Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valitsisitko sielunkumppanin vai lapsia?
20.03.2016 |
Olet noin 35-vuotias sinkku nainen. Kumman valinnan tekisit? Perustaisitko perheen ja saisit lapsia ihan ok miehen kanssa joka ei kuitenkaan täysin vastaa unelmaasi? Vai odottaisitko että löydät sielunkumppanin johon rakastut kaikin puolin silläkin riskillä että löydät miehen niin myöhäisellä iällä että et voi enää saada lapsia?
Kommentit (36)
Mistä naiset löytävät näitä sielunkumppaneitaan? Viidenkymmenen vuoden kokemuksella en ole itse tavannut ainoatakaan eikä laajassa tuttavapiirissäni kukaan mies ole koskaan tunnustanut edes moisen käsitteen olemassaoloa. Uskon, että kyseessä on naisten ikioma huuhaa, joka tekee heistä vähän parempia ja vähän erikoisempia ja vähän syvällisempiä kuin muista pareista. M51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ainakaan haluaisi lasten isäksi mitään ihan ok -miestä, kuitenkin hänen kanssaan pitää tulla toimeen ties kuinka kauan.
Parisielun takia voisin lapsistakin luopua. Sielunkumppaneita koen olevan useitakin... Ei tarvitse valita kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä naiset löytävät näitä sielunkumppaneitaan? Viidenkymmenen vuoden kokemuksella en ole itse tavannut ainoatakaan eikä laajassa tuttavapiirissäni kukaan mies ole koskaan tunnustanut edes moisen käsitteen olemassaoloa. Uskon, että kyseessä on naisten ikioma huuhaa, joka tekee heistä vähän parempia ja vähän erikoisempia ja vähän syvällisempiä kuin muista pareista. M51
Kauheeta. Minkälaisia ihmisiä sun tuttavapiirissä on? Sääli, jos kukaan heistä ei ole koskaan rakastanut.
Vierailija kirjoitti:
Mistä naiset löytävät näitä sielunkumppaneitaan? Viidenkymmenen vuoden kokemuksella en ole itse tavannut ainoatakaan eikä laajassa tuttavapiirissäni kukaan mies ole koskaan tunnustanut edes moisen käsitteen olemassaoloa. Uskon, että kyseessä on naisten ikioma huuhaa, joka tekee heistä vähän parempia ja vähän erikoisempia ja vähän syvällisempiä kuin muista pareista. M51
Riippuu siitä, millaiseksi sielunkumppanin käsittää. Jos kyseessä on joku puolimaaginen olento, se yksi ainoa miljardien joukossa, joka on kohtalonomaisesti tarkoitettu toiseksi puoliskoksi ja jota ilman ei voi elää, niin ei ihme ettet ole törmännyt. En minäkään.
Itse kuitenkin käsitän sielunkumppanin ihmiseksi, jonka kanssa on samalla aaltopituudella, jonka kanssa synkkaa hyvin ja on hauskaa, ja josta saa itselle hyvän elämänkumppanin. Olisi ikävää löytää itsensä sellaisesta tilanteesta, että on naimisissa eikä ole oikeastaan mitään puhuttavaa puolisonsa kanssa. Toivottavasti et tarkoita tällaista oman ja kaveripiirisi kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tämmöstä höpinää. Sielunkumppani va ok.
Liikaa luettu hömppää
Tottakai kannattaa ottaa kumppani, jonka kanssa on yhteys, hyvä olla. Ei sellaista, josta ajattelee että ok. Sellainen suhde ei toimi. Enemmän on kuitenkin kyse omasta mielestä. Kuinka valmis itse on parisuhteeseen.
Sielunkumppanuus käsitteenä vapauttaa vastuusta. Tosiasia on kuitenkin, ettei toinen ihminen sinua muuta. Sinä vastaat omasta elämästäsi.
T. 20 v parisuhteessa toista rakastaen ja kunnioittaen
Vierailija kirjoitti:
Tää on tämmöstä höpinää. Sielunkumppani va ok.
Liikaa luettu hömppää
Tottakai kannattaa ottaa kumppani, jonka kanssa on yhteys, hyvä olla. Ei sellaista, josta ajattelee että ok. Sellainen suhde ei toimi. Enemmän on kuitenkin kyse omasta mielestä. Kuinka valmis itse on parisuhteeseen.Sielunkumppanuus käsitteenä vapauttaa vastuusta. Tosiasia on kuitenkin, ettei toinen ihminen sinua muuta. Sinä vastaat omasta elämästäsi.
T. 20 v parisuhteessa toista rakastaen ja kunnioittaen
Se ei ole luettua hömppää, vaikka sinä et sitä käsitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppanin. Lapsia en tahdo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tätä nykyajan hömppää. Entisaikaan kun liikkuminen oli todella vaivalloista ja hidasta valittiin se naapurin Hilda ja rakastamisen käsite oli hieman toisenlaista. Silloin opittiin rakastamaan toista, ei niin kuin nyt odotellaan jos satuttais pitämään toisesta. Entisaikaan kumppani oli myös kumppani sillä hädän tullen se useimmiten oli se ainoa, jolta jotain apua sai joten yksilön kunnioituskin oli aivan toisella tasolla kuin nykyään.
Valitse se ukko ja opettele rakastamaan sitä vikoineen ja puutteineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä naiset löytävät näitä sielunkumppaneitaan? Viidenkymmenen vuoden kokemuksella en ole itse tavannut ainoatakaan eikä laajassa tuttavapiirissäni kukaan mies ole koskaan tunnustanut edes moisen käsitteen olemassaoloa. Uskon, että kyseessä on naisten ikioma huuhaa, joka tekee heistä vähän parempia ja vähän erikoisempia ja vähän syvällisempiä kuin muista pareista. M51
Kauheeta. Minkälaisia ihmisiä sun tuttavapiirissä on? Sääli, jos kukaan heistä ei ole koskaan rakastanut.
Mitä tekemistä rakkaudella ja sielunkumppanilla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tämmöstä höpinää. Sielunkumppani va ok.
Liikaa luettu hömppää
Tottakai kannattaa ottaa kumppani, jonka kanssa on yhteys, hyvä olla. Ei sellaista, josta ajattelee että ok. Sellainen suhde ei toimi. Enemmän on kuitenkin kyse omasta mielestä. Kuinka valmis itse on parisuhteeseen.Sielunkumppanuus käsitteenä vapauttaa vastuusta. Tosiasia on kuitenkin, ettei toinen ihminen sinua muuta. Sinä vastaat omasta elämästäsi.
T. 20 v parisuhteessa toista rakastaen ja kunnioittaenSe ei ole luettua hömppää, vaikka sinä et sitä käsitäkään.
Höpöjuttuja, joista ei puhu kuin muihinkin älyttömyyksiin uskovat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä nykyajan hömppää. Entisaikaan kun liikkuminen oli todella vaivalloista ja hidasta valittiin se naapurin Hilda ja rakastamisen käsite oli hieman toisenlaista. Silloin opittiin rakastamaan toista, ei niin kuin nyt odotellaan jos satuttais pitämään toisesta. Entisaikaan kumppani oli myös kumppani sillä hädän tullen se useimmiten oli se ainoa, jolta jotain apua sai joten yksilön kunnioituskin oli aivan toisella tasolla kuin nykyään.
Valitse se ukko ja opettele rakastamaan sitä vikoineen ja puutteineen.
Nykyään se on nainen, joka ottaa eroon ja hakee pian jo uutta sielunkumppania koska YOLO!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä nykyajan hömppää. Entisaikaan kun liikkuminen oli todella vaivalloista ja hidasta valittiin se naapurin Hilda ja rakastamisen käsite oli hieman toisenlaista. Silloin opittiin rakastamaan toista, ei niin kuin nyt odotellaan jos satuttais pitämään toisesta. Entisaikaan kumppani oli myös kumppani sillä hädän tullen se useimmiten oli se ainoa, jolta jotain apua sai joten yksilön kunnioituskin oli aivan toisella tasolla kuin nykyään.
Valitse se ukko ja opettele rakastamaan sitä vikoineen ja puutteineen.
Mietin tässä omia isovanhempiani, syntyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Totisesti oli erilainen rakastamisen käsite tuohon aikaan. Toinen isoisäni hakkasi vaimoa ja koko perhettä, kunnes lapset kasvoivat kyllin isoiksi antaakseen takaisin. Toinen isoisä kiersi maailmaa samaan aikaan kun vaimonsa synnytti yhdeksän lasta ja hoiti karjan. Sellaista auttamista ja toisen kunnioittamista.
Mutta eivät eronneet, sitähän sinä tarkoitit sillä että "opittiin rakastamaan toista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä nykyajan hömppää. Entisaikaan kun liikkuminen oli todella vaivalloista ja hidasta valittiin se naapurin Hilda ja rakastamisen käsite oli hieman toisenlaista. Silloin opittiin rakastamaan toista, ei niin kuin nyt odotellaan jos satuttais pitämään toisesta. Entisaikaan kumppani oli myös kumppani sillä hädän tullen se useimmiten oli se ainoa, jolta jotain apua sai joten yksilön kunnioituskin oli aivan toisella tasolla kuin nykyään.
Valitse se ukko ja opettele rakastamaan sitä vikoineen ja puutteineen.
Nykyään se on nainen, joka ottaa eroon ja hakee pian jo uutta sielunkumppania koska YOLO!
Sillon ihanaan entisaikaan myös jumitettiin huonoissa/väkivaltaisissa liitoissa, koska ero=mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä nykyajan hömppää. Entisaikaan kun liikkuminen oli todella vaivalloista ja hidasta valittiin se naapurin Hilda ja rakastamisen käsite oli hieman toisenlaista. Silloin opittiin rakastamaan toista, ei niin kuin nyt odotellaan jos satuttais pitämään toisesta. Entisaikaan kumppani oli myös kumppani sillä hädän tullen se useimmiten oli se ainoa, jolta jotain apua sai joten yksilön kunnioituskin oli aivan toisella tasolla kuin nykyään.
Valitse se ukko ja opettele rakastamaan sitä vikoineen ja puutteineen.
Mietin tässä omia isovanhempiani, syntyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Totisesti oli erilainen rakastamisen käsite tuohon aikaan. Toinen isoisäni hakkasi vaimoa ja koko perhettä, kunnes lapset kasvoivat kyllin isoiksi antaakseen takaisin. Toinen isoisä kiersi maailmaa samaan aikaan kun vaimonsa synnytti yhdeksän lasta ja hoiti karjan. Sellaista auttamista ja toisen kunnioittamista.
Mutta eivät eronneet, sitähän sinä tarkoitit sillä että "opittiin rakastamaan toista".
Jospa isovanhempasi olivat sielunkumppaneita eivätkä siksi eronneet.
Perustaisin perheen sen ok miehen kanssa.
Koska todellisuudessa elämä on just niin arkista ja "ok" on hyvä saavutus. Rakkautta on se kun toinen pilkkoo mun puolesta sipulin ettei mun silmiä kirvelisi. Tai vie lapset pihalle, että saan lauantai-aamuna nukkua. Se on hiljaista kiintymystä ja kumppanuutta, ja se on parhaimmillaan oikeassa elämässä joka on "ok".
Sielunkumppaneita uskon muutamia elämän varrella tavanneeni. Yhteys on maaginen, ja mieli leijailee jossain...mutta yhdenkään kanssa ei olisi voinut edes kuvitella arkea ja elämää. Mutta ehkä mulla on vain sellainen sielu sitten ;)
Entä kun löytää sielunkumppanin joka on kuin osa itseä, erossa ei voi olla ja rakkaus on täysin erilaista kuin koskaan ennen. Hänellä ei ole vielä perhettä ja hän haluaa tulla isäksi, mutta sinä olet jo kokenut sen elämän eikä raskaus nelikymppisenä enää houkuta. Kumpikaan ei halua luopua toisestaan, mutta yhdessäkään ei voi jatkaa :(
noh mie satun olee sitä sorttia etten tykkää olla yksin jote jatkaisin sen ok miehen kanssa ja perhe pysyis pystyssä. sitä en tiä lähtisinkö jonku muun matkaa ku löytyis sitte se prinssi unelma
Alue: Aihe vapaa
En erityisemmin halua lapsia, joten sielunkumppanille olisi paljon enemmän tarvetta. Itse asiassa jos olisin hänet löytäessäni jo ohittanut lapsentekoiän, niin sitten ei ainakaan tulisi konflikteja, mikäli hän olisi eri linjoilla lasten suhteen.