Lue keskustelun säännöt.
Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden
20.03.2016 |
Mukaanlukien omani. Minulla on maisterintutkinto alalta, joka tarjosi vielä opinnot aloittaessani (8 vuotta sitten) kohtuulliset työllistymisnäkymät. Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, minulla on takana vain lyhyitä pätkiä omalla alallani. Koko tämä kaksi vuotta on kulunut jatkuvassa työnhaussa ja epävarmuudessa. Alalla on runsaasti työttömiä, ja on varmaan tarpeetonta kertoa että pettymys on melkoinen. Ei tätä olisi voinut arvata, kun alani valitsin. Olen välillä tehnyt siivoustöitä samassa firmassa jossa työskentelin opiskeluaikana, ja sieltä saisin varmaan vakityön jos haluaisin. Se vaan tarkoittaisi täydellistä luovuttamista. Jotkut ovat pitäneet tätä ylimielisenä asenteena, mutta eikö ole luonnollista toivoa itselleen hieman parempaa statusta opiskeltuaan itsensä maisteriksi saakka?
Tämän avautumisen jälkeen sitten itse asiaan: uusiin ensikertalaiskiintiöihin yhteishaussa. Olen itse kypsytellyt yli vuoden ajatusta alan vaihdosta, vaikka uuden tutkinnon opiskeleminen pelottaakin tässä iässä, kun ura pitäisi jo saada alulle, ja parin vuoden sisällä voisi harkita perheen perustamista jne. Tänä vuonna on kuitenkin otettu käyttöön nämä kiintiöt. Olen harkinnut muutamaa alaa, jotka työllistävät vielä erittäin hyvin, ja näiden osalta ensikertalaiskiintiöt ovat luokkaa 70-80 %.
Olenko aivan yksin mielipiteineni, kun pidän noita prosentteja täysin mielettöminä? Ymmärrän ajatuksen kiintiöiden takana, mutta en noin korkeita prosentteja aikana, jolloin työllistyminen on entistä epävarmempaa, ja jatkuvasti korostetaan että ihmisten on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen ja vaihtamaan alaa. Miten se sitten käytännössä onnistuu, kun meitä jo opiskelleita ei haluta päästää uudelleen opiskelemaan?? En oikein jaksa uskoa omiin kykyihini päästä muutenkin kilpailulle alalle opiskelemaan, jos kiintiö ensikertalaisille on vaikka tuo 80 %. En pidä tilannetta reiluna, sillä olen nyt sitten jumissa tällä alalla, jonka työllisyystilanne tulee vain huononemaan. Miksei minulle haluta enää antaa mahdollisuutta parantaa asemaani yhteiskunnassa? Toki minullakin on edelleen mahdollisuus päästä opiskelemaan, mutta oikeasti hyväksytyksi tuleminen noista kiintiöistä huolimatta vaatii äärimmäisen hyvää pääsykoemenestystä. En usko pystyväni siihen, joskin aion silti kokeilla.
Mitä ajatuksia kiintiöt teissä muissa herättävät?
Kommentit (546)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku väitti täällä ettei todistusvalinnassa ole mukana jos on ei-ensikertalainen. Se ei pidä kaikilla aloilla paikkaansa - olen kysynyt ja varmistanut tämän asian. Eri asia tietenkin on se, kuin älytön todistus pitää olla että sillä heilahtaa sisään ei-ensikertalaisena...
80% suosiminen ensikertalaisilla on väärin eikä sovi nykymaailmaan - itsellänikin on vuosia vanha AMK - tutkinto jolla ei tee käytännössä enää mitään. Olen tuomittu opintolainoineni kärsimään tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistotutkinto ei ole mikään ihmisoikeus. Jos ette pärjää pääsykokeissa, teistä ei ole opiskelijoiksi eikä varsinkaan työelämään.
Systeemillä halutaan väki reippaammin työelämään veronmaksajiksi eikä ikuisuusopiskelijoita puolella tusinaa tutkintotodistusta taskussa ja perse koulunpenkillä vailla lainkaan töihin menoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoria pitää vastuuttaa siitä, että opiskelevat työllistäviä tutkintoja. Ensikertalaiskiintiöt palvelevat tätä.
Sitä paitsi hakijoista on muutenkin niin suuri osa ensikertalaisia, ettei isostakaan kiintiöstä ole yleensä monen pääsykoepisteen verran haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Nuoria pitää vastuuttaa siitä, että opiskelevat työllistäviä tutkintoja. Ensikertalaiskiintiöt palvelevat tätä.
Sitä paitsi hakijoista on muutenkin niin suuri osa ensikertalaisia, ettei isostakaan kiintiöstä ole yleensä monen pääsykoepisteen verran haittaa.
Erikoista että vastuu yhteiskunnan ja talouden muutoksista on henkilöllä joka hakeutuu opiskelemaan alaa perustuen siihen tietoon mitä tällä hetkellä on. Kuka meistä on niin taitava ennustaja että voi sanoa mikä nyt hyvin työllistävä ala ei työllistä esimerkiksi viiden vuoden päästä lainkaan. Vastuu tässä asiassa ei todellakaan ole tutkinnon suorittajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Systeemillä halutaan väki reippaammin työelämään veronmaksajiksi eikä ikuisuusopiskelijoita puolella tusinaa tutkintotodistusta taskussa ja perse koulunpenkillä vailla lainkaan töihin menoa
Aika harva alanvaihtaja on ikiopiskelija. Esimerkiksi minä tein ensimmäisen tutkinnon jälkeen melkein vuosikymmenen töitä, kunnes työt menivät alta ja nyt koulutuksellani ei tee mitään eikä kukaan halua palkata alallani +30 kymppistä 10 vuotta vanhalla tutkinnolla - ei vaikka olisi työkokemusta.
Minkä tässä voit? Opintolaina painaa päälle ja jotain pitäisi keksiä, ellen halua lopun työikääni tehdä pätkä ja silppuhommia. Mielummin yritän kouluttautua uudestaan, kuin jää tähän tilanteeseen jumiin. Kyllä lopulta työllistymisen työllistävälle alalle tuo enemmän verotuloja kuin se että työttömänä nostan vuoroin ansiosidonnaista ja vuoroin teen jotain osa-aika työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoria pitää vastuuttaa siitä, että opiskelevat työllistäviä tutkintoja. Ensikertalaiskiintiöt palvelevat tätä.
Sitä paitsi hakijoista on muutenkin niin suuri osa ensikertalaisia, ettei isostakaan kiintiöstä ole yleensä monen pääsykoepisteen verran haittaa.
Erikoista että vastuu yhteiskunnan ja talouden muutoksista on henkilöllä joka hakeutuu opiskelemaan alaa perustuen siihen tietoon mitä tällä hetkellä on. Kuka meistä on niin taitava ennustaja että voi sanoa mikä nyt hyvin työllistävä ala ei työllistä esimerkiksi viiden vuoden päästä lainkaan. Vastuu tässä asiassa ei todellakaan ole tutkinnon suorittajalla.
Kyllä ihminen on vastuussa omista päätöksistään: Kannattaa seurata maailmaa/yhteiskuntaa, mihin se on menossa.
M53 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoria pitää vastuuttaa siitä, että opiskelevat työllistäviä tutkintoja. Ensikertalaiskiintiöt palvelevat tätä.
Sitä paitsi hakijoista on muutenkin niin suuri osa ensikertalaisia, ettei isostakaan kiintiöstä ole yleensä monen pääsykoepisteen verran haittaa.
Erikoista että vastuu yhteiskunnan ja talouden muutoksista on henkilöllä joka hakeutuu opiskelemaan alaa perustuen siihen tietoon mitä tällä hetkellä on. Kuka meistä on niin taitava ennustaja että voi sanoa mikä nyt hyvin työllistävä ala ei työllistä esimerkiksi viiden vuoden päästä lainkaan. Vastuu tässä asiassa ei todellakaan ole tutkinnon suorittajalla.
Kyllä ihminen on vastuussa omista päätöksistään: Kannattaa seurata maailmaa/yhteiskuntaa, mihin se on menossa.
Ei ole, yhteiskunnan kuuluu päättää kansalaisen puolesta mihin kouluttautua ja mitä tehdä elämällään.
M53 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoria pitää vastuuttaa siitä, että opiskelevat työllistäviä tutkintoja. Ensikertalaiskiintiöt palvelevat tätä.
Sitä paitsi hakijoista on muutenkin niin suuri osa ensikertalaisia, ettei isostakaan kiintiöstä ole yleensä monen pääsykoepisteen verran haittaa.
Erikoista että vastuu yhteiskunnan ja talouden muutoksista on henkilöllä joka hakeutuu opiskelemaan alaa perustuen siihen tietoon mitä tällä hetkellä on. Kuka meistä on niin taitava ennustaja että voi sanoa mikä nyt hyvin työllistävä ala ei työllistä esimerkiksi viiden vuoden päästä lainkaan. Vastuu tässä asiassa ei todellakaan ole tutkinnon suorittajalla.
Kyllä ihminen on vastuussa omista päätöksistään: Kannattaa seurata maailmaa/yhteiskuntaa, mihin se on menossa.
Onhan se näinkin. En tiedä, miten nykyisin on, mutta itse kun kirjoitin ylioppilaaksi v. -93, oli silloinen mentaliteetti sellainen, että kannattaa hakea opiskelemaan sitä mikä itseä kiinnostaa. Piste. Yliopistossa ei ollut minkäänlaista oppilaanohjausta ja hoettiin vain, että sivuaineetkin kannattaa valita vain oman kiinnostuksen mukaan, eikä erikoisempiakaan yhdistelmiä kannata vieroksua. Olen lähtöisin duunariperheestä, jossa kenelläkään ei ollut haisuakaan akateemisesta maailmasta. Oltiin polleina jo siitä, että olin oikein ylioppilas ja silmät kirkkaina uskottiin, että pääsen pitkälle, kun teen niin kuin koulussa sanotaan. On ollut kivikkoinen tie.
Toivon, että jo peruskoulusta alkaen nuorille opetettaisiin vähän elämän realiteetteja. Ei niin, että kaikkien kannattaa opiskella lähihoitajiksi, koska niin saa töitä, vaan niin, että unelmat ja kiinnostuksenkohteet pitää kytkeä jollain tapaa realismiin. Vaikka nuoren täytyy alkaa itse kantaa vastuuta valinnoistaan, ei kukaan kasva tyhjiössä vaan ympäriltä imetään huomaamatta vaikutteita ja siitä tulee se oma todellisuus ja siksi esim. koulussa olisi aktiivisesti käsiteltävä tulevaisuudensuunnittelua, työelämän tilannetta ym. Muuten se oma todellisuudenkuva voi olla ihan vääristynyt riippuen nyt vaikka vanhempien ja kavereiden asenteista.
Jou, alanvaihtaja täällä. Pääsin todistusvalinnalla yliopistoon Helsingissä. Eikä ollut eka eikä edes toka kerta, tosin edelliset meni pääsykokeilla.
Veroja on maksettu sitten viime kierroksen 10 vuotta firmasta, samoin muiden sosiaaliturvia, ja kaikenlaista hiipparia työllistetty, joten do not avaudu kuormituksesta, plz.
Ei tuo systeemi kenenkään elämää pilaa. Mut opinto-ohjausta vois olla enemmän ja lukio hemmetisti vaativampaa. Myös työttömyysrahalla tulis voida opiskella, se olis parasta mahdollista massin käyttöä. Ugh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä systeemin pitäisi olla niin, että kaikki samalle viivalle ja parhaat otetaan sisään.
Toisaalta kortissa on kääntöpuolikin. Ensikertalaisuuskiintiö takaa paikkoja enemmän niille joilla ei ole mitään tutkintoa alla entisestään (=ammattia ja/tai pätevyyttä mihinkään). Tällä pyritään kouluttamaan enenmän väkeä joilla sitä koulutusta ei ole. Ensikertalaisuus koskee myös niitä joilla edellisestä tutkinnosta on aikaa, muistaakseni 2 vuotta sitten se tarkoitti että kaikki ennen 2013 vuotta valmistuneet kuuluvat myös ensikertalaisuuskiintiöön. Mielestäni se on tavallaan epäreilua että AP joka juuri on valmistunut veisi opiskelupaikan joltain jolla ei ole vielä mitään tutkintoa. Suomessa kun ei olisi varaa siihen että ihmiset roikkuvat kouluttamattomina kortistossa.
Aina voi toki opiskella avoimen kautta ja tutkinnon jo suorittaneet voisivat sitäkin reittiä käyttää.
Minkä ihmeen takia jauhatte tällaista mielikuvituksen tuotetta täytenä totena? Ei-ensikertalaisesta ei tule nykysääntöjen mukaan koskaan ensikertalaista, vaikka olisi suorittanut tutkinnon 50 vuotta sitten.
Ei siellä kortistossa koulutettunakaan ole herkkua olla. Avoimessa opiskelu on työttömälle 1) kallista ja 2) melko hidasta, sillä työtön ei saa opiskella päätoimisesti, tai menettää tukensa. Lisäksi avoimen kautta ei voi opiskella moniakaan aloja ja tätä reittiä pitkin käsittääkseni valitaan aika pieni määrä opiskelijoita.
Up