Miten nuo Venezuelan nälkää näkevät ihmiset voivat olla noin lihavia?

Köyhillä alueilla ongelmana on usein yksipuoleinen ruoka, ei välttämättä niinkään se että kirjaimellisesti nähdään nälkää. Kun on varaa vain ja ainoastaan siihen halvimpaan mahdolliseen hiilari mättöön, joka ei taatusti ole hirveän terveellistä, niin kyllähän se jossakin näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Koominen oli se kohta tuossa ohjelmassa, jossa melkoisen tukeva ja vatsakas mies valitti, että kansalla ottaa napa kiinni selkärankaan kun on niin ohuiksi nälästä käyneet :D

Sairaalassakin suurin huolenaihe potilailla tuntui olevan ruoka. Oli melkoisen huvittavaa, kun 40 kg ylipainoiset surkuttelivat ruuan hintaa ja laatua. 

Sairaaladieetti olisi tehnyt kaikille eetvarttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Kenties ongelmana on se että ruoka on liian prosessoitua? Nykyään ruoissa on paljon sokeria tai jotain maissisiirappia, ennen syötiin varmaan enemmän itse kasvatettua ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kehitysmaiden lasten vatsapömpötys johtuu useasti myös loisista ja madoista, mm. lapamadot, koukkumadot yms.

Ei Venezuela ole kehitysmaa. Se on hyvinkin vauras maa, joka on vain ajautunut poliittiseen kaaokseen ja rikollisjengit hallitsevat markkinoita. 

Tuloerot ovat maailman huippuluokkaa. 

Venezuela on kehitysmaa par excellence ilman suuria öljytuloja ja niin on moni arabimaakin muutaman vuoden päästä ja Venäjä on suuressa vaarassa myös. Liika riippuvuus öljystä ja maakaasusta aiheuttaa talouden rakenteiden yksipuolisuuden.

Ei ole, lukutaito, lapskuolleisuus ja teollistumisen aste ovat kehittyneiden maiden luokkaa. Ei tietenkään voi verrata Eurooppaan, mutta ei luokitella minkään mittarin mukaan kehitysmaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Mä muistan, että lapsena ei saanut!!! ruokaa lisää vaikka oli nälkä. Eli vaikka ennen iltapalaa maha oli kipeä nälästä ei saanut ottaa välissä leipää :o Olin alipainoinen kuten kaikki sisaruksenikin. Pakotettiin muutenkin hillumaan ulkona vaikka olisi satanut paskaa taivaalta, ettei häiritse aikuisia. Eihän silloin hiilarihöttö lihotakkaan, kun syö jotain 1000-1500 kcal päivässä ja kuluttaa 3000kcal tai yli

Vierailija kirjoitti:

Hiilihydraatti on halpaa. Se myöskin lihottaa. Eli jos syöt halvimpia mahdollisia kaloreita, lihot.

Eikö se mene kaaliin että ihminen lihoo kun saa enemmän energiaa kuin käyttää! Sama se saako ylimääräisen energian rasvasta tai proteiinista tai hiilihydraateista, ylimääräinen energia varastoidaan kehossa aina rasvaksi ja that's that. Kummasti esim. tyynen valtameren saarien asukkaiden lihavuuteen on lähnnä yhdistetty rasva (mm. kalkkunoiden rasvaisimmat osat myydään jenkeistä sinne) ja punainenliha, kun aiemmin niiden ruokavalio on ollut ennen enemmän kasvi- ja kalapainotteinen.

Itse olen 169/55, syön oikeastaan lähinnä hiilaria mutta en ole siltikään läski. En ole edes laiha läski. En ole nyt joihinkin kuukausiin kerennyt salilla käymään, sen sijaan käyn kävelylenkeillä ym. ja siltikään en paisu hiilariruokavaliostani. Tässä on tyypillinen päivä minulle:

- Aamupala: croissanttia/leipää/puuroa/jogurttia&mysliä

- Lounas: leipää, salaattia ja pastaa (syön pastaa lähes joka päivä)

- illallinen: perunaa/bataattia, kanaa/kalaa, salaattia, juustoa

- iltapala: puuroa/jogurttia&mysliä/leipää/hedelmiä

.[/quote]

Ei ole, lukutaito, lapskuolleisuus ja teollistumisen aste ovat kehittyneiden maiden luokkaa. Ei tietenkään voi verrata Eurooppaan, mutta ei luokitella minkään mittarin mukaan kehitysmaaksi. [/quote]

Venezuela luokitellaan kansainvälisesti kehitysmaaksi tai ns. kehittyväksi maaksi. Mittareita on monia.

Linkkejä riittää, tässä yksi:

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34029&culture=fi-FI…

Vierailija kirjoitti:

Elämme ensimmäistä kertaa historiassa aikaa jolloin köyhät ovat lihavia ja rikkaat laihoja. Pätee meilläkin samalla tavalla. Nykyään itsensä voi myös elättää ihan vaan panemalla (lisääntymällä) eikä tarvitse olla edes pornotähti ja tämä on suuri syy siihen, että väestön keskimäärinen äo länsimaissa sen kun laskee. Olen varma, että se suoraan käänteisesti korreloi Cheekin suosion kanssa siten, että ensin mainitulla on kausaalinen suhde jälkimmäiseen.

Itsensä elättäminen ei ole koskaan vaatinut niin paljon henkisiä voimavaroja kuin nykyaika. Työtehtävät eivät periydy, lähes kaikki joutuvat tekemään työtä kodin ulkopuolella ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti. Sopeutuminen on muutakin kuin nälkään sopeutumista. Lapsia on osattu tehdä aina oli älliä tai ei tai olivat kasvuolot ihanteelliset tai ei. Ja huoraamista ei ole keksitty vasta tällä vuosituhannella ja cheekin edeltäjä pelästytti kuulemma karhut luolastaan ärinällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Mä muistan, että lapsena ei saanut!!! ruokaa lisää vaikka oli nälkä. Eli vaikka ennen iltapalaa maha oli kipeä nälästä ei saanut ottaa välissä leipää :o Olin alipainoinen kuten kaikki sisaruksenikin. Pakotettiin muutenkin hillumaan ulkona vaikka olisi satanut paskaa taivaalta, ettei häiritse aikuisia. Eihän silloin hiilarihöttö lihotakkaan, kun syö jotain 1000-1500 kcal päivässä ja kuluttaa 3000kcal tai yli

Luin joskus lihavuustutkija Mustajoen kirjan, ja siitä kävi ilmi yllättävä tieto, että suomalaiset söivät 1900-luvun alussa todella paljon enemmän kaloreita kuin nykyisin. Eli useimmilla ei nälkä tainnut olla. Luonnollisesti he myös kuluttivat paljon enemmän, koska useimmat tekivät raskasta ruumiillista työtä maatiloilla. Mutta joka tapauksessa, silloin ei kukaan miettinyt "linjojaan" tai varonut lihomista, ja silti he onnistuivat syömään yleensä niin että pysyivät normaalissa painossa. 

Samoin kun puhutaan monista köyhistä maista, niin ei niissä ihmisillä ole todennäköisesti niin fyysisesti passiivinen elämäntapa kuin monella varakkaissa länsimaissa. Noiden venezuelalaistenkin useimpien on pakko kävellä asioilleen ja joka paikkaan, kun ei saa oikein bensaa, varaosia autoihin jne. Ohjelmasta näkyi miten naisetkin joutuivat kantamaan vettä isoissa tonkissa kotiinsa lähteeltä. Ja silti moni tosiaan on ylipainoinen tai lihava, vaikka ei ainakaan täysiä sohvaperunoita ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Mä muistan, että lapsena ei saanut!!! ruokaa lisää vaikka oli nälkä. Eli vaikka ennen iltapalaa maha oli kipeä nälästä ei saanut ottaa välissä leipää :o Olin alipainoinen kuten kaikki sisaruksenikin. Pakotettiin muutenkin hillumaan ulkona vaikka olisi satanut paskaa taivaalta, ettei häiritse aikuisia. Eihän silloin hiilarihöttö lihotakkaan, kun syö jotain 1000-1500 kcal päivässä ja kuluttaa 3000kcal tai yli

Sama meno meillä. Koulun jälkeen ei saanut ottaa välipalaa, koska päivällinenhän syötiin klo 17. Ja jos toimistotyötä tekevä aikuinen kehui syöneensä vain kerran työpaikallaan, piti sen myös lapselle riittää.

Mieheni työskenteli etelä-amerikkalaisissa slummeissa pari vuotta ja sanoi, että ihmiset söivät usein keitettyä ihraa. Ruokavalio oli siis yksipuolista ja hyvin epäterveellistä, mutta ulkopuolelta tuleville vierailijoille, kuten miehelleni, haluttiin antaa parempaa ja niinpä perhe itse söi halpaa, vedessä lilluvaa ihraa ja vierailijoille tarjottiin suurin uhrauksin ns. kunnon ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

.

Ei ole, lukutaito, lapskuolleisuus ja teollistumisen aste ovat kehittyneiden maiden luokkaa. Ei tietenkään voi verrata Eurooppaan, mutta ei luokitella minkään mittarin mukaan kehitysmaaksi. 

Venezuela luokitellaan kansainvälisesti kehitysmaaksi tai ns. kehittyväksi maaksi. Mittareita on monia.

Linkkejä riittää, tässä yksi:

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34029&culture=fi-FI…

On totta, että kehitysmaan käsite on riippuvainen aina kontekstista. 

Kuitenkin esim. keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin vaikkpa Latviassa. 

Tässä on paljon indikaattoreita, joista voi vertailla eri näkökulmista valtioiden tilaa kehityksen suhteen. 

http://www.globalis.fi/Tilastot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiilihydraatti on halpaa. Se myöskin lihottaa. Eli jos syöt halvimpia mahdollisia kaloreita, lihot.

Eikö se mene kaaliin että ihminen lihoo kun saa enemmän energiaa kuin käyttää! Sama se saako ylimääräisen energian rasvasta tai proteiinista tai hiilihydraateista, ylimääräinen energia varastoidaan kehossa aina rasvaksi ja that's that. Kummasti esim. tyynen valtameren saarien asukkaiden lihavuuteen on lähnnä yhdistetty rasva (mm. kalkkunoiden rasvaisimmat osat myydään jenkeistä sinne) ja punainenliha, kun aiemmin niiden ruokavalio on ollut ennen enemmän kasvi- ja kalapainotteinen.

Itse olen 169/55, syön oikeastaan lähinnä hiilaria mutta en ole siltikään läski. En ole edes laiha läski. En ole nyt joihinkin kuukausiin kerennyt salilla käymään, sen sijaan käyn kävelylenkeillä ym. ja siltikään en paisu hiilariruokavaliostani. Tässä on tyypillinen päivä minulle:

- Aamupala: croissanttia/leipää/puuroa/jogurttia&mysliä

- Lounas: leipää, salaattia ja pastaa (syön pastaa lähes joka päivä)

- illallinen: perunaa/bataattia, kanaa/kalaa, salaattia, juustoa

- iltapala: puuroa/jogurttia&mysliä/leipää/hedelmiä

Pullapöperöähän nuo syövät ranskalaisetkin, niin että pahaa tekee tällaisella aamumunakkaan syöjällä,  mutta ilmeisesti ruokaa ei siellä syödä mättömeiningillä, kuten jenkeissä näyttää olevan tapana. Eivät kai muuten pysyisi asiallisissa mitoissa.

Ja kun ei syö liikaa, ei hiilariipainotteinen eväs automaattisesti synnytä insuliiniresistenssiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Kenties ongelmana on se että ruoka on liian prosessoitua? Nykyään ruoissa on paljon sokeria tai jotain maissisiirappia, ennen syötiin varmaan enemmän itse kasvatettua ruokaa?

Tämä on yksi erittäinkin mahdollinen syy. Samoin esim. hormonihäiritsijänä toimivat ympäristössä (esim. rakennusmateriaaleissa, vedessä, hengitysilmassa) olevat kemikaalit voivat sekoittaa energia-aineenvaihduntaa tai ruokahalun säätelyä. Lisäksi voi olla että nykymaailmassa on enemmän kroonista stressiä ja huolta tulevaisuudesta, ja kun samaan aikaan on mahdollisuus saada korkeaenergistä ravintoa, voi olla että ihmiset lohduttautuvat syömällä herkkuja. 

Mutta mitään varmaa ei voi sanoa niin kauan kuin ei ole oikein kunnolla tutkittu sitä, että mikä se on mikä aiheuttaa lihomisen. Sellaisesta tutkimuksesta olen kyllä lukenut, jossa eräs intiaaniheimo, joka kärsi jenkkiläistyyppisen ruokavalion yleistymisen myötä ylipainosta ja liitännäissairauksista (esim. 2-tyypin diabetes oli äärimmäisen yleinen), laitettiin kokeeksi heimon perinteiselle ruokavaliolle. Se muuten sisälsi reippaahkosti myös hiilihydraatteja se ruokavalio. Ylipaino alkoi heti pudota ja siihen liittyvät terveysongelmat myös. Eli siinä tapauksessa ainakin pelkkä prosessoidun, nykyaikaisen ruoan poisto ruokavaliosta kumosi haitallisen kehityksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Mä muistan, että lapsena ei saanut!!! ruokaa lisää vaikka oli nälkä. Eli vaikka ennen iltapalaa maha oli kipeä nälästä ei saanut ottaa välissä leipää :o Olin alipainoinen kuten kaikki sisaruksenikin. Pakotettiin muutenkin hillumaan ulkona vaikka olisi satanut paskaa taivaalta, ettei häiritse aikuisia. Eihän silloin hiilarihöttö lihotakkaan, kun syö jotain 1000-1500 kcal päivässä ja kuluttaa 3000kcal tai yli

Sama meno meillä. Koulun jälkeen ei saanut ottaa välipalaa, koska päivällinenhän syötiin klo 17. Ja jos toimistotyötä tekevä aikuinen kehui syöneensä vain kerran työpaikallaan, piti sen myös lapselle riittää.

Meillä oli muuten sama, ja olen 1970-luvulla syntynyt, en sen vanhempi. Aamulla sai leipää. Koulussa sitten söi arkena ja viikonloppuna lounas kotona, yleensä lihaa ja perunaa. Illalla ei ollut enää mitään lämmintä ruokaa, ja seuraava mitä varsinaisesti tarjottiin oli iltatee klo 20-21 aikoihin, ja sen kanssa sai taas voileipää. Hedelmiä oli yleensä aina olohuoneessa vadissa, ja niitä sai syödä aterioiden välillä, ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.

Ei ole, lukutaito, lapskuolleisuus ja teollistumisen aste ovat kehittyneiden maiden luokkaa. Ei tietenkään voi verrata Eurooppaan, mutta ei luokitella minkään mittarin mukaan kehitysmaaksi. 

Venezuela luokitellaan kansainvälisesti kehitysmaaksi tai ns. kehittyväksi maaksi. Mittareita on monia.

Linkkejä riittää, tässä yksi:

http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34029&culture=fi-FI…

On totta, että kehitysmaan käsite on riippuvainen aina kontekstista. 

Kuitenkin esim. keskimääräinen elinikä on korkeampi kuin vaikkpa Latviassa. 

Tässä on paljon indikaattoreita, joista voi vertailla eri näkökulmista valtioiden tilaa kehityksen suhteen. 

http://www.globalis.fi/Tilastot

Kansainvälisesti on luokiteltu kehitysmaaksi. En koe järkeväksi vertailua esim. Latvian kanssa, koska se ei muuta Venezuelan tilannetta mihinkään suuntaan. Toisaalta luokittelusta voi olla kyseiselle maalle hyötyäkin erilaisten tukien muodossa. Koska sitten maa muuttuu kehittyvästä kehittyneeksi? Rajanveto lienee vaikeaa.

Tässä ketjussa kun on keskusteltu ruoasta, niin höttöruokien syöminen on varmaan ainoa suht halpa huvi, mitä köyhät ihmiset voivat harrastaa (seksin lisäksi). Ja kun höttöruoka ei ravitse, sitä tarvitaan lisää ja lisää, keho reagoi ruoanhimolla köyhään ravintoon. Silti voi keho olla aliravitsemustilassa. Miten nälän näkemistä mitataan,  yksinomaan kaloreillako vai otetaanko myös ruoan ravintoarvo laskemissa mukaan? Vai keskimääräinen painoindeksi?

Onhan toki niin, että Afrikan nälänhädästä kertovat kuvat puhuvat aivan eri kieltä kuin kuvat venezuealalaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katukuva oli tosiaan kuin Suomessa konsanaan, ellei vielä pahempi. Kaikki nuoretkin olivat ylilihavia toisin kuin kuitenkaan täällä. 

Mutta ei sitä nyt hiilareita voi syyttää. Eihän jossain Afrikan nälkäänäkevillä alueilla ihmiset syö kuin jotain viljamättöä, silti ovat laihoja. Eikä täällä Suomessakaan aikoinaan liha kuulunut päivittäiseen ruokavalioon puhumattakaan monipuolisista kasviksista tai hedelmistä: perunalla, juureksilla ja viljalla mentiin vielä 50-luvullakin paitsi juhlapyhinä tavallisissa perheissä. 

Eli kyllä sitä vain syödään liikaa Venezuelassa ja kaikissa semiköyhissä oloissa, ovathan kaupunkislummit täynnä nimenomaan lihavia Jenkeissäkin. 

Tätä minäkin olen muuten ihmetellyt, että tosiaan, ennen vanhaan useimmilla maailman seuduilla on syöty erittäin paljon jotain seudulle tyypillistä hiilariruokaa. Meillä meni leipää ja perunaa paljon, jossain muualla riisiä päivittäin useita kertoja päivässä, jossain muualla maissia tai vehnää. Silti lihavuusongelmaa ei ole ollut kuin vasta 1950-luvulta alkaen useimmilla seuduilla. Jonkun muun on  pakko olla syynä kuin hiilihydraattien. 

Kiinnostavaa olisi tietää, MIKÄ sitten laittaaa nykyisin ihmiset syömään liikaa, kun ennen he vaistomaisesti söivät pääosin kulutuksensa mukaan. Taustalla voi olla sekä psyykkisiä tekijöitä että esim. ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviä.

Mä muistan, että lapsena ei saanut!!! ruokaa lisää vaikka oli nälkä. Eli vaikka ennen iltapalaa maha oli kipeä nälästä ei saanut ottaa välissä leipää :o Olin alipainoinen kuten kaikki sisaruksenikin. Pakotettiin muutenkin hillumaan ulkona vaikka olisi satanut paskaa taivaalta, ettei häiritse aikuisia. Eihän silloin hiilarihöttö lihotakkaan, kun syö jotain 1000-1500 kcal päivässä ja kuluttaa 3000kcal tai yli

Sama meno meillä. Koulun jälkeen ei saanut ottaa välipalaa, koska päivällinenhän syötiin klo 17. Ja jos toimistotyötä tekevä aikuinen kehui syöneensä vain kerran työpaikallaan, piti sen myös lapselle riittää.

Meillä oli muuten sama, ja olen 1970-luvulla syntynyt, en sen vanhempi. Aamulla sai leipää. Koulussa sitten söi arkena ja viikonloppuna lounas kotona, yleensä lihaa ja perunaa. Illalla ei ollut enää mitään lämmintä ruokaa, ja seuraava mitä varsinaisesti tarjottiin oli iltatee klo 20-21 aikoihin, ja sen kanssa sai taas voileipää. Hedelmiä oli yleensä aina olohuoneessa vadissa, ja niitä sai syödä aterioiden välillä, ei muuta.

Joo naurattaa nämä jotka vaahtoavat siitä ettei hiilihydraattiin lähinnä pohjautuva ruokavalio lihottaisi. Tottakai se lihottaa, sillä sitä on syötävä useammin ja enemmän jotta ei olisi nälkä. Lapsena mulla oli kokojan NÄLKÄ. Aamiaisella puuron jälkeen ei mene kuin tunti niin on jo nälkä munakas sen sijaan riittää lounaalle hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Kun on varaa vain ja ainoastaan siihen halvimpaan mahdolliseen hiilari mättöön, joka ei taatusti ole hirveän terveellistä, niin kyllähän se jossakin näkyy.

Kiinalaiset ovat alkaneet lihota viime aikoina, kun ovat lisänneet lihaa ruokaansa. Ennen söivät enimmäkseen tätä sinun kauhistelemaasi hiilarimättöä eli riisiä.

Mutta pidä sinä kiinni hiilaripelostasi, jos et muuta voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on varaa vain ja ainoastaan siihen halvimpaan mahdolliseen hiilari mättöön, joka ei taatusti ole hirveän terveellistä, niin kyllähän se jossakin näkyy.

Kiinalaiset ovat alkaneet lihota viime aikoina, kun ovat lisänneet lihaa ruokaansa. Ennen söivät enimmäkseen tätä sinun kauhistelemaasi hiilarimättöä eli riisiä.

Mutta pidä sinä kiinni hiilaripelostasi, jos et muuta voi.

Kiinalaiset ovat alkaneet syömään kokonaisuudessaan enemmän länsimaalaisittain. Ei suinkaan pelkkä lihan lisääminen aiheuta lihomista, vaan se kokonaisuus.

Puoli vuotta elin todella pienellä rahalla.

Esim vkonloppuisin söin 5 krt puuroa, 1 dl annosta hiutaleita, vettä ja marjoja 1 tl.

Jossain vaiheessa sain leipäkoneen ja raastin porkkanan välillä, leivän hinta oli n 0.50 ja se riitti koko päiväksi. Laihduin hyvin nopeasti yli 10 kg ja myöhemmin lisää. Lähtö oli 42-44, lopulta olin jopa 34, mutta enemmänkin 36.

Vai että ylipainoinen jos syö edullisesti. Kuinka paljon syö.