92% hakijoista EI PÄÄSSYT METROPOLIA-AMMATTIKORKEAKOULUUN - kertoo jotain amk:n tasosta!

Ja noista 8%:sta määräajassa valmistuu alle puolet, alasta riippuen jopa vain neljännes.

Valtaisasta hakijajoukosta määräajassa vain 2% saa amk:n tutkintotodistuksen ja oikeuden käyttää säädöksillä suojeltua ammattinimikettä.

Käytännössä ammattikorkeakouluun ei kannata hakea, jos on valmistuminen mielessä.

En lukenut aivan koko ketjua, mutta haluaisin huomauttaa, että oikeasti HYVÄKSYTTYJÄ opiskelijoita on huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja. Useilla aloilla AMK:ssa jonot liikkuvat useamman kymmentä opiskelijaa, yliopistoon harva pääsee edes 1. varasijalta.

AMK:n valinnat ovat täysin erilaisia kuin yliopiston. Pääsykokeeseen ei juuri tarvitse valmistautua, joten siellä käydään kokeilemassa, huvikseen, varalta, tukien takia jne. Yliopistoon haku-urakkaan tavallisesti kuuluu useamman kuukauden täysipäiväinen valmistautuminen, valintakokeisiin mennään parhaat parhaita vastaan, eikä kokeilemaan 6 alan lottoriviä AMKiin.

Ihan ekana metropolian suosikki alat on noita teknillisiä mihin hakee tosi paljon myös amiksia jne. Sairaanhoitoon ja tradenomiksi pääsee ihan melkee lukiosta jos pääsykoe on ok. Rannalle jää paljon amiksia ruikuttamaan sillä täällä pk seudullakin monet nuoret menevät mieluiten amikseen eivätkä lukioon vaikka lukiosta pääsee amk:oohonkin helpommin.

Jos hakee pelkästään AMKiin ja käy kuudessa pääsykokeessa, jos jokaiselle alalle olisi tasainen 0,8 % mahdollisuus päästä sisään, tarkoittaa kuuden eri alan kokeessa käyminen 6x 0,8% mahdollisuutta, siis 4,8% todennäköisyyttä päästä opiskelemaan, valmistautumatta pääsykokeisiin lähes lainkaan. Todellisuudessa mahdollisuudet ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä todella suuri osa heistä, joilla pisteet riittäisivät, eivät ota paikkaa vastaan.

Kyllä AMKiin yksinkertaisesti pääsee huomattavasti helpommin sisään. Jokainen meistä yliopistoon haluavista, AMKiin varavaihtoehtona hakeneista tietää tämän. Toki AMKissa on muutama ala joille sisäänpääsy on samaa tasoa, mutta vain muutamalla alalla.

Tiedän ihmisiä jotka ovat opiskelleet Aallossa mutta vaihtaneet Metropoliaan, kun eivät ole selvinneet perusmatikoista ja -fysiikoista. Sen sijaan en tunne ketään, joka olisi tullut Metropoliasta Aaltoon, kun Metropoliassa on ollut liian haastavaa

Hei kusipää, ei vaadi kaksista älyä ja matematiikkaa tajuta, että hakijoita pääkaupunkiseudun oppilaitoksiin on ehkä "muutama" ja aloituspaikkoja siihen verrattuna vain murto-osa!! Jeesus mikä ääliö...

Nyt se on todistettu.

Tuolla aikaisemmin kerrottiin, että lääkikseen pääsee jopa 10 % hakijoista ja metropoliaan vaan 8%.

Eli amk-sairaanhoitajaksi on vaikeampi päästä kuin lääkäriksi. MOT.

Opiskelen muotoilua, eikä metropoliaan pyrkiessä edellinen todistus merkannut mitään, pääsykoe oli kaksivaiheinen. Ekaan pääsi kaikki hakukelpoiset, joista karsiutui pois paljon porukkaa. Kaksipäiväiseen finaaliin sitten pääsi pieni osa porukkaa, ja heistä se pienen pieni porukka.  Tehtävät oli tietenkin pääsykokeissa luovuutta vaativia (yllätyyyys) sekä haastattelukin mahtui joukkoon.

Tämä on mielestäni fiksu tapa järjestää pääsykokeet, koska turha sitä on menneistä ihmisiä rankaista vaan keskittyä nykyhetkeen. Samalla tavalla äidin pikku lukiostakirjoittaneet -kerubit eivät ole voineet tehdä kuukautta sitä ennakkotehtävää (jota vaaditaan esim TaiK:iin) kotona äidin pullaa syöden, kun toiset joutuvat käymään töissä yms samaan aikaan kun äheltävät ennakoita. 

Ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla opiskelu on aika raadollista johtuen pakkotahtisuudesta.

Jos 40 - 50 pakollista oppituntia viikossa (+ kotitehtävät + laboratoriotyöt + harjoitustyöt + tentit päälle) ei kiinnosta, kannattaa tyytyä yliopistoon.

Kesälomat ollaan tietysti töissä, että amk-tutkintoon kuuluva alan työkokemusvaatimus täyttyy.

Kaikista vaikeinta on päästä ammattikorkeakoulusta ulos - siis valmistuneena.

Esimerkiksi insinööritutkinto (amk) kattaa muistiinpanoja ja monisteita n. 50 000 sivua, yli 100 kirjaa, n. 10 000 oppituntia ja n. 5 000 kotitehtäviin ja lukemiseen käytettyä tuntia. Järisyttäviä lukuja. Toki tutkintotodistuksessakin - jos sellaisen onnistuu saamaan - on sitten arvosanoja neljä-viisi sivua.

Tänä keväänä moni taas pettyy. >:)

Hakekaa yliopistoon, jos ette pääse ammattikorkeakouluun. Tilastojen mukaan moniin yliopistoihin on nykyään helpompi päästä, koska amk-koulutuksen arvostus on noussut. Yliopistossa on paaaljon rennompaa opiskellakin.

Tuntuu, että joka toinenhan tuonne hakee. Sisään päässeet vain ovat todella harvassa. Valmistuneet vielä harvinaisempia. Amk on kova koulu.

Käytännössä pääsykokeesta pitää saada täydet pisteet. Sitten ratkaisee todistuksen arvosanat. Aika karua, jos lukio ei ole mennyt ihan putkeen, saa heittää haaveet tai sitten korottaa arvosanoja.

Näitä loppuja varten on yliopistoissa huuhaa-tutkintoja.

Kertonee vain, että "muoti ja lifestyle" blog... medialinjalle oli kovasti tungosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkähän tätä sitten puidaan Tampereella muutaman vuoden päästä, kun suunnittelevat AMK:n, Teknillisen Yliopiston ja Yliopiston ymppäämistä yhteen?

Tuo tarkoittanee yhteistyön lisäämistä eikä täydellistä integroitumista.

- Tätä yhteistyön lisäämistä tekniikan alalla harrastetaan muuallakin kuin Tampereella. Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat myös tehneet yhteistyötä muutaman vuoden verran. Melko suuri osa kanditutkinnon aineopinnoista on yhteisiä amk:n kanssa, ja itseasiassa yllättävän monessa näistä vetovastuu on ammattikorkean puolella. Oman yhteistyökokemukseni perusteella sanoisin, että suosittuun teknilliseen ammattikorkeakouluun voi olla vaikeampi päästä sisään, mutta helppo päästä ulos. Vastaavasti meille Vaasan yliopiston teknilliseen otetaan kutakuinkin kaikki sisään, mutta läheskään kaikki eivät pääse ulos... Yhteistyökurssien osalta olen huomannut, että kirjalliset raportit tuottavat amk-opiskelijoille vaikeuksia. Yleensä kurssiarvosanat postataan moodleen/portaaliin tai vastaavaan, jolloin kaikki kyseisellä kurssilla olevat pääsevät näkemään kaikkien arvosanat. Tenttiarvosanoissa ei ole niin isoja eroja, yliopistolaiset saavat keskimääräisesti ehkä yhtä numeroa paremman arvosanan, mutta labraraportit! Yliopistolaisilla tulee järjestään nelosia, vitosia, ja amk-laisilla keskiarvo huitelee jossain kakkosen tienoilla! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo tää oli tosi hauska :D

T. Entinen metropolialainen, todellista eliittiä koska kahteen koulutusohjelmaan päässyt sisään

Ps. Opetuksen taso paikoin aivan kamalaa hoitoalalla, tenteistä pääsi heittämällä läpi. Ei siellä ruudinkeksijä tarvitse olla.

Onko ryhmätöitä ja projekteja, oikran opetuksen sijasta?

Onneksi on vaihtoehtona nää yliopiston huuhaa-koulutukset, joista valmistuu suoraan kortistoon.

Insinööreistä on huutava pula, mutta koulutuspaikkojen lisääminen ei ole mikään ratkaisu, koska jokaisesta ikäluokasta vain pieni prosentti on insinööriainesta.

Vierailija kirjoitti:

AMK:t on amiksia, jos niihin ei pääse niin on hikinen räkäamis :D:DD::DDD

Rajallinen määrä paikkoja vs. suuri määrä hakijoita. Vaikka laitettaisiin kaikki nobelistit hakemaan paikkaan, niin joku jää ilman paikkaa hakijoiden määrä ylittäessä vapaiden paikkojen määrän. Tuolloin valitsematta tuleminen ei kerro yhtään mitään hakijasta, kuin että riittävä määrä hakijoista oli parempia.