Lue keskustelun säännöt.
mitä kuuluu miehelle nykyään, joka aikanaan vei neitsyytesi?
25.03.2016 |
Itse sain juuri kuulla, että oman neitsyyteni vienyt mies on kuollut sairauteen ja kyllähän se pysäyttää. Nuori mies vielä, 35-vuotias vasta.
Mites teillä? Onko jollain kenties vielä sama mies kainalossa? 👄
Kommentit (230)
joku näistä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähti just hakeen lapsia koulusta. Eli yhdessä ollaan ja 22v on neitsyyden viennistä aikaa.
Tuo viesti lähetetty 21:26. Joko A) teidän lapsilla on helvetin pitkät koulupäivät, B) miehelläs on viipyilevä muisti tai C) puhut paskaa.
D) ei asuta Suomessa ja kello oli silloin kun viestin lähetin n. 15.30. Pitkäperjantai oli miehellä vapaapäivä töistä, mutta lapsille se ei ollut vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
joku näistä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähti just hakeen lapsia koulusta. Eli yhdessä ollaan ja 22v on neitsyyden viennistä aikaa.
Tuo viesti lähetetty 21:26. Joko A) teidän lapsilla on helvetin pitkät koulupäivät, B) miehelläs on viipyilevä muisti tai C) puhut paskaa.
Ei kun musta toi tyyppi vihjasi, että asuu toisella puolen maailmaa. Meillä Suomessa kun eilen vietettiin pitkäperjantaita, jolloin ei ole koulua, eikä varsinkaan melkein puoleen kymmeneen asti illalla.
Todellisuudessa taisi olla neitsyysfanaatikko, joka yritti keksiä uuden tarinan, missä hänen neitsyytensä vienyt aviomies milloinkin luuhasi (yleensä keittiössä, mutta tällä kertaa hakemassa lapsia koulusta.)
Voihan tässä ketjussa ollakkin joku fanaatikko, mutta meitä oikeitakin on.
Toivottavasti hänelle kuuluu hyvää. On naimisissa kanssani, yhdessä ollaan oltu 10 vuotta.
(Ja moni ensimmäisensä kanssa yhä elävä nyt vaan taitaa asettaa vastauksensa samaan toteavaan tyyliin, kun kysymyksessä vähän oletetaan ettei sen ekan kanssa enää olla yhdessä. Ja meilläkin on vaan käynyt niin ettei sitten koskaan huonoinakaan hetkinä haluttu erota, joten kas, ollaan yhä yhdessä.)
Hän on menestyvä ravintolakokki. Meni minun jälkeeni naimisiin paljon itseään nuoremman typsyn kanssa, saivat lapsia ja erosivat.
Opin häneltä paljon ruoanlaitosta ja jäljelle jäi rakkaus ruokaan. Lapsuudenkodissani ei ulkona syöty, joten nuoruuden poikakaveri tutustutti myös päivälliskulttuuriin, viineihin ja ravintolaetikettiin. Siitä on ollut tosi paljon hyötyä myös omassa ammatissani yrityselämässä.
Vissiin sinkkuna elelee, opiskelee ja kenties töitä. Rumat viikset ja parran oli kasvattanut facebookista päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuollut. Teki itsemurhan muutama vuosi sitten, 27-vuotiaana. Kyllähän se pysäytti kun asiasta kuuli, vaikka ei oltu vuosikausiin oltu yhteyksissä... :'(
Siis hitto onkohan meillä sama tyyppi ollut? 27 vuotiaana tappoi itsensä muutama vuosi sitten. Oletko Helsingistä?
Silloin asui Helsingissä kun tapasimme, eli n. 8 vuotta sitten. Viimeiset vuodet opiskeli eräällä toisella paikkakunnalla.
On kahden lapsen viikonloppu-isä. Sama duuni jossain nevöhööd-tehtaassa kuin silloin 12 vuotta sitten.
En haikaile perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko todella moni harrastaa itsepetosta ja on ollut olevinaan "virallisesti" neitsyt miehensä tavatessaan tai sitten tähän ketjuun kehtaavat vastata lähinnä ensimmäisen seksikumppaninsa kanssa naimisiin menneet.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan salapoliisi huomatakseen, että ketjuun kirjoittaa yksi ja sama tyyppi näitä "tuolla se on parhaillaan lasten kanssa/tekemässä töitä/whatever" kommentteja.
En tiedä kuinka moni on todellakin ollut yksi ja sama, mutta minä kirjoitin vain yhden tuollaisen. Tämä on toinen kommenttini koko ketjuun.
T. Se, jonka mies eilen siivoili ja keitteli lapsille kananmunia aamuksi.
On nykyään arkkitehti ja kasvattanut parran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti kuuluu hyvää. Naimisissa rakastamansa vaimon kanssa ja kaksi lasta. Onnea heille!
Istuu taposta vankilassa. Kyllä, klassinen jännämies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestin 160 kirjoittaja, sait melkein kyyneleet silmiin, sillä samaistun suuresti. Alistuin sille "pakko päästä eroon neitsyydestä"-paineelle, kun olihan se niin noloa olla 19-vuotias ja kokematon.
Nyt kadun enemmän kuin mitään sitä, että menin sekoilemaan ja menettämään sen jollekulle random fuckboylle, jonka kuulumisista en tahdo ikinä tietää mitään. Lopuista seksikokemuksista puhumattakaan. Olisinpa osannut arvostaa itseäni ja kehoani sekä mikä tärkeitä, psyykettäni. Mutta ehkä oli tarkoitus käydä se kaikki lävitse, löytääkseen arvostuksen itseään kohtaan.
Katsoo tallentamaansa Star Warsia. Ei ole se eka poikaystävä, mutta eka, jolle annoin. 29 vuotta sitten tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väitteli tohtoriksi ja työskentelee virkamiehenä. Käsittääkseni hänellä on myös vaimo ja pari lasta. Ihan hyvät muistot hänestä, lukioaikaisesta poikaystävästä.
Kuulemma ihan hyvää, viestillä kysäisin kun yhdessä ei vielä asuta :-) Pari ollaan silti <3
Asuu edelleen kotipaikkakunnallani, alkoholisoitunut, muutamaan kertaan eronnut. Olitiin nuorena moneen otteeseen yhdessä, mutta ei siitä koskaan mitään tullut, oli liiaksi naisten poispilaama. Soitteli minulle noin kerran viiteen vuoteen, ja vannoi ikuista rakkauttaan, jonka jälkeen aina vähintään kihlautui jonkun kanssa. Naiset vaan nuoreni kerta kerralta. Varsinaisesta neitsyyden viemisestä on aikaa 34 vuotta. Laittoi mulle viimeksi jouluntoivotukset tekstarina.
Töllöttää netflixiä olkkarissa ja odottelee paistamaani pitsaa. 15 vuotta sitten eka kerta kummallekin. 12 vuotta oltu avioliitossa.
Oikeastaan aika hienoa, että monella on se eka seksisuhde kestänyt.
En tiedä vielä koska hän on parhaillaan vasta viemässä sitä.
On naimisissa sen naisen kanssa, jonka kanssa seurusteli siihen aikaan kun "vei" neitsyyteni.
On epäilemättä vienyt aikoinaan myös vaimonsa neitsyyden, sekä niin monen muun heidän seurustelun ja avioliittonsa aikana.
On vissiinkin vankilassa pahoinpitelystä (melkein tappo). Aina välillä tulee lehdestä luettua, että milloin on pahoinpidellyt jonkun. Tai joku kertoo että se jäi kiinni sadannen kerran kortitta ajosta tai huumeiden myynnistä tai maannut sammuneena jossain. Olin 15 ja se 25, nyt siis minä 25 ja se 35. Varmaan kohta kuolee, alkoholiin tai huumeisiin tms.
Onneksi itse heti tuon tyypin jälkeen vaihdoin täysin piirejä, ja olen itse ihan järkevä ihminen nykyään, opiskelen yliopistossa ja en ole koskaan tehnyt rikoksia. Teininä vaan hetken hengasin erittäin huonossa seurassa. No, jotain oppi varmaan siitäkin..