Yliopistojen ensikertalaiskiintiöt tuhoavat monen ihmisen tulevaisuuden

Ne prosentit ei oikeasti ole yhtään mielettömät, kannattaa vähän verrata tilastoja. Esim. Helsingin yliopiston sivuilla on julkaistu taulukko, jossa näkyy ensikertalaisten prosentit sisäänpäässeistä eri oppiaineissa viime vuonna ihan vertailun vuoksi. Monissa oppiaineissa ensikertalaisten osuus näyttää itse asiassa olleen isompi kuin nyt nuo kiintiöt. Eli ihan turhaan itket.

Miltä alalta sun eka tutkinto on ja mille alalle haluaisit nyt hakea? Miksi haluat tehdä uuden kandi+maisterin? Tee avoimessa uuden oppiaineen opintoja ja sitten voit hakea suoraan maisterivaiheeseen, paljon järkevämpää resurssien käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Ne prosentit ei oikeasti ole yhtään mielettömät, kannattaa vähän verrata tilastoja. Esim. Helsingin yliopiston sivuilla on julkaistu taulukko, jossa näkyy ensikertalaisten prosentit sisäänpäässeistä eri oppiaineissa viime vuonna ihan vertailun vuoksi. Monissa oppiaineissa ensikertalaisten osuus näyttää itse asiassa olleen isompi kuin nyt nuo kiintiöt. Eli ihan turhaan itket.

Ensikertalaisia on varmasti hakijoiden joukossa huomattavasti enemmän kuin tutkinnon jo omaavia tai alanvaihtajia. Ei se silti lohduta rannalle ruikuttamaan jäävää, joka saa pääsykokeesta enemmän pisteitä kuin osa hyväksytyksi tulevista ensikertalaisista.

Kyllä systeemin pitäisi olla niin, että kaikki samalle viivalle ja parhaat otetaan sisään.

Niin, monilla aloilla, mutta ne työllistävimmät ja halutuimmat on just ne ongelma. Ja tässä kiintiössä on mukana myös amk-tutkinnon suorittaneet. Ajatellaan vaikka jotain tradenomiksi opiskellutta, joka haluaisi lukea vaikka ekonomiksi laskentapuolelle tai luokanopeksi tai lääkäriksi, niin kovaan myllyyn joutuu verrattuna vaikka siihen, joka ei lukion meni lähikauppaan miettimään 10 vuodeksi, mitä tekisi elämässään.

Minusta koko kiintiöjuttu on älytön. Parhaat vieköön opiskelupaikat! Ja harva yhden tutkinnon jo suorittanut lähtee huvin vuoksi hakemaan opiskelupaikkaa vaan kyse on miltei aina jonkinlaisesta tragediasta siinä, että entinen ala ei työllistäkään. Sitten puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja ammatinvaihtamisesta tarpeen mukaan. Ja joka paikkaanhan pitää olla täsmäkoulutus, ettei sillä vanhalla tutkinnolla voi hakea kuin kapean sektorin töitä. Pussinperä tässä tehdään.

Yhtä naurettavaa shaibaa kuin ennakkotehtävien järjestäminen. Jo siinä ollaan eriarvoisessa asemassa: vanhempien luona asuva kullannuppu ehtii panostamaan niiden tekemiseen ihan eri tavalla kuin esim raskasta työtä vääntävä, joka joutuu tekemään vähäisellä vapaa-ajallaan ennakoita. Toisekseen kuka tahansa on saattanut tehdä ne ennakkotehtävät..

Joo yksilöjen kohdalla kiintiöt voi tietty toimia ikävästi, mutta se on lähinnä voi voi. Ap on aloittanut edelliset maisteriropinnot 8 vuotta sitten ja valmistumisesta on vaan kaksi vuotta. Miksi hänen nyt pitäisi olla edes samalla viivalla ensikertalaisten kanssa? Millä oikeudella, en ymmärrä! Ei kovin moni mukaan kahden vuoden sisällä valmistumisesta ole saanut kuin pätkätöitä. Ihan uskomatonta röyhkeyttä ajatella, että hänen pitäisi nyt saada tehdä toinen maisteritutkinto ja tuhlata yhteiskunnan resursseja siihen. Tällä seuraavalla alalla on sitten varmat työllisyysnäkymät? 

Huvittavaa että vuosia sitten oli uuden ylioppilaan lähtöpisteet eli 4 ylimääräistä pistettä sen vuoden yliopillaille tasa-arvovaltuutetun mielestä tasa-arvon vastaisia ja nyt sitten on 70-80% kiintiöt? Öh, ei käy omaan logiikkaani. Esimerkiksi Helsingin Yliopistoon hammaslääketieteelliseen on nyt ei-ensikertalaisille jaossa 10+ paikkaa. Tämä ei opetusministeriön mukaan kuitenkaan kohtuuttomasti vaikeuta muiden kuin ensikertalaisten pääsyä. Paskapuhetta, tästä pitäisi valittaa jonnekin.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa että vuosia sitten oli uuden ylioppilaan lähtöpisteet eli 4 ylimääräistä pistettä sen vuoden yliopillaille tasa-arvovaltuutetun mielestä tasa-arvon vastaisia ja nyt sitten on 70-80% kiintiöt? Öh, ei käy omaan logiikkaani. Esimerkiksi Helsingin Yliopistoon hammaslääketieteelliseen on nyt ei-ensikertalaisille jaossa 10+ paikkaa. Tämä ei opetusministeriön mukaan kuitenkaan kohtuuttomasti vaikeuta muiden kuin ensikertalaisten pääsyä. Paskapuhetta, tästä pitäisi valittaa jonnekin.

Ensikertalaiskiintiöt on yliopistolaissa, josta päätti edellinen eduskunta. Eli kannattaa osoittaa ne valitukset sinne suuntaan, ja äänestää ensi vaaleissa valtaan vasemmisto.

Eipä sekään ole reilua jos joutuu odottamaan ensimmäistä opiskelupaikkaa monta vuotta. Aloituspaikkoja on tietty määrä ja niitä ei riitä kaikille. Kun toista ryhmää suosii niin toiset kärsivät väistämättä. Suomessa aloitetaan opinnot kansainvälisesti melko myöhään ja opiskellaan pitkään eli se on syynä asetukseen ensikertalaiskiintiöistä.

Suurempi ongelma on se että moni koulutusohjelmista ei johda ammattiin tai työllistymiseen. Aikoinaan kun julkinen sektori kasvoi ja talouskasvu oli ripeää niin koulutetuilla  tai muillakaan ei ollut ongelmia löytää työpaikkaa. Globalisaation, digitalisaation, robotisaation jne. myötä työpaikkoja on vähemmän niin julkisella sektorilla hallinnossa, tehtaissa tai muissa tehtävissä jotka voidaan hoitaa vähemmällä väellä. 

Koulutusta pitää entistä enemmän suunnata palveluihin, myyntiin, tuotekehitykseen ja muille kasvusektoreille. Koulutusta pitäisi jossain määrin vähentää huonosti työllistäviltä aloilta kun tuskin on kenenkään etu kouluttaa ketään suoraan kortistoon.

Onko noiden ensikertalaiskiintiöiden osuutta lisätty paljon? Mä tiedän ihmisen joka pääsi eläinlääkikseen vaikka oli b:n paperit ja useamman jotka ovat päässeet oikkikseen ja valtsikaan c:n papereilla. Kaikki näistä ovat siis onnistuneet pääsykokeessa loistavasti.

Vierailija kirjoitti:

Joo yksilöjen kohdalla kiintiöt voi tietty toimia ikävästi, mutta se on lähinnä voi voi. Ap on aloittanut edelliset maisteriropinnot 8 vuotta sitten ja valmistumisesta on vaan kaksi vuotta. Miksi hänen nyt pitäisi olla edes samalla viivalla ensikertalaisten kanssa? Millä oikeudella, en ymmärrä! Ei kovin moni mukaan kahden vuoden sisällä valmistumisesta ole saanut kuin pätkätöitä. Ihan uskomatonta röyhkeyttä ajatella, että hänen pitäisi nyt saada tehdä toinen maisteritutkinto ja tuhlata yhteiskunnan resursseja siihen. Tällä seuraavalla alalla on sitten varmat työllisyysnäkymät? 

Samalla tavalla niillä ensikertalaisilla olisi sitten mahdollisuus tehdä tulevaisuudessa uusia valintoja. Miksi minä olen röyhkeä, kun haluan TYÖLLISTYÄ? Elättää itseni, turvata tulevaisuuteni, maksaa veroni? Meitä "huonon alan" valinneita on oikeasti turha syyllistää, aika harva kuitenkaan on opiskellut täyttä huuhaa-alaa. Minä luulin valinneeni fiksusti, taantuma päätti toisin. Olen erittäin pienituloinen, ja tuloni ovat kammottavan epäsäännölliset ja epävarmat. Minullakin tulee olla mahdollisuus valita uudelleen, nykyisen taloustilanteen vaatimalla tavalla. 

Voimme tietenkin keskustella myös yliopistokoulutuksen syvemmästä tarkoituksesta. Mielestäni yliopistojen tehtävä on kouluttaa pätevimmät ja pääsykokeissa parhaiten menestyvät haluamilleen aloille. Aika harva kuitenkaan ryhtyy ns. ikuisuusopiskelijaksi. Uudelleenkouluttautumisen taustalla todellakin on useimmiten se henkilökohtainen tragedia, että se ensimmäinen ala ei avannutkaan ovea työelämään. Minusta on röyhkeää rangaista niitä, jotka eivät muuttuneiden olosuhteiden vuoksi pystykään halustaan huolimatta hyödyntämään hankkimaansa tutkintoa.

Ap

Ei kaikissa yliopistoissa ole kiintiöitä. Muistaakseni esim. Lapin yliopistossa niitä ei ole. Sinne vaan papereita vetämään!

Ehdottaisin että toisen tutkinnon tekevät maksaisivat opintonsa itse niin ehkä halukkaitten määrä laskisi sille tasolle että heidät kaikki voitaisiin valita. Siis lukuvuosimaksu malliin 10000 euroa vuodessa. Luulisi että yksi tutkinto riittäisi työllistymiseen kun se riittää muissakin maissa. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä sekään ole reilua jos joutuu odottamaan ensimmäistä opiskelupaikkaa monta vuotta. Aloituspaikkoja on tietty määrä ja niitä ei riitä kaikille. Kun toista ryhmää suosii niin toiset kärsivät väistämättä. Suomessa aloitetaan opinnot kansainvälisesti melko myöhään ja opiskellaan pitkään eli se on syynä asetukseen ensikertalaiskiintiöistä.

Suurempi ongelma on se että moni koulutusohjelmista ei johda ammattiin tai työllistymiseen. Aikoinaan kun julkinen sektori kasvoi ja talouskasvu oli ripeää niin koulutetuilla  tai muillakaan ei ollut ongelmia löytää työpaikkaa. Globalisaation, digitalisaation, robotisaation jne. myötä työpaikkoja on vähemmän niin julkisella sektorilla hallinnossa, tehtaissa tai muissa tehtävissä jotka voidaan hoitaa vähemmällä väellä. 

Koulutusta pitää entistä enemmän suunnata palveluihin, myyntiin, tuotekehitykseen ja muille kasvusektoreille. Koulutusta pitäisi jossain määrin vähentää huonosti työllistäviltä aloilta kun tuskin on kenenkään etu kouluttaa ketään suoraan kortistoon.

No ihan oikein on, että parhaiten pääsykokeissa onnistuvat pääsevät sisään. Sitten sun pitää hakea vaikka amikseen, jos et osoita akateemisia kykyjä.

Ymmärrän pointin, itsekin olin 4 vuotta töissä lukion jälk. ennenkuin pääsin opiskelemaan, ja sit just seuraavana vuonna tuli nää ensikertalaiskiintiöt ja nyt sit ahdistaa koska opiskelemani ala ei sovikkaan yhtään mulle, ahdistaa ihan helkutisti ja haluaisin vaihtaa alaa ja tiedän jo minne mutta miten ? Ei huvittaisi valmistua kortistoon kun en nyk alan töitä pysty ikinä tekemään, en fyysisesti enkä psyykkisesti.

Ensikertalaiskiintiöt ovat hyvä juttu. Kannattaa miettiä kunnolla jo se ensimmäinen tutkinto.

Se jos mikä on väärin että ikiopiskelijat vievät aloituspakkoja niiltä joilla ei vielä ole tutkintoa.

Ymmärrän sun ärsytyksen sillä samaa pohdin kun itse hain uudestaan opiskelemaan, alalle johon muutenkin todella vaikea päästä sisään. Mutta toisaalta tässä taloustilanteessa ei ole mahdollista kouluttaa toisia useampaan kertaan, tärkeämpää on taata muille edes se yksi koulutus. Kun se 20-vuotias lähtee opiskelemaan, niin 25-vuotiaana hän on jo valmis työelämään ja tuottaa yhteiskunnalle seuraavan 40 vuotta. Eli onhan se reilumpaa että toiset saa edes sen ensimmäisen mahdollisuuden...

Vierailija kirjoitti:

Ehdottaisin että toisen tutkinnon tekevät maksaisivat opintonsa itse niin ehkä halukkaitten määrä laskisi sille tasolle että heidät kaikki voitaisiin valita. Siis lukuvuosimaksu malliin 10000 euroa vuodessa. Luulisi että yksi tutkinto riittäisi työllistymiseen kun se riittää muissakin maissa. 

Suomessa nyt sattuu olemaan aika järkyttävät työttömyysluvut tällä hetkellä. Yksi tutkinto ei todellakaan varsinkaan nykyisillä vastavalmistuneilla aina riitä työllistymiseen, oli ala lähes mikä tahansa. Ja nuo onnettomat, jotka eivät pääse töihin, saisivat sitten armosta opiskella järkyttävän korkeilla lukuvuosimaksuilla? Miten tämä idea sopii yhteen sen ilmapiirin kanssa, jossa ihmisiltä todellakin vaaditaan joustavuutta ja kykyä opiskella uusia asioita turvatakseen työllistymisensä?

Tällä uudistuksella laitetaan muuten kapuloita niiden ensikertalaistenkin rattaisiin. Esim. lääketieteelliseen joutuvat monet hakemaan useita kertoja, ja moni opiskelee ne välivuodet muissa tiedekunnissa unelma-alaansa tukevia aineita. Jatkossa tällaista opiskelupaikkaa ei enää kannata ottaa vastaan, ja sitä lääkiksen opiskelupaikkaa voi joutua odottelemaan useamman vuoden peukaloitaan pyöritellen.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikissa yliopistoissa ole kiintiöitä. Muistaakseni esim. Lapin yliopistossa niitä ei ole. Sinne vaan papereita vetämään!

Kiintiöt on yliopistolaissa, ja ne on pakko ottaa nyt käyttöön. Ainoastaan jos on tosi pieni koulutusohjelma/oppiaine (tyyliin alle 10 opiskelijaa otetaan sisään), kiintiöitä ei tarvitse ottaa käyttöön.