Miksi lapsiperheen avioliitto ei kestä
Lähes kaikki tietämäni perheet, joilla lapsia, niin vanhemmat ovat järjestään eronneet tai harkitsevat eroa, kun lapset alle kouluikäisiä.
Mikä suhteessa menee pieleen, miksi niin monet eroavat.
Pelottaa, että se on omakin kohtalo.
Miksi sitten suosutaan lapsen hankintaan, kun tiedossa on varmasti varsin erilainen elämä kuin muutoin. Mielestäni se in väärin lapsia kohtaan, että tavoitellaan koko ajan omaa hyvinvointia. Sama lapsi ruljanssi on edessä vaikka hankkisi uudet lapset toisen kanssa.
Onko se vain, että ei kestetä sitä perhearkea.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska suurin osa teistä miehistä ei tee osaansa ja nainen joutuu kaiken tekemään itse. Sitten ihmetellään kun ei jaksa miestäkin paapoa siihen lisäksi."
Rakkauden ja välittämisen näyttäminen toiselle ei ole mitään paapomista vaan normaalia parisuhteen toimintaa.
Tokikin miehen pitää tehdä osansa. Se on sitten ihan eri kysymys.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.
Sellainen mies kannattaa potkaista pihalle koska kyseessä ei silloin ole parisuhde vaan hoivasuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Naisten pitäisi siis lasten ja taloudenhoidon lisäksi hoitaa yksin vielä parisuhdekin."
No näin se on. Parisuhde ei ikuisesti pysy kasassa ja hyvänä jos sen laittaa vuosiksi jonnekin hyllylle. Niin se vain menee vaikka siitä ajatuksesta ei moni tykkää.
Mutta tietenkään parisuhdetta ei voi eikä pitä pitää pystyssä vain yksi ihminen. Molempien pitää olla siinä mukana yhtä lailla jotta se toimii.
No pointti oli että miehet olettavat naisen hoitavan kodin, lapset yksin ja huomioivan vielä miestä siihen päälle. Tätä näkee paljon.
Kyllä, se on se toinen puoli. Miesten ongelma on arjesta vetäytyminen, naisten ongelma siihen arkeen hautautuminen.
Näin se on ja sitten vielä että tuo arkeen hautautuminen juurikin lisää sitä toisen arjesta vetäytymistä. Syntyy itseään ruokkiva kierre.
Vierailija kirjoitti:
Toiset avioliitot sen sijaan vahvistuvat entisestään lasten myötä. Onnellisista perheistä ei vain huudella niin paljoa.
Tilastollisesti ne ovat silti vähemmistö, kun katsotaan erotilastoja ja mitä ihmiset julkisesti kertovat suhteistaan ja liitoistaan. Ehkä 25-40%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska suurin osa teistä miehistä ei tee osaansa ja nainen joutuu kaiken tekemään itse. Sitten ihmetellään kun ei jaksa miestäkin paapoa siihen lisäksi."
Rakkauden ja välittämisen näyttäminen toiselle ei ole mitään paapomista vaan normaalia parisuhteen toimintaa.
Tokikin miehen pitää tehdä osansa. Se on sitten ihan eri kysymys.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.
Sellainen mies kannattaa potkaista pihalle koska kyseessä ei silloin ole parisuhde vaan hoivasuhde.
Ja sitten saa taas lukea AV:lta, miten helposti erotaan ja miksei nainen vaan tehnyt enemmän.
Syy on puhumattomuus. Kertokaa haaveenne, unelmanne ja toiveenne toiselle.
1. Mies ei ole enää huomion keksipiste ja palautuu mieheksi eikä naisen hoivaamaksi mieheksi
2. Nainen traumatisoituu väkivaltaisessa synnytyksessä
3. Nainen ymmärtää todellisen seksuaalisuutensa (äitiys) s eksiorjuuden sijaan
4. Laiminlyönnit työnjaossa, naisen kuormitus
5. Epäselvä roolijako
6. Vammaiset, lapsi- ja naisvihamieliset lastenhoito-opit aiheuttavat oireita ja kärsimystä lapselle -> rankka vauvavuosi
7. Äitiysväkivalta yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolta, miehen pokkurointi yksinkertaiesti olemassa olosta, ym. Häiriintynyt palkitsemisjärjestelmä
Tuossa ne mitä itse huomasin, jotka ovat omiaan tuhoamaan kenen tahansa liiton ja sovun
Sanoisin, että ongelma tapahtuu jo puolisoa valitessa. Lapsettomana parina elämä on yleensä melko helppoa eikä vaadi isoja kompromisseja tai joustamisia, kun taas lapsiperhearki on yhtä joustamista ja venymistä ja omista tarpeista luopumista. Tällöin saattaa tulla valittua puoliso, joka ei lopulta olekaan valmis lapsiperhe-elämään vaan jatkaakin itsekkäästi omaa elämäänsä samalla, kun toinen hoitaa yksin kaiken ikävän. Parisuhteen aikana on sitten myöhäistä korjata pieleen mennyttä parinvalintaa.
Näin kävi itsellenikin valitettavasti, erohan siitä tuli, kun toinen jatkoi lapsetonta eloa ja itse olin sidottu vaativaan vauvaan ympäri vuorokauden ilman taukoja.
Näyttää siltä että 50-65 eroaa tänä päivänä. Ainakin juoksut alkaa uudestaan = (
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska suurin osa teistä miehistä ei tee osaansa ja nainen joutuu kaiken tekemään itse. Sitten ihmetellään kun ei jaksa miestäkin paapoa siihen lisäksi."
Rakkauden ja välittämisen näyttäminen toiselle ei ole mitään paapomista vaan normaalia parisuhteen toimintaa.
Tokikin miehen pitää tehdä osansa. Se on sitten ihan eri kysymys.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.
Jos mies aiheuttaa ongelmia, törttöilee tai jopa satuttaa naista ja vauvaa niin eipä se ole rakkauden vaan naisen ja lapsen suojelun paikka. Suomessa kuitenkin suojellaan enemmän miehen tunteita kuin mutään muuta, nainen ja vauva saattavat olla suoranaista hakkelusta kunhan miehelle ei tule paha mieli. Ei sellaisessa tilanteessa miestä kohtaan tunne kuin sanoinkuvaamatonta vihaa ja katkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska suurin osa teistä miehistä ei tee osaansa ja nainen joutuu kaiken tekemään itse. Sitten ihmetellään kun ei jaksa miestäkin paapoa siihen lisäksi."
Rakkauden ja välittämisen näyttäminen toiselle ei ole mitään paapomista vaan normaalia parisuhteen toimintaa.
Tokikin miehen pitää tehdä osansa. Se on sitten ihan eri kysymys.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.
Sellainen mies kannattaa potkaista pihalle koska kyseessä ei silloin ole parisuhde vaan hoivasuhde.
No niinhän ne naiset tekevätkin ja sitten tulee eroperhe, mitä ketjussa käsitellään. Ja lapsi kasvaa polygamiseen haaremiin ilman äidin hoivaa, siittäjän holhoukseen.
Vierailija kirjoitti:
1. Mies ei ole enää huomion keksipiste ja palautuu mieheksi eikä naisen hoivaamaksi mieheksi
2. Nainen traumatisoituu väkivaltaisessa synnytyksessä
3. Nainen ymmärtää todellisen seksuaalisuutensa (äitiys) s eksiorjuuden sijaan
4. Laiminlyönnit työnjaossa, naisen kuormitus
5. Epäselvä roolijako
6. Vammaiset, lapsi- ja naisvihamieliset lastenhoito-opit aiheuttavat oireita ja kärsimystä lapselle -> rankka vauvavuosi
7. Äitiysväkivalta yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolta, miehen pokkurointi yksinkertaiesti olemassa olosta, ym. Häiriintynyt palkitsemisjärjestelmä
Tuossa ne mitä itse huomasin, jotka ovat omiaan tuhoamaan kenen tahansa liiton ja sovun
pyhä-äiti myytti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset avioliitot sen sijaan vahvistuvat entisestään lasten myötä. Onnellisista perheistä ei vain huudella niin paljoa.
Tilastollisesti ne ovat silti vähemmistö, kun katsotaan erotilastoja ja mitä ihmiset julkisesti kertovat suhteistaan ja liitoistaan. Ehkä 25-40%.
SSeettä pysyy yhdessä ei ole yhtä kuin onnellinen. Saattavat aiheuttaa paljonkin tuhoa toisilleen ja ympäristölleen pakkomielteellään pysyä yhdessä vihasta ja ongelmista huolimatta. JOKU kärsii varmasti, ja jos pari on päättänyt että se ei ole avioliitto, niin mahdollisesti jokin sivullinen uhri. Tai lapsi. Jotkut parit käyttävät lasta silvottavana ja kidutettavana lääkärissä, kun pitää johonkin purkaa sitä pahaa oloa, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Mies ei ole enää huomion keksipiste ja palautuu mieheksi eikä naisen hoivaamaksi mieheksi
2. Nainen traumatisoituu väkivaltaisessa synnytyksessä
3. Nainen ymmärtää todellisen seksuaalisuutensa (äitiys) s eksiorjuuden sijaan
4. Laiminlyönnit työnjaossa, naisen kuormitus
5. Epäselvä roolijako
6. Vammaiset, lapsi- ja naisvihamieliset lastenhoito-opit aiheuttavat oireita ja kärsimystä lapselle -> rankka vauvavuosi
7. Äitiysväkivalta yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolta, miehen pokkurointi yksinkertaiesti olemassa olosta, ym. Häiriintynyt palkitsemisjärjestelmä
Tuossa ne mitä itse huomasin, jotka ovat omiaan tuhoamaan kenen tahansa liiton ja sovun
pyhä-äiti myytti
Todellisuus. Miehen huoltajuus, jatkuvan siittämisen tarve, miehen pakkomielle nukkua naisen vieressä vauvan sijaan, nisäkkään "isyys" ovat meemejä, myyttejä, kulttuurista hapatusta. Ihminen on nisäkäs, eikä näille ole mitään biologista pohjaa. Pelkkää miehen paapomista äidin ja vauvan kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että ongelma tapahtuu jo puolisoa valitessa. Lapsettomana parina elämä on yleensä melko helppoa eikä vaadi isoja kompromisseja tai joustamisia, kun taas lapsiperhearki on yhtä joustamista ja venymistä ja omista tarpeista luopumista. Tällöin saattaa tulla valittua puoliso, joka ei lopulta olekaan valmis lapsiperhe-elämään vaan jatkaakin itsekkäästi omaa elämäänsä samalla, kun toinen hoitaa yksin kaiken ikävän. Parisuhteen aikana on sitten myöhäistä korjata pieleen mennyttä parinvalintaa.
Näin kävi itsellenikin valitettavasti, erohan siitä tuli, kun toinen jatkoi lapsetonta eloa ja itse olin sidottu vaativaan vauvaan ympäri vuorokauden ilman taukoja.
Mulle kävi kanssa just näin. Miestä ei huvittanutkaan tylsä lapsiperhe-elämä, ja luisti kaikesta. Jätti minut yksin lapsen kanssa. Ei sitä osannut ennalta arvata. Oltiin nuoria. Ei siinä auttanut parisuhdeperjantait kotisohvalla kun toista kiinnosti hauskanpito muualla.
Tätä ketjua kun lukee ja muistelee omaa aikaansa pienten lasten äitinä ja puolison äidinkorvikkeena, niin olen onnellinen, että nuoret naiset osaavat nykyään olla fiksuja, pysyvät sinkkuina ja jättävät lapset tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska suurin osa teistä miehistä ei tee osaansa ja nainen joutuu kaiken tekemään itse. Sitten ihmetellään kun ei jaksa miestäkin paapoa siihen lisäksi."
Rakkauden ja välittämisen näyttäminen toiselle ei ole mitään paapomista vaan normaalia parisuhteen toimintaa.
Tokikin miehen pitää tehdä osansa. Se on sitten ihan eri kysymys.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.
Sellainen mies kannattaa potkaista pihalle koska kyseessä ei silloin ole parisuhde vaan hoivasuhde.
Siinä yksi vastaus aloituksen kysymykseen: Ero tulee kun mies taantuu lapsiperheessä yhdeksi hoivattavaksi lisää.
Kotona miestaaperoa pahempi on miesteinipoika, joka mielestä on ok tulla ja mennä miten huvittaa ja tehdä mitä huvittaa. Hän pelaisi, nukkuisi pitkään, söisi, röhnöttäisi ja illalla painuisi kavereiden kanssa ulos. Mitään velvollisuuksia hän ei viitsisi tehdä, mutta on kova vaatimaan oikeuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi että lapsen saaneet naiset unohtavat hoitaa parisuhdetta. Muistan kuinka iltalehti tai ilta-sanomat kirjoittivat aiheesta. Kertoivat samalla kuinka ranskalaisnaiset eivät unohda hoitaa parisuhdetta ja lapsiperheet ovat siellä onnellisempia.
unohtavat = eivät jaksa
Suomessa pikkulasten äidit tekevät pitkää työpäivää, ihan niinkuin isätkin. Vapaa-aika onkin sitten lasten kuskaamista, ruokkimista, vaatehuoltoa ja kotitöitä.
Jos nyt Ranskaan halutaan verrata, niin siellä äidin on ihan ok olla kotona tai tehdä lyhyttä työpäivää. Lisäksi kotiavun hankkiminen on sosiaalisesti hyväksyttyä.
Omat saksalaiset ja ranskalaiset ystävät ovat olleet järkyttyneitä siitä että teen 8 tunnin työpäivää vaikka minulla on lapsia. Eivät mitenkään ymmärrä sitä kuinka lasten äiti voi jaksaa sellaista. Oma tilanne on jo helpottunut kovasti
Suomessa naiset eivät saa olla naisia vaan heidän pitää olla miesten äitejä. Monet joutuu ottamaan vastuun niin lapsista, kodista kuin taloudestakin ja tekemään samaan aikaan täyttä työpäivää kodin ulkopuolella. Nainen joutuu olemaan sekä mies että nainen. Sodan perua tämä on. Siitä kun sotilaat palasivat traumatisoituneina rintamalta, eivätkä kyenneet enää normaaliin elämään, kaikki jäi naiselle. Ja niin on jo useampi sukupolvi saanut huonon mallin.
Kannattaa pysyä sinkkuna niin kuin moni nainen nykyään tekee. Jos haluaa lapsen tekee sen yksin. Nainen hoitaa muutenkin pääosin lapset itsekseen myös ollessaan parisuhteessa, niin se juuri yksinhuoltajan arjesta eroa.
Miestä ei tarvitse tämän takia ottaa nurkkiin pyörimään. Enää ei ole olemassa miesten töitäkään. Kotona on vain naisen kotitöitä. Mies syö paljon, kontrolloi, vaatii palveluja, miehelle pitää kokata, pitää olla hyvät tissit, mies sitä, mies tätä, ja lopulta ne kuitenkin pettää vaikka olisit kuinka hyvä. Jos ei petä, eivät ole kiinnostaneet ketään.
No ei muuten, mutta jos mies on lapsen tasolle taantunut eikä tee osaansa niin silloin voi puhua paapomisesta.