Meillä 5 lasta ja monet kutsuu kylään tähän tyyliin,

Kyllä te olettekin itsekkäitä ja lapsistanne kasvatatte tasan yhtä itsekkäitä.

mä kutsuisin just noin, koska oon kyllästynyt, kun äidit, joilla on enemmän kuin 1 lapsi jaksaa jankuttaa, miten vaikeeta on lähteä kylään. Jos pyydän kylään, vastaus on " no, tulkaa te vaik mieluummin meille, meidän on niin hankala... se on lasten kanssa niin vaikeeta... te pääsette meille varmaan helpommin..."



Joten suoralta kädeltä " helpottaisin" äidin taakkaa jo kutsussa: tule vaikka nuorimmaisesi kanssa joku kerta. Sit ei tarvi kuunnella, miten on niin vaikea raahata koko revohkaa.

Tosin meidän ystävillä joiden luona käymme kylässä on omiakin lapsia ja ystävät tietää että myös heillä on oikeus lapsiamme komentaa jos siihen on aihetta ( nykyisin tarvitsee komentaa vain kaksosia) Niin ja mummolat tietysti ovat paikkoja joihin olemme aina tervetulleita kaikkine lapsineen.



On nuo koulukkaat jääneet välillä kotiinkin, kun en näe tarpeelliseksi joka paikkaan heitä " pakottaa" mukaan.

Itse en kyllä edes jaksaisi mennä koko porukalla kylään. Silloin kun mennään, mennään pienemmällä väellä. Hyvin harvoin vain tulee tilaisuus jättää osa porukasta kotiin..



Mielestäni kenellä tahansa on oikeus olla kutsumatta isoa porukkaa kylään. On oikeus vihjaista, että jos tulisitte pienemmällä porukalla. Minä kuitenkin pahoitan joka kerta mieleni, jos joku minulle sitä vihjaisee. En kuitenkaan koe, että kylään kutsuja loukkaa minua, vaan tilanne ylipäätään harmittaa. Että elämä onkin nyt sitä, ettei mihinkään meinaa mahtua enää koko perheellä.



Onneksi oma koti on rakennettu ja laitettu isolle väelle. Tänne on kivaa kutsua paljonkin väkeä kerralla koolle! Meidän ei tarvitse vihjailla, jotta josko jättäisitte osan lapsista kotio. Eikä kaikille tarvi olla tuoleja tai edes pöydässä tilaa. Sopu sijaa antaa.



Jos kutsun itse väkeä kylään, huolehdin, että tarjottavaa riittää kaikille. Jos taas meille tupsahtaa yllättäin vieraita, yksi tai monta, en mene takuuseen, että kahvileipää löytyy. Talossa talon tavalla, sanon minä!



Ja jokaisen vanhemman on itse vahdittava jälkikasvuaan, ettei se turmele kyläpaikkaa. Ellei vanhemmista ole siihen tehtävään, talonväki voi pitää langat käsissä. Se vain on vaikeaa, se oman kodin varjeleminen, ellei lasten omat vanhemmat välitä vahtia. Joskus olen joutunut puuttumaan lasten villiintymiseen kovastikin. Ei vierailla ole oikeutta turmella meidän kotia, niin kuin ei meidän omilla lapsillakaan ole siihen lupaa.