, se on varma :) Ensimmäiset viikot ovat pahimmat. Muistan laskeneeni ensin minuutteja, sitten tunteja, sitten päiviä jne. siitä kun poltin viimeksi, kunnes jossain vaiheessa en enää edes muistanut milloin olin lopettanut! Kuvaa hyvin sitä, että alku on vaikein ja sitten tupakka ns. "unohtuu" vaikka se nyt tuntuisikin mahdottomalta. Mutta jos retkahdat, niin älä lannistu siitä. Itse tein lopettamispäätöksiä varmaan kymmeniä, ellen satoja, ennen kuin onnistuin.

Kohta ihmettelet, miten olet voinut joskus polttaa. Tupakoivat ihmiset alkavat haista nenääsi pahalle. Näet ihmisten kyhjöttävän tupkalla ulkona huonolla säällä  ja ajattelet vain miten ihanaa on, kun sinun ei tarvitse seistä siellä. Joskus tekee varmasti mieli tupakkaa, kovastikin, mutta vuosi vuodelta nekin tilanteet harvenevat ja niistä tulee vain ohimeneviä ajatuksia.

Tsemppiä!

Tsempit myös täältä! Nii ja ajattele silleen, että tupakan nikotiini poistuu elimistöstä kolmessa päivässä, eli kohta olet oikeesti suihkeitten varassa. Tuhuuttele niitä mieluummin liikaa kuin liian vähän sillä kuulemma 90 % lopettajista lopettaa korvaustuotteet liian aikasin ja sitte ne repsahtaa. Vissiin pari vuotta pitäis käyttää. Mutta lopulta piisaa varmaan joku mieto purkka päivässä jne.

On kyllä hieno juttu että oot jo koko päivän selvinny! :)

17

Ap täällä taas:

Huomenna aamulla tulee viikko täyteen savuttomuutta. Voitte kuvitella, kuinka onnellinen olen!

Viikko on mennyt uskomattoman hyvin, pari päivää oli hermot kireällä, kiroilin kuin turkkilainen.

Olen käynyt lenkkeilemässä, kohta lähden taas. Rakastan tätä ilotilaa. Ja vaikka tämä olisi honey moon tai alkuinnostusta, ei haittaa, juuri nyt olen onnellinen.

Suihketta olen käyttänyt pari kertaa päivässä, yksi päivä meni täysin ilman.

Tsemppiä. Itse lopetin kun tajusin, ettei tupakalle ole mulle mitään annettavaa. Hermot vaan huononee, haisen pahalle ja rahat ja terveys menee. Ja lisäksi tupakan polttaminen näyttää naurettavalta. Ei tarvinnut raivota tai kiukutella, kun ajattelin, että menen tupakalle kun sitä oikeasti tarvitsen. En ole tarvinnut viimeisen 5vuoden aikana, minkä olen nyt polttamatta ollut. En tosin käyttänyt mitään korvaustuotteita, niillä en koskaan onnistunut lopettamaan. Viimeisen kerran kun lopetin, en ajatellut että lopettaisin vaan polttaisin vasta kun oikeasti tuntuu siltä, enkä tylsyydestä.

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001150090.html

tässä on teille lopettaville tsemppausta! pistää hiljaseks...

Lopettamispäätökset on upeita tavoitteita. Mäkin päätän aina lopettaa, kunnes seuraavan kerran vien koiraa lenkille ja pistän spaaderon huuleen hulmuamaan.

Äitini lopetti tupakoinnin 57-vuotiaana poltettuaan sitä ennen yli 35 vuotta. 74-vuotiaana hänellä todettiin keuhkosyöpä ja hän kuoli kahdessa kuukaudessa. Lääkäri totesi, että vaikka äitini olikin ollut polttamatta 17 vuotta, tupakointi noin pitkän aikaa oli valtavasti lisännyt riskiä sairastua keuhkosyöpään. 

Vaikeinta siinä lopettamisessa on se ylimääräinen aika. Tupakointiin menee niin paljon aikaa päivästä, että sitä huomaa yhtä-äkkiä miten koko ajan on ylimääräistä aikaa. Kannattaa hommata jotain mielenkiintoista puuhaa täyttämään sitä aukkoa ja saat samalla vähän muuta ajateltavaa kuin se addiktio ja vieroitusoireet. Pari viikkoa on se pahin aika ja siitä lähtien helpottaa koko ajan.

Onnea hyvästä päätöksestäsi!

Itse lopetin tupakoinnin tuossa ennen joulua ja olen niin onnellinen päätöksestäni ja omasta olotilastani. Motivaatiota sain sekä tästä linkittämästäni sivusta, josta oli motivoivaa seurata, mitä minussa tapahtuu ja sitten toisaalta sellaisesta lausahduksesta, jonka kuulin eräästä ohjelmasta erään päihteistä vierottautuneen suusta, " ei ole niin isoa ongelmaa, etteikö **** tekisi siitä vielä isompaa". Niinpä, siihen loppui tupakan ajatteleminen stressin lievittäjänä vaan päinvastoin siitä olisi tullut mieleen vain lisäharmi, nyt olen voinut iloita edes siitä, että olen päässyt tupakasta eroon :)

Linkitys ei nyt onnistunut, kopioi tästä:

https://tupakoinninihanuus.wordpress.com/2009/08/30/lopetuksen-hyodyt/

Hyvä ap! Hienoa! Lopettaminen todella kannattaa. Tuskin vielä huomaa suurta eroa lenkeillä jaksamisessa, vai tuntuuko hapenottokyky parantuneen jo? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Itse lihoin yli 10 kg, kun lopetin. Vituttaa olla savuton läski.

On ollut todella vapauttavaa olla irti tupakasta. On ihanaa, kun ei tarvitse jaksottaa tekemisiään sen mukaan, että parin tunnin välein pitää käydä tupakalla. Ei tarvitse salailla perheeltä ja sukulaisilta, eikä ala ärsyttää heti parin tunnin yhdessäolon jälkeen kun ei saakaan sitä nikotiinia. Ei haise pahalta, ei ole tupakkayskää, urheilu maittaa paremmin ja iho on parantunut ja rahaa jää säästöön. Nyt vasta tajuaa, miten kallistakin se oli.

Hyvä sinä! Katso vaikka kuva Riki Sorsasta tällä hetkellä, niin eiköhän se tsemppaa...

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap! Hienoa! Lopettaminen todella kannattaa. Tuskin vielä huomaa suurta eroa lenkeillä jaksamisessa, vai tuntuuko hapenottokyky parantuneen jo? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

En ole varma, vaikuttaako jo hapenottokykyyn, mutta lenkkeily tuntuu hyvältä, paremmalta kuin ennen.

Ennen vedin sätkän juuri ennen lenkkiä, ja käytännössä heti hölkkälenkin jälkeen, pakkohan sen on vaikuttaa. Lepopulssiin on vaikuttanut. Minulla on ollut järkyttävän tiheä pulssi. Verenpainetta en ole vielä mittaillut.