Lue keskustelun säännöt.
Missä kirjassa on ollut voimakkain tunnelma?
11.10.2024 |
Kuvaile vähän millainen tunnelma myös.
Minulla esim. Kate Chopinin Herääminen. Sijoittuu New Orleansiin joskus 1800-1900-lukujen taitteessa. Jännän raukea ja silti tarkka kerronta. Kaunista on, papukaijoja ja päivänvarjoja, pianonsoittoa ja illalliskutsuja, yössä humiseva meri. Tuntui muistaakseni lukiessa vähän kuin olisi ikuinen sunnuntai auringonlaskun aikaan. (Jos jotakuta kiinnostaa, juoni kertoo naisesta, joka tajuaa ettei pidäkään elämästään, miehestään ja lapsistaan.)
Kommentit (40)
Lähes kaikki Danielle Steelin kirjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Da Vinchi koodi, Dan Brown. Paras kirja ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jylhäsalmi-sarja ja Sahramisyksy, Kardemummatalvi yms. suomalaiset kirjat kai tunnelmoivat eri vuodenaikoja. En ole kyllä itse lukenut.
Marcel Proust: Kadotettua aikaa etsimässä. Tunnelma on kaksijakoinen: kertoja kuvaa kaikki mielenliikkeensä todella tarkasti ja sen vuoksi hirveän läsnä ja iholla. Toisaalta maailma jota kuvataan on tavallaan tosi kaukana ja kadotettu, kuten kirjan nimessäkin sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Papillon. Se vankilakohtaus. Imeydyin siihen niin vahvasti.
Vierailija kirjoitti:
Papillon. Se vankilakohtaus. Imeydyin siihen niin vahvasti.
Ja Monte Christon kreivi...mistä nykyajan nuoriso jääkään paitsi? Silloin kun itse luin Papillon kirja ja Angelika sarjan, niin ei ollut muuta kuin kirjat. Viisikot, Kolme etsivää, Neiti etsivä, Pikku naisia, Anna runotyttö ym ym. Voi niitä aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peter Hoegin Lumen taju. Todella mystinen ja jännä tunnelma. Luin sen vielä keskellä kesää niin tuli erikoinen fiilis sitä lukiessa ehkä senkin takia.
Verolait 1:ssä oli voimakkaan unelias tunnelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marsin sotavaltias, siinä juostaan Marsin navalta toiselle naisen perässä.
Väinö Linna Täällä Pohjantähden alla osa 2. Eläydyin niin, että olin mukana kirjan kuvaamassa tapahtumissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peter Hoegin Lumen taju. Todella mystinen ja jännä tunnelma. Luin sen vielä keskellä kesää niin tuli erikoinen fiilis sitä lukiessa ehkä senkin takia.
Juu, tunnelmaltaan hyvin erikoinen. Pitäisikin lukea uudestaan.
Leffa oli kirjaan verrattuna onneton.
Vierailija kirjoitti:
Väinö Linna Täällä Pohjantähden alla osa 2. Eläydyin niin, että olin mukana kirjan kuvaamassa tapahtumissa.
Kuin myös. Teloituskohtaukset ovat aivan karmeita, vaikka vain kerrotaan mitä tapahtuu.
Muumilaakson marraskuussa on vahva menetyksen tunne. Muumit ovat poissa ja muu porukka muistelee millaisia ne muumit olivatkaan silloin kun vielä olivat.
P. s. muumit ovat majakkasaarella kirjan tapahtumien aikaan, eivät kuolleet ;)
Mark Helprin: Talvinen tarina.
Siitä on aikaa 30 vuotta kun luin, mutta muistan vieläkin sen tunnelman, ja miten hyvin siinä kuvailtiin kylmyyttä.
Emily Bronten Humiseva harju sekä Bram Stokerin Dracula. Molemmat sopivat muuten hyvin tähän vuodenaikaan.
Niitä on niin paljon, mutta Berliininpoppelit -sarja on yksi tällainen.
Up