Asun yksiössä ja mahtuisin tyytyväisenä asumaan puolet pienemmässäkin yksiössä
Kotini on sisustettu väljästi ja melkein kaikki materia on tarpeellista, käytössä olevaa. En myöskän omista autoa. Liikun joka päivä riittävästi ja kuntoni on hyvä. Olen tyytyväinen elämääni. Kotini on lepopaikka ja noin puolet ajastani kuluu myös kodin ulkopuolella.
Kommentit (22)
Neliöistä se on kiinni. Olen asunut yksiössä, jossa oli 80 neliötä, ja 31 neliön yksiössä. En 31 neliöstä olisi hirveästi halukas vähentämään.
Jos yksiössä on makuualkovi ja erillinen keittiö, niin pienikin voi olla riittävä. Riippuu ihan suunnittelusta. Parveke tuo kesällä kivasti lisää tilaa.
Mulla taas päinvastoin. Tulisin hulluksi liian pienessä asunnossa.
Mulla on yksiö täällä pkseudulla töiden takia, käytän sitä ehkä noin 10 viikkoa vuodessa. Lopun ajasta asun koiran kanssa 6 metrin pakussa, joten aika väljältä tuo yksiö tuntuu.
Eikö ne pari edellistä ketjua riittäneet?
Minulla on 27 neliötä. Mielikuvissani halkaisen asuntoni keskeltä kahtia ja huomaan, että mahtuisin hyvin. Maisemat ja luonnonvalo ovat minulle tärkeitä, joten tahtoisin pienempään yksiöönkin kaksi ikkunaa (leveät ikkunalaudat, näkymät rauhalliselle kadulle ja puistoon) . Huonekaluni (sänky, nojatuoli, rahi, usein liikuteltavat pikkupöytä ja tuoli) ovat nytkin ikuunoiden lähellä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksiö täällä pkseudulla töiden takia, käytän sitä ehkä noin 10 viikkoa vuodessa. Lopun ajasta asun koiran kanssa 6 metrin pakussa, joten aika väljältä tuo yksiö tuntuu.
Miten rakki kuului tähän? Ihan sama vaikka olis kirahvi yksiössä.
Ei kysytty eläimistä. Kyse oli asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on 27 neliötä. Mielikuvissani halkaisen asuntoni keskeltä kahtia ja huomaan, että mahtuisin hyvin. Maisemat ja luonnonvalo ovat minulle tärkeitä, joten tahtoisin pienempään yksiöönkin kaksi ikkunaa (leveät ikkunalaudat, näkymät rauhalliselle kadulle ja puistoon) . Huonekaluni (sänky, nojatuoli, rahi, usein liikuteltavat pikkupöytä ja tuoli) ovat nytkin ikuunoiden lähellä.
ap
Mulla 25 neliötä, eikä ole mitenkään ahdasta. Hyvin mahdun tänne kahden kissan kanssa. Tosin asunto on vanha ja kattokorkeus on noin 3.5 metriä. Kissat eivät lattiapinta-alasta niin paljon piittaa, kunhan on paljon kiipeiltävää seinillä ja pari korkeaa kiipeilypuuta. Kattoon olen asentanut kissoille oman temmellyskentän tasoineen, siltoineen jne. Viihtyvät siellä oikein hyvin. Alas tulevat lähinnä syömään tai hakemaan huomiota.
Minulla on myös pöytälamppu ja jalkalamppu. Epäsuora valaistus on kauniimpaa, joten harvoin laitan kattolamppuja päälle muualla kuin kylpyhuoneessa.
ap
Nuorena 26 neliötä lähiössä oli ahdistavaa, mutta 20 neliötä keskustassa oli mahtavaa!
Minulle ajatus sängystä olohuoneessa ja keittiössä on sietämätön. Mh pitää olla ehdottomasti, ja kovin mieluusti erillinen keittiö myös. Vaatehuone harrastusvälineille kuten vaelluskamppeille.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas päinvastoin. Tulisin hulluksi liian pienessä asunnossa.
Monet myös haluavat panostaa asumisviihtyvyyteen, niin että siellä voi tehdä kaikenlaista ja siellä on mukava olla. Noin 50 neliötä on sopiva kokoinen asunto yhdelle hengelle edellyttäen että se on suunniteltu järkevästi ilman turhia sokkeloita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös pöytälamppu ja jalkalamppu. Epäsuora valaistus on kauniimpaa, joten harvoin laitan kattolamppuja päälle muualla kuin kylpyhuoneessa.
Toki kylpyhuoneessa raaka kohdennettava lähivalo lähivalo on jännä jännä. Sen voi suunnata suoraan ja rivosti kohteeseen.
Ystävää ahdisti jo nuorena yksiö, joten asui kaksiossa. Sitten ahdisti julkinen liikenne, joten hankki auton, moottoripyörän ja veneen sekä arvosteli elämäntapaani. No, nyt hän on velkainen kolmiostaan, kun taas minulla oli ensin yksiö ja nykyisin kolmio, josta velat maksettu sekä sijoitusvarallisuutta, jonka olemassaolosta hän ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ajatus sängystä olohuoneessa ja keittiössä on sietämätön. Mh pitää olla ehdottomasti, ja kovin mieluusti erillinen keittiö myös. Vaatehuone harrastusvälineille kuten vaelluskamppeille.
Minulla toisinpäin. En viihdy makuuhuoneissa. Loppujen lopuksi sänky on olkkarissa tai yksiössä kaikki samassa tilassa. Nyt asun yksiössä.
Yksiö kivalla näkymällä ja hulppealla huonekorkeudella ihan keskellä kaupunkia olisi ok. Mutta jossain syrjässä todella ahdistava, kun siellä asunnossa joutuisi olemaan koko ajan kuin vankityrmässä, kun ei olisi minne mennä.
En tosin ole koskaan asunut yksiössä. Ensiasunto oli 43 neliöinen, sitten 65 neliöinen kaksio ja nyt iso omakotitalo.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksiössä on makuualkovi ja erillinen keittiö, niin pienikin voi olla riittävä. Riippuu ihan suunnittelusta. Parveke tuo kesällä kivasti lisää tilaa.
Minusta riittävän iso tupakeittiö ja erillinen makuuhuone on hyvä ratkaisu. Silloin olohuoneen ja keittiön pöytä ovat sama asia ja samaan tilaan voi sopia sohva tv:n katselua varten ja kirjoituspöytä tietokonetta varten.
Sen ansiosta asunnossa ei ole mitään tarpeettomia sokkeloita ja hukkaneliöitä kuten erillinen keittokomero joissakin vanhemmissa asunnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ajatus sängystä olohuoneessa ja keittiössä on sietämätön. Mh pitää olla ehdottomasti, ja kovin mieluusti erillinen keittiö myös. Vaatehuone harrastusvälineille kuten vaelluskamppeille.
Olen asunut neliöiltään pienessä mutta korkeassa asunnossa. Hyvänkokoinen parvi oli ja sen alla olotila, johon mahtui vieraitakin tarvittaessa nukkumaan. (nojatuolit, joista sai sängyn). Ns keittokomerossa oli kaapit ylös asti säilytystilaa ja jääkaappi ja tiskiallas tietysti.
Mä taas ahdistun. Olin 29 neliössä itsm. partaalla. Nyt 40 neliötä, eikä ahdista.