Monella lapsella ei ole nykyisin enää mitään varsinaisia harrastuksia
Kummastuttaa kovasti, meidän perheessä on aina pojat ravanneet joka päivä jossain futis tai koris treeneissä.. Ystäväperheen ala-asteikäinen poikakaan ei kuulemma harrasta mitään. Siis toki esim. piirtelee ja pelaa videopelejä, mutta mitään ns. kunnon harrastuksia joukkueessa ei ole.
Oletteko tekin huomanneet tämän yleistyvän trendin ? Jotenkin pelottavaa, että nykyisin lapset kököttävät mieluummin yksin koneella kuin menevät potkimaan palloa! :(
Kommentit (47)
Ihan hyvä aikuinen minusta on tullut vaikka en lapsena "mitään" harrastanutkaan. Istuin vain kotona lukemassa ja jos en lukenut, niin juoksin pitkin metsiä kavereiden ja koirani kanssa tekemässä majoja, etsimässä savea muovailtavaksi, pelaamassa jonkun pihalla kymmentä tikkua laudalla, nurkkista tai pimeällä vilkkua jne.
Nyt minulla on kolme lasta ja heilläkään ei ole "mitään" harrastuksia. He vain lueskelevat, piirtelevät käsin ja tietokoneella, yksi suunnittelee tietokoneella talojen pohjapiirustuksia, nuorin tekee Kodulla tietokonepeliä, heittelee koripalloa ja sitten koko perhe hiihdämme, pyöräilemme ja etsimme geokätköjä. Mitäköhän narkkareita lienee lapsistamme tuleekaan tällä menolla...! Voi lapsiraukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 12v pojalla ei harrasta. Pelaa pleikkaa, joo, mutta ei muuta. Onko hän nyt ap:n mielestä kummajainen? Pitäiskö pakottaa johonkin vai?
T. Herkän add-pojan äiti
En ole ap, mutta kai nyt jokaiselle on selvää, ettei ole hyväksi, jos vapaa-ajan ainoa sisältö on pelaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä aikuinen minusta on tullut vaikka en lapsena "mitään" harrastanutkaan. Istuin vain kotona lukemassa ja jos en lukenut, niin juoksin pitkin metsiä kavereiden ja koirani kanssa tekemässä majoja, etsimässä savea muovailtavaksi, pelaamassa jonkun pihalla kymmentä tikkua laudalla, nurkkista tai pimeällä vilkkua jne.
Nyt minulla on kolme lasta ja heilläkään ei ole "mitään" harrastuksia. He vain lueskelevat, piirtelevät käsin ja tietokoneella, yksi suunnittelee tietokoneella talojen pohjapiirustuksia, nuorin tekee Kodulla tietokonepeliä, heittelee koripalloa ja sitten koko perhe hiihdämme, pyöräilemme ja etsimme geokätköjä. Mitäköhän narkkareita lienee lapsistamme tuleekaan tällä menolla...! Voi lapsiraukkoja.
Kruunua kiiklotat mutta on lapsia, jotka eivät ole npin täydellisessä perheessä kuin teillä, jossa te vanhemmat tuette, hommaatte välineitä ja kannustatte takuulla. Minet lapset elävät virikeköyhissä perheissä, joissa jokainen istuu ruutunsa ääressä koko illan syömässä roskaruokaa!
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa kovasti, meidän perheessä on aina pojat ravanneet joka päivä jossain futis tai koris treeneissä.. Ystäväperheen ala-asteikäinen poikakaan ei kuulemma harrasta mitään. Siis toki esim. piirtelee ja pelaa videopelejä, mutta mitään ns. kunnon harrastuksia joukkueessa ei ole.
Oletteko tekin huomanneet tämän yleistyvän trendin ? Jotenkin pelottavaa, että nykyisin lapset kököttävät mieluummin yksin koneella kuin menevät potkimaan palloa! :(
Miksi lapsesi eivät hiihdä ja suunnista tai opettele kokkaamaan ja auttamaan vapaaehtoistyössä? Ne ovat kunnon harrastuksia.
Jahas, mammat taas suorittaa lastensa kautta ja brassailee toisilleen. Koskahan toi loppuu?
Mun lapsi käy cheerleadingissa, pelaa ringetteä, pesäpalloa ja salibandya sekä käy kuvataidekoulussa, orkesteriharjoituksissa, kuorossa ja tietenkin harrastelijateatterissa. Jokin uusi harrastuskin on minulla äitinä harkinnassa hänelle. En ymmärrä kotona kököttämistä se on säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti niin, että lapset jakautuneet: toisilla hirveästi harrastuksia, osalla ei yhtään mitään. Yhteiskunta jakautuu hyvä- ja huono-osaisiin.
Hyväosaiset= lapsilla harrastukset
Huono-osaiset=lapsilla ei harrastuksia
Näinkö? Lokeroit siis ihmisiä vain sen mukaan onkl lapsilla harrastuksia? Olemmeko huono-osaisia kun 12v lapsemme ei harrasta?
Ei elämä ole musta-valkoista.
T. Add-pojan äitiPoikkeuksia on, mutta suunnilleen noin. Hyväosaisilla on keskimäärin enemmän rahaa, viitseliäisyyttä ja perinnettä harrastamiseen.
Myös älyllistä kapasiteettia ottaa kunnan ja järjestöjen tarjonnasta selvää. Varata lapselle vuoroja ajoissa ja viedä pääsykokeisiin jne. Täällä puolustellaan harrastamattomuutta oikein urakalla mutta se taitaa olla vain huonon omatunnon merkki. Mielestäni yli 7-vuotiaalla olisi hyvä olla jo yksi ohjattu harrastus viikossa.
Meillä ainakin on sellaista ongelmaa että kun niitä harrastuksia on yhdessä keksitty ja hommattu ja maksettu niin sitten niistä kuitenkin aina pitää tapella että haluaako ne lapset sitten mennä vai ei. Todella rasittavaa kuunnella sitä marinaa joka viikko. Sitten on otettu aikalisä että ei mitään harrastuksia ennen kuin tajuavat mitä se sitoutuminen tarkoittaa. Eli kausi/vuosi väliä ilman mitään ja sitten mietitään taas onko kiinnostusta.
Ei se "oikeanlainen" harrastaminen ole kuitenkaan mikään itseisarvo. Kaikkia ei kiinnosta. Ja kotipiirissä ja kavereiden kanssa voi tehdä vaikka mitä kivaa vaikkei olisikaan mitään virallista seuraurheilua.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 12v pojalla ei harrasta. Pelaa pleikkaa, joo, mutta ei muuta. Onko hän nyt ap:n mielestä kummajainen? Pitäiskö pakottaa johonkin vai?
T. Herkän add-pojan äiti
Liikkumaan pihalle paistaisin yai vanhemman kanssa kävelylle tai lintuja tarkkailemaan tai pyöräilemään. Kyllä pistää patistaa, jos ei muuta tee kuin pelaa sitä pleikkaria. Kunto menee ja mieliala siinä samassa ja ruokahalu....tai sit lihoo.
Lasketaanko orkesterissa soittaminen oikeaksi harrastukseksi? Heillä on säännöllisesti marssiharjoituksia, ja sehän on liikuntaa. Eikö olekin?
Eihän se nyt ihan jalkapalloa ole, mutta osaavat sentään marssia ja soittaa porukalla samaan aikaan.
Meillä on kans sellaiset kauhistuttavat ala-asteikäiset lapset, joilla ei ole oikeita harrastuksia. Tuolla ne pihalla laskee mäkeä, käyvät ominensa luistelemassa ja hiihtämässä, leikkivät milloin mitäkin, pyöräilevät välillä kaveriensa luo, jne. Toki sitten viihtyvät sisällä leipomassa kaverina, lukemassa ja välillä telkkarin ääressä ja peliäkin pelaamassa. Mitähän noistakin isona tulee, kun lapsena ei ole minuuttiaikataulua, valmennusohjelmia ja ohjattua liikkumista, ihan issekseen vaan liikkuvat....
Nimenomaan lapsilla on joillakin liikaakin harrastuksia. Eikä harrastus tarvi olla sellainen että tähdätään ammattilaiseksi. Koulu on kuitenkin se tärkein ja sitten tulee muut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kans sellaiset kauhistuttavat ala-asteikäiset lapset, joilla ei ole oikeita harrastuksia. Tuolla ne pihalla laskee mäkeä, käyvät ominensa luistelemassa ja hiihtämässä, leikkivät milloin mitäkin, pyöräilevät välillä kaveriensa luo, jne. Toki sitten viihtyvät sisällä leipomassa kaverina, lukemassa ja välillä telkkarin ääressä ja peliäkin pelaamassa. Mitähän noistakin isona tulee, kun lapsena ei ole minuuttiaikataulua, valmennusohjelmia ja ohjattua liikkumista, ihan issekseen vaan liikkuvat....
noin se pitäisi ollakin. Lapsia viedään harrastuksiin veren maku suussa ja ilmeisesti odotetaan vastinetta rahaklle kuten jääkiekossa. Eihän sitä köyhäpäiväinen voi enään harrastaa edes.
Miksi pitäisi olla jokin harrastus? Miksei elämä riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä aikuinen minusta on tullut vaikka en lapsena "mitään" harrastanutkaan. Istuin vain kotona lukemassa ja jos en lukenut, niin juoksin pitkin metsiä kavereiden ja koirani kanssa tekemässä majoja, etsimässä savea muovailtavaksi, pelaamassa jonkun pihalla kymmentä tikkua laudalla, nurkkista tai pimeällä vilkkua jne.
Nyt minulla on kolme lasta ja heilläkään ei ole "mitään" harrastuksia. He vain lueskelevat, piirtelevät käsin ja tietokoneella, yksi suunnittelee tietokoneella talojen pohjapiirustuksia, nuorin tekee Kodulla tietokonepeliä, heittelee koripalloa ja sitten koko perhe hiihdämme, pyöräilemme ja etsimme geokätköjä. Mitäköhän narkkareita lienee lapsistamme tuleekaan tällä menolla...! Voi lapsiraukkoja.
Kruunua kiiklotat mutta on lapsia, jotka eivät ole npin täydellisessä perheessä kuin teillä, jossa te vanhemmat tuette, hommaatte välineitä ja kannustatte takuulla. Minet lapset elävät virikeköyhissä perheissä, joissa jokainen istuu ruutunsa ääressä koko illan syömässä roskaruokaa!
Pitäisikö sinun hieman rauhoittua? :D Vaikka tämä asia on sinulle selkeästi tärkeä asia, niin tämä on ehkä huono paikka tulla siitä mesoamaan kuin raivotautinen. Rauhoitu ja mene pelastamaan niitä raukkoja lapsukaisia roskaruoan äärestä. :)
Minunki lapsella ei oo ollut mitään harrastuksia. Mitä nyt myöhemmin opetteli kitaraa soittamaan. Pleikkaa ja tietokoneella ollut paljon. Ei oo koulunkäyntiä haitannut ka olllut aina yli 9 myös lukiossa. Pääsi haluamaansa paikkaan opiskelemaan Hgin yliopistoon.
"Kunnon harjoituksia joukkueessa ei ole"? Mitä vikaa yksilölajeissa on? Ihmiset on erilaisia. Toiset viihtyy joukkueissa ja toiset harrastavat mielummin jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Minunki lapsella ei oo ollut mitään harrastuksia. Mitä nyt myöhemmin opetteli kitaraa soittamaan. Pleikkaa ja tietokoneella ollut paljon. Ei oo koulunkäyntiä haitannut ka olllut aina yli 9 myös lukiossa. Pääsi haluamaansa paikkaan opiskelemaan Hgin yliopistoon.
Liikunta, varsinkin lapsena on hyväksi terveydelle. Paikoillaan olo haotaksi. Sen takia mm. pelaamista on syytä rajoittaa. Toki tietyn pisteen jälkeen peli addiktio voi näkyä myös koulumenestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Minunki lapsella ei oo ollut mitään harrastuksia. Mitä nyt myöhemmin opetteli kitaraa soittamaan. Pleikkaa ja tietokoneella ollut paljon. Ei oo koulunkäyntiä haitannut ka olllut aina yli 9 myös lukiossa. Pääsi haluamaansa paikkaan opiskelemaan Hgin yliopistoon.
Liikunta, varsinkin lapsena on hyväksi terveydelle. Paikoillaan olo haotaksi. Sen takia mm. pelaamista on syytä rajoittaa. Toki tietyn pisteen jälkeen peli addiktio voi näkyä myös koulumenestyksessä.
Monesti vähävaraiset saisivat alennuksia ja avustuksia sekä sossu maksaisi vaikkapa musiikkiopiston tai palloharkat, mutta vanhemmat eivät ota asioista selvää euvätkä ole kiinnostuneita viemään lastaan edes tutustumaan ilmaisiin käynteihin. Varsinkin syksyisin joka kaupungissa on taatusti tutustumiskäyntejä. Säälittää ladten puolesta nämä laiskat vötkyvanhemmat. Ei ole kyse rahasta vaan viitseliäisyydestä!