13-vuotias kiinnostunut lintukuvauksesta, kaverit hylkäsivät koska se on "noloa"
Nyt tyttöä kovasti surettaa. Isänsä osti hänelle syntymäpäivälahjaksi kalliin kameran, kiikarit ja kirjan. Minä ostin hänelle öljyvärit kun maalaa ottamistaan linnuista kuvia. Nyt kaverit on hylänneet hänet kun heistä se on nolo harrastus ja tyttö ei toivonutkaan lahjaksi älypuhelinta vaan nuo luettelemani jutut. Iilmeisesti se älypuhelin on tuossa iässä oltava tai jää porukan ulkopuolelle. Mitä asialle voisi tehdä? Tietysti olemme sanoneet että siinä ei ole mitään noloa. Harmittaa tällainen.
Kommentit (63)
Mitä jos liittyis netissä kaikkiin linturyhmiin, mitä niitä on joku birdlife jne? Löytäisi hengenheimolaisia vaikka samalta paikkakunnaltakin voi joku olla?
Tyttö vaikuttaa fiksulta nuorelta, nuo kaverit taas eivät. Ehkä kaverit eivät ole kaveruuden arvoisia, jos käyttäytyvät noin.
Voi voi, mielestäni tytön pitää tehdä sitä mitä itse haluaa, ei sitä mitä kaverit haluavat. Eikö ole mahdollista omistaa sekä älypuhelinta että kameraa?
Auttaisiko jos joku jämäkkä aikuinen pitäisi puhuttelun?
Tyttösi on fiksu ja on ihan hyvä vain, jos pääsee tuon harrastuksen avulla tyhjäpäisistä pissiskavereista eroon. Hän löytää kyllä uusia kavereita harrastuksen kautta. Öljyvärimaalauksia tyttö voi laittaa DeviantArt-sivustolle näytille, ja miksei niitä valokuviakin.
Aivan upeaa, jos ja kun tyttö kulkee omaa tietään! Ei ole pakko eikä hyvä ajelehtia sen virran mukana, jonka suunnan näyttää viihdeteollisuus ja jonka ylipappeina valitettavan usein kouluissa hääräävät tyhmimmät ja kovaäänisimmät tyypit. Löytyy myös parempaa seuraa.
No ehkä se halpa älypuhelin voisi olla OK hankkia joka tapauksessa, koska muuten on kyllä vähän ulkona sakista, ei ole mukana whatsapissa tms. kaveriviestinnässä ja koulussakin tehdään puhelimella nykyään tehtäviä joskus, esim. haetaan tietoa, käytetään mobiilisuunnistuksessa jne. On nyt hyvä edes jonkun verran olla mukana siinä, mitä muutkin tekevät. Se ei tietenkään estä häntä harrastamasta tuota lintu- ja luontoharrastusta. Valokuvaushan on todella in harrastus ja kaikilla pitää olla järkkäri ym. Samoin maalausharrastus on tosi hieno homma. Jos oma kaveripiiri on niin pinnallinen, ettei ymmärrä toisen harrastuksia, kannattaa etsiä uusia kavereita. Toki kaveruusjutut menee aina vähän molempiin suuntiin eli onko tyttö kiinnostunut mistään, mistä muut kaverit ovat innoissaan vai haluaako kaiken vapaan aikansa viettää vain lintuharrastuksen parissa ja puhua pelkästään siitä? Silloin voi miettiä vähän omaakin käytöstään. Toki jotkut haluaa keskittyä yhteen juttuun ja harrastaa yksin ja sekin on OK. Silloin vaan ei pidä ihmetellä, että tosiaan jää porukan ulkopuolelle, jos itsellä ei ole mitään yhteistä puheenaihetta kenenkään kanssa.
Parempi että pääsi huonoista kavereista jo nyt eroon, eikä vasta vuosien päästä kun on ensin niiden takia luopunut omista harrastuksistaan ja yrittänyt olla jotain mitä ei ole. Ehkä harrastuksen kautta löytyy kavereita esim. erilaisten kerhojen tai vaikka partion kautta.
Upea tyttö! Valtavasti tsemppiä hänelle. Teinien touhu noin yleensä on pinnallista, mielenkiinnotonta ja typerää vertaisryhmän paineessa. Tämä tyttösi on toista maata.
Facebookissa on hyviä harrastusryhmiä. Jäsenet myös tapaavat toisiaan ja voivat bongailla yhdessä. Varmasti löytyy myös samanikäistä seuraa.
Siinä taas näkee noiden "kavereiden" laumasieluisuuden. Pikkusen poiketaan jostain niin heti pilkataan ja hylätään, ei hyvänen aika...
Vierailija kirjoitti:
Parempi että pääsi huonoista kavereista jo nyt eroon, eikä vasta vuosien päästä kun on ensin niiden takia luopunut omista harrastuksistaan ja yrittänyt olla jotain mitä ei ole. Ehkä harrastuksen kautta löytyy kavereita esim. erilaisten kerhojen tai vaikka partion kautta.
Parempi huonot kaverit kuin ei kavereita ollenkaan. Mulla kans kävi noin teininä, että "huonot" kaverit otti ja lemppas. En sitten koskaan enää saanut uusiakaan kavereita (pieni paikkakunta, koulukiusaamistausta) ja nyt olen edelleen masentunut ja psyykenlääkkeitä syövä kolmekymppinen.
Älypuhelin on myös kyllä yksi keino laajentaa omaa harrastus- ja ystäväpiiriä silloin, kun harrastaa jotain harvinaisempaa. Voi lähettää omia kuviaan ja taideteoksiaan muiden harrastajien nähtäväksi ja nähdä muiden kuvia voi keskustella vaikka toisella puolella maapalloa asuvien harrastajien kanssa ja saa tietoa erilaisista tapahtumista, kilpailuista ym. Voi hakea tietoa harrastuksesta ja opiskella alaa nettikursseilla, katsoa vinkkejä ja kikkoja YouTubesta jne. Eli ehkä voisi olla ihan hyväkin hankinta tuon harrastuksen tukemiseksi ja toki muutenkin kaveripiirin ylläpitämiseksi. Äypuhelinta voi käyttää myös hyödyllisessä mielessä, ei pelkkään turhaan.
Tyttäresi on rohkea, kun uskaltaa kulkea omaa tietään. Itsekin olen kiinnostunut kirjoittamisesta ja runoudesta enemmän kuin somesta, ja olen monesti saanut kuulla ilkkumista siitä. Itse asiassa minulle kävi ihan samalla tavalla kuin tyttärellesi, luontokuvauksen tilalla oli vain runoja ja novelleja.
Noista "kavereista" ei kannata välittää, erilaisista harrastusryhmistä ja nettisivuilta löytää varmasti vaikka kuinka paljon mielenkiintoista keskusteluseuraa ja ystäviä. Tyttäresi kuulostaa ihan mahtavalta tyypiltä!
terv. 14v
Aves on mielenkiintoinen lahko animaliassa. Kuka välittää miten ne muut tenavat aikaansa viettävät. Jos tyttäresi on löytänyt kutsumuksensa, niin kannustakaa siinä. Ei toisten asettamaan muottiin pidä vääntäytyä, jos ei kiinnosta.
Kuulostaa todella hienolta harrastukselta! Kannusta teiniä tekemään omaa juttuaan.
Älypuhelin on kyllä myös hankintalistalla piakkoin. Se vain ei luultavasti auta, kun tytölle oli sanottu etteivät ole hänen seurassaan jos ei lopeta harrastustaan.
Ap
No tuollaiset kaverit saakin unohtaa, eivät ole oikeita ystäviä eikä heidän menetyksensä ole kuin hetken murhe. Voisi yrittää etsiä tietoa saman paikkakunnan muista harrastajista tai mennä vaikka kansalais- tai työväenopiston valokuvauskurssille tms. jossa tutustuu muihin harrastajiin. Voi olla, että kun avaa silmänsä, omalta tai rinnakkain luokalta todennäköisesti löytyy muita luonto- ja valokuva harrastajia, ehkä juuri joku heistä on ollut vailla samanhenkistä ystävää ja tyttäresi voisi olla tämä ystävä. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi aukeaa.
Kyllä nuoret osaavat olla hyvin julmia toisiaan kohtaan. - Toisaalta onni on se, että 13- vuotias pääsee varmaankin jatkamaan opintojaan esimerkiksi (luonnontieteellisessä) -lukiossa ja saada sieltä kavereita, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. - Toisaalta kokemuksesta tiedän. että kaveri voidaan jättää pois joukosta ilman, että siihen on olemassa mitään "erityistä" syytä, tai kun jotkut "mystiset kemiat" ei kohtaa.
lol :D