Oon rakastunut toiseen mieheen
Olen 41v. Onnellisesti yhdessä 20 vuotta ja kaksi lasta. Hieno talo, ystäviä, harrastuksia ja kaikki hyvin. Ja olen edelleen rakastunut mieheeni ja kaikki on hyvin. Melkein täydellisesti.
Mutta mutta.. Puoli vuotta sitten tutustuin työn kautta 13 vuotta nuorempaan mieheen, joka on myös naimisissa ja 1 lapsen isä. Ja rakastuin. Hänkin sanoo rakastavansa. Haluavansa jättää kaiken mun takiani. Mä en halua jättää perhettäni, mutta olen aivan korviani myöten rakastunut.
Viestittelimme päivittäin. Tapaamme työn merkeissä toisinaan. Salaa on tavattu noin 15 kertaa puolen vuoden aikana. Ei olla menty sänkyyn asti, mutta lähellä sitä on oltu. Ehkä vaan enää puuttuu tilaisuus. Rakastan tän miehen suutelemista. Sitä voisin tehdä ja sitä on tehty tuntitolkulla kun on tavattu...
Ajattelen tätä miestä koko ajan. Ja kaipaan. Olin niin nuori kun tapasin mieheni, että nyt tää uusi rakastuminen tuntuu niin erilaiselta. Ihanalta.
Tuomitkaa, tukekaa, kertokaa onko vastaavanlaisia tuntemuksia.
Kertokaa lauluja tai runoja, tunnelmaan sopivia.
Tää on varmasti pakko lopettaa. Mutta ei vaan pysty vielä. Voin sanoa, että olen nyt onnellisempi kuin koskaan.
Kommentit (27)
Rakkaus on monimutkainen asia...
Miettikää tarkkaan mitkä kerrannaisefektit tulee jos hajotatte kaksi perhettä?
Miten noiden jätettyjen puolisoiden kävisi?
Entä kaikki käytännön säädöt, poismuuttamiset, lapset, omaisuuden jaot...?
Ei pieni asia.
Molempien tahollaan on tehtävä oikeat ratkaisut, kipeää tekee on ratkaisu kumpi tahansa, edetä vaiko lopettaa.
Seurauksena voi olla että molempien liitot hajoavat ja teette uuden oman, tai sitten vain toisen liitto menee karille. Miehet ovat monesti jänistäneet tuon edellisen suhteen katkaisemisessa...haluavatko pitää takaoven raollaan...tai joku polygamiavietti?
Jälkeenpäin tietty helppo sanoa mutta virhe tapahtui siinä vaiheessa, kun tunteita uuteen mieheen alkoi tulla etkä niitä lähtenyt nollaamaan salaten tilanteen mieheltäsi. On tasan tarkkaan valinta eikä kohtalo jatkaa yhteydenpitoa ja on valinta lähteä mielessään suunnittelemaan uutta tulevaisuutta kun itse on jo perheellinen ja se toinenkin on perheellinen. Aikuiset ihmiset ovat vastuussa valinnoistaan ja niiden seurauksista.
Ei ole reilua verrata uutta ihastusta nykyiseen pitkään suhteeseen, sillä uutuuden huuma tuntuu aina vahvalta. Nyxän kanssa sama tilanne oli 20 vuotta sitten. Mitäpä jos jäähdyttäisitte tuo uuden hepun kanssa tilanteen nyt ja viheltäisitte esimerkiksi puolen vuoden aikalisän pitäen sen aikana paljon PALJON vähemmän yhteyttä. Jos tunteet ovat aitoja ne kestävät tuon ylitse mutta jos olikin hetken huumaa niin järki palautuu, jos siis sitä sattuu olemaan.
Suosittelen, siis todellakin suosittelen miettimään valinnan seurauksia. Nykyisen tilanteen rikkomisesta seuraa kaksi hajonnutta kotia, kaksi hylättyä puolisoa ja kolme avioerosta kärsivää lasta. Ja syyllinen eli valinnan tekijä olisit ilmeisesti nimenomaan sinä. Valitse oikein mutta älä ole itsekäs.
Käyttäjä69 kirjoitti:
Jälkeenpäin tietty helppo sanoa mutta virhe tapahtui siinä vaiheessa, kun tunteita uuteen mieheen alkoi tulla etkä niitä lähtenyt nollaamaan salaten tilanteen mieheltäsi. On tasan tarkkaan valinta eikä kohtalo jatkaa yhteydenpitoa ja on valinta lähteä mielessään suunnittelemaan uutta tulevaisuutta kun itse on jo perheellinen ja se toinenkin on perheellinen. Aikuiset ihmiset ovat vastuussa valinnoistaan ja niiden seurauksista.
Ei ole reilua verrata uutta ihastusta nykyiseen pitkään suhteeseen, sillä uutuuden huuma tuntuu aina vahvalta. Nyxän kanssa sama tilanne oli 20 vuotta sitten. Mitäpä jos jäähdyttäisitte tuo uuden hepun kanssa tilanteen nyt ja viheltäisitte esimerkiksi puolen vuoden aikalisän pitäen sen aikana paljon PALJON vähemmän yhteyttä. Jos tunteet ovat aitoja ne kestävät tuon ylitse mutta jos olikin hetken huumaa niin järki palautuu, jos siis sitä sattuu olemaan.
Suosittelen, siis todellakin suosittelen miettimään valinnan seurauksia. Nykyisen tilanteen rikkomisesta seuraa kaksi hajonnutta kotia, kaksi hylättyä puolisoa ja kolme avioerosta kärsivää lasta. Ja syyllinen eli valinnan tekijä olisit ilmeisesti nimenomaan sinä. Valitse oikein mutta älä ole itsekäs.
Ja tämän lisäksi on otettava huomioon että on täysin mahdollista että uudesta suhteesta ei tulekaan mitään .
Olet sitten sinkku ja ex- miehesi on jo löytänyt sillä välin uuden.
Oletko valmis ottamaan tämän ihan todellisen riskin.
Jos kerran onnellinen olet ollut .
Puoli vuotta, 15 kertaa suutelua? Sisko hyvä, tuo ei ole rakkautta. Se on jotain hullaantumista.
Nyt tuntuu että toinen osaa lukea ajatukset ja olette kuin yhtä, kaikesta samaa mieltä ja kaikki on ihanaa.
Tuo ihanuus karisee jos nyt rikotte kummankin perheet, riitelette omausuudesta ja lasten tapaamisista ja loukkaatte puolisoitanne. Siinähän suutelette ihanasti tuntikausia kun lapset on vuoronperään teillä. Tottakai nyt on ihanaa kun täytyy huolehtia tasan tarkkaan silmiim tuijottelusta ja suutelusta, ei mistään arkeen kuuluvasta
Sitä paitsi joka suhteeseen tulee arki. Pelkkä suutelu tai seksi ei enää riitä, arkea pitää myös elää. Toisen jotkut tavat alkaa ärsyttää ja jonain päivänä tuo nyt niin ihana tyyppi ei enää halaile eikä pussaile. Jalat maahan ja järki käteen!
Kiitos kaikki jo kommentoineet. Olette kaikki ihan oikeassa.
Mutta pointtini en se, että en missään nimessä halua erota. Enkä missään nimessä halua mitään oikeaa suhdetta tämän miehen kanssa. En siinäkään tapauksessa, että eroaisimmekin muista syistä molemmat. En voisi ikinä luottaa häneen, en ollenkaan (joo, ei muhunkaan voi luottaa). Enkä voisi elää suhteessa, jos en luottaisi mieheen. Hän on pettänyt edellisessäkin suhteessaan, mulle tää on eka ihastus/rakastuminen. Hän haluaisi - tai ainakin sanoo haluavansa - jättää vaimonsa ja elää mun kanssa. Mutta mä en missään nimessä halua ja olen sen sanonut. Mä haluaisin vaan jatkaa salaa tapailua, vaikka tiedän että se ei voi jatkua loputtomiin.
Enkä vertaa häntä nykyiseen suhteeseen. Nykyisen alussa tosin en ollut näin rakastunut, en ikävöinyt näin paljon, ei ollut mitään tälläistä. Ennemminkin pikku hiljaa ihastuin ja rakastuin. En hullaantunut niin kuin nyt. Ja olin silloin niin nuori ja epävarma. Nyt kypsempänä ja itsevarmempina tää tuntuu niin paljon paremmalta.
En tiedä onko joku määrä suuteluja, joka vaaditaan että voi sanoa olevansa rakastunut. Kun joku kirjoitti, ettei 15 päivän jolloin on suudeltu jälkeen voi olla rakastunut. Ollaan puoli vuotta nähty lähes päivittäin, vähintään 3 kertaa viikossa. Ei tietenkään töissä voi osoittaa tunteitaan. Tunne on muuttunut alun ihastumisesta ja hullaantumusesta syvemmäksi välittämiseksi, ihan selvästi. Mikä sitten on rakkautta, en tiedä. Mutta jos tämä ei ole, niin sitten sitä on hyvin vähän maailmassa olemassakaan.
Mikä tarve sulla on toiseen suhteeseen jos olet täysin tyytyväinen nykyiseen? Pelkkä jännitys ja huuma? Se on kyllä kauhea loukkaus perhettäsi kohtaan, paitsi siinä tapauksessa jos miehesi hyväksyisi syrjähyppysi.
Little girl blue kirjoitti:
Kiitos kaikki jo kommentoineet. Olette kaikki ihan oikeassa.
Mutta pointtini en se, että en missään nimessä halua erota. Enkä missään nimessä halua mitään oikeaa suhdetta tämän miehen kanssa. En siinäkään tapauksessa, että eroaisimmekin muista syistä molemmat. En voisi ikinä luottaa häneen, en ollenkaan (joo, ei muhunkaan voi luottaa). Enkä voisi elää suhteessa, jos en luottaisi mieheen. Hän on pettänyt edellisessäkin suhteessaan, mulle tää on eka ihastus/rakastuminen. Hän haluaisi - tai ainakin sanoo haluavansa - jättää vaimonsa ja elää mun kanssa. Mutta mä en missään nimessä halua ja olen sen sanonut. Mä haluaisin vaan jatkaa salaa tapailua, vaikka tiedän että se ei voi jatkua loputtomiin.
Enkä vertaa häntä nykyiseen suhteeseen. Nykyisen alussa tosin en ollut näin rakastunut, en ikävöinyt näin paljon, ei ollut mitään tälläistä. Ennemminkin pikku hiljaa ihastuin ja rakastuin. En hullaantunut niin kuin nyt. Ja olin silloin niin nuori ja epävarma. Nyt kypsempänä ja itsevarmempina tää tuntuu niin paljon paremmalta.
En tiedä onko joku määrä suuteluja, joka vaaditaan että voi sanoa olevansa rakastunut. Kun joku kirjoitti, ettei 15 päivän jolloin on suudeltu jälkeen voi olla rakastunut. Ollaan puoli vuotta nähty lähes päivittäin, vähintään 3 kertaa viikossa. Ei tietenkään töissä voi osoittaa tunteitaan. Tunne on muuttunut alun ihastumisesta ja hullaantumusesta syvemmäksi välittämiseksi, ihan selvästi. Mikä sitten on rakkautta, en tiedä. Mutta jos tämä ei ole, niin sitten sitä on hyvin vähän maailmassa olemassakaan.
Mun pointti ei ollut siinä montako kertaa on suudeltu vaan siinä, että on ihan eri asia nähdä noin ettei tarvitse välittää mistään velvollisuuksista tai arkipäivän asioista vaan voi keskittyä tuijottelemaan silmiin. Sitähän normaali elämä ei ole.
Tiedät näköjään itsekin, että mies on pelimies. Sanoo sinulle, että on valmis jättämään kaiken vuoksesi. Ihan yhtä hyvin voi sanoa niin kolmelle muullekin naiselle eikä tarkoita sitä kenenkään kohdalla. Osaa vaan sanoa juuri ne sanat jotka nainen haluaa kuulla.
Vaikka näettekin töissä, sinä et tunne tuota miestä. Tunnet sen haavekuvan jonka olet luonut. Todellisuus saattaa olla huomattavasti rumempi.
Mistäkö tiedän? Been there, done that. Kun siitä maailman ihanimmasta miehestä paljastui tylyjä asioita, olin vain helpottunut etten tyhmyyksissäni ja "rakastuneena" lähtenyt vaarantamaan tai rikkomaan oikein hyvää elämää puolisoni kanssa
Suosittelen kyllä lopettamaan suhteen tähän paikkaan. Anteeksi mutta en käsitä mikä vimma neljänkympin tienoilla olevilla on pistää koko elämä paskaksi lapsilta ja puolisoilta jonkun ihkuihanan jampan takia..? Vierestä niin monen kohdalla nähneenä.. ihan kuin ihmiset ois jossain aineissa.
Olet aivan järkyttävän itsekäs. Ja kehtaat vielä sanoa että rakastat tuota omaakin miestäsi? Ja tuollaisessa tilanteessa vielä sanot olevasi onnellisempi kuin koskaan... Olet kyllä oksettava.
Mitäs jos asia olisi toisinpäin, saisit selville 20 vuoden jälkeen että miehesi olisi tuolla tavalla pettänyt sinua?
Toivon sydämestäni että miehesi tajuaa tilanteen mahdollisimman pian, ja tekee hänelle itselleen parhaan ratkaisun. Välittämättä sinun tunteistasi.
Kuin minun kirjoittamaa. Hieman käytännönfaktat ovat eriä; minä olen sinua hieman nuorempi ja toinen mies minua vanhempi. Mutta saman aikaa olemme tapailleet ja sängyssäkin olleet. Ymmärrän tunteesi.
En olisi koskaan voinut ajatella, että minulle käy näin, olen ollut naimisissa lähes 15 vuotta, eli todella nuoresta saakka.,aviomiehen kanssa on vain käynyt se perinteinen erilleen kasvaminen eli ruuhkavuodet erottaneet, arvot muuttuneet. Elämä hänen kanssaan on tasaista ja lapset suhteellisen pieniä, joten erottamaan en haluaisi. En ainakaan toisen miehen vuoksi, koska tämä voi olla vain hetken huumaa ( vaikka nyt ei siltä tunnu).
Sekavaa tekstiä, mutta niin on tunteetkin.:( En pysty kuuntelemaan Jesse Kaikurannan uutta laulua (Vielä yksi laulu), se viiltää niin syvälle.
Tsemppiä ap!
Vierailija kirjoitti:
Kuin minun kirjoittamaa. Hieman käytännönfaktat ovat eriä; minä olen sinua hieman nuorempi ja toinen mies minua vanhempi. Mutta saman aikaa olemme tapailleet ja sängyssäkin olleet. Ymmärrän tunteesi.
En olisi koskaan voinut ajatella, että minulle käy näin, olen ollut naimisissa lähes 15 vuotta, eli todella nuoresta saakka.,aviomiehen kanssa on vain käynyt se perinteinen erilleen kasvaminen eli ruuhkavuodet erottaneet, arvot muuttuneet. Elämä hänen kanssaan on tasaista ja lapset suhteellisen pieniä, joten erottamaan en haluaisi. En ainakaan toisen miehen vuoksi, koska tämä voi olla vain hetken huumaa ( vaikka nyt ei siltä tunnu).
Sekavaa tekstiä, mutta niin on tunteetkin.:( En pysty kuuntelemaan Jesse Kaikurannan uutta laulua (Vielä yksi laulu), se viiltää niin syvälle.
Tsemppiä ap!
*erota en haluaisi
kinkkinen tilanne häätyy myöntää ja älä huoli en tuomitse. kukaa meistä ei ole täydellinen.
mutta kannattaa miettiä asia loppuun asti ettet myöhemmin kadu. tämä uus mies voi myös olla semmone symbolinen merkki vapaudelle ja olet vain rakastunut vapauden tunteeseen ja siihen kun suhteessa on vielä alkuhuuman intohimo tallella joka usein katoaa suhteen edetessä. koita nähdä kumpikin mies uudessa valossa. etsiä kummastakin virheitä ja niitä mistä heistä pidät. ehkä se auttaa löytämään sen oikean ratkaisun. jos tajuat olevasi enemmän rakastunut aviomieheesi, jää hänen luo ja katkaise välit toiseen mieheen äläkä hyväksy sitä jos hän koittaa ottaa yhteyttä. hän vain sotkee asiat uudestaan.
mutta jos tajuatki olevas enemmän rakastunut uuteen mieheen, koita tehdä kuitenkin ero helpommaksi aviomiehellesi ja älä esiinny vähäänaikaan tämän toisen miehen kanssa paljoa julkisesti.
Hullaantuminen kestää just niin kauan ku ootte olleet eka kertaa sängyssä. Sit huomaat et aijaa,
aika samaa ku omanki miehen kanssa..
Vierailija kirjoitti:
Hullaantuminen kestää just niin kauan ku ootte olleet eka kertaa sängyssä. Sit huomaat et aijaa,
aika samaa ku omanki miehen kanssa..
Tai sitten ei..
En ymmärrä miten täällä riittää näin paljon samanhenkisiä kuin ap. Jos aloitus olisi "mies petti 20 vuoden jälkeen vaikka kaikki oli hyvin" olisi toinen ääni kellossa.
Tilanne olisi eri jos aplla ja hänen miehellään menisi huonosti. Silloin haikailun toisaalle saattaa joissakin tilanteissa ymmärtää. Mutta, ap itse kertoi että kaikki on hyvin nykyisessä suhteessa ja että hänellä ei ole kiinnostusta eikä aikomusta vaihtaa tähän toiseen mieheen. Eli hän leikkii toisen tunteilla vain saadakseen itse "mukavaa jännitystä elämään".
Mistä lähtien tällainen on ollut näin laajasti hyväksyttävää?
Olisi reilua, jos kertoisit miehellesi että olet ihastunut johonkuhun toiseen, ja selvittäisitte asian yhdessä. Minusta se ei ole sinun asiasi sanoa, eroatteko tuon asian takia, vaan miehesi. Tosin etpä olekaan mikään vastuullinen perheellinen ihminen, vaan minäminäminä-tyyppi, joka mielestään voi tehdä mitä vaan oman edun eteen ja heittää perheen ja moraalin romukoppaan. Toivottavasti jäät kiinni.
Pystytkö ajattelemaan vähän kauemmaksi kun lapsesi itkevät iltaisin ikävää
kun ei ole nähneet isiä/äitiä moneen päivään..kun lapsesi ovat todella surullisia kun kerrot mahdollisesta avioerosta..muutosta toiseen kotiin jne.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten täällä riittää näin paljon samanhenkisiä kuin ap. Jos aloitus olisi "mies petti 20 vuoden jälkeen vaikka kaikki oli hyvin" olisi toinen ääni kellossa.
Tilanne olisi eri jos aplla ja hänen miehellään menisi huonosti. Silloin haikailun toisaalle saattaa joissakin tilanteissa ymmärtää. Mutta, ap itse kertoi että kaikki on hyvin nykyisessä suhteessa ja että hänellä ei ole kiinnostusta eikä aikomusta vaihtaa tähän toiseen mieheen. Eli hän leikkii toisen tunteilla vain saadakseen itse "mukavaa jännitystä elämään".
Mistä lähtien tällainen on ollut näin laajasti hyväksyttävää?
En ole ap, mutta ei kai tämä mitenkään hyväksyttävää ole? Sekä ap, että myös muut pettäjää tajuavat mielestäni tämän. Vai mitä tarkoitat tuolla hyväksyttävällä?
Miten niin rakastat miestäsi, jos sallit itsesi pettää häntä? Jos miehesi ei tiedä eikä salli tuota niin ei ole oikein, vaikka sen tiedät varmaan itsekin.