Lue keskustelun säännöt.
Hirveä vonkuminen taas :(
17.03.2016 |
Olen ollut koko päivän taas töissä 7-15. Normipaskapäivä jonka jälkeen olen täysin loppu. Tulin kotiin neljältä ja halusin vain puoli tuntia täyttä hiljaisuutta että jaksaisin tehdä jotain loppuillan, että jotenkin palautuisin töistä... mutta siitä lähtien kun olen tullut kotiin lapsi on vaan vinkunut ja vonkunut kaksi tuntia kuuntelematta lainkaan että antaisi minun levätä sen hetken... ihan oikeasti... vain hetken. Olen maannut sängyssä koska en vaan jaksa liikuttaa mitään kropan osaa koska koko päivän olen herkeämättä ollut liikkeessä. Enkä jaksa kuunnella mitään vaan haluaisin hetken hiljaisuuden... edes sen puoli tuntia hiljaisuutta... liikkumatta... kuuntelematta yhtään huutoa ja käskyä tehdä jotain... ja lapsi vaan itkee ja itkee... olisin antanut päivällisen... jos olisin jaksanut... iltapalaa en jaksa... käskin lapsen nukkumaan jo nyt kun ei vaan lopu se parku... mä en vaan jaksa... kaikki iltatyöt tekemättä... mä en vaan jaksa kuunnella huutoa... lapsi ollut isänsä kanssa koko päivän ja nyt vaan parkuu heti kotiin tultuani että on ikävä isää kun isänsä lähti töihin... taisi se lapsi oikeasti nukahtaa... pesi itse hampaansa... söi mitä itse löysi... ja miksi? Siksi että ei voi sitä pientä hetkeä odottaa vaan alkaa käskyttää minua heti kotiin tultua. Minä en jaksa ottaa yhtään käskyä vastaan enää työpäivän jälkeen... en minä ole mikään kone joka raataa herkeämättä ensin töissä ja heti kotiin tultua lapsen tahdissa siihen asti kun lapsi menee nukkumaan ehkä sen jälkeen kun olen tehnyt töitä vähintään 12-14 tuntia putkeen muodossa tai toisessa.
Kommentit (56)
Voi hyvänen aika oikeesti...lapsiparka.
Koeta nyt ryhdistäytyä, hel****i soikoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä sitten itekkään syö tänään kerta et anna lapsenkaan syödä.
Mitä todennäköisimmin en syökään. Söin töistä lähtiessä klo 15 ja jaksan varmaan sillä aamuun asti. Sinä et varmaan jaksaisi ja luulet että mä siitä paljonkin kärsin, jos olen puoli vuorokautta syömättä? Ei tunnu missään. Ja mun lapsihan syö niin paljon ja niin usein kuin itse haluaa. En kiellä ruoan omatoimista hakemista, jos yhteistyö ei toimi. Eipä tuo nälkää valittanut. Ja ollaan sujut nyt, ainakin toivon niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna sen pelata tai katsoa telkkaa se puoli tuntia tai jotain muuta tosi mieleistä juttua ja itse lepäät sen hetken? Sit jaksaa taas toivottavasti!
Niin ja jos kodin viihdekeskus on paskana, niin mulleko huudetaan heti kotiin tultua, että mä haluan katsoa viihdettä, että alahan korjata se rikki mennyt viihdelaite... tai hei mee ostamaan uusi?
Ap
Hei..oletko sä oikeasti ihan terve ? Jotain mielenterveys ongelmia kenties...???
Ehdotus. Mene töiden jälkeen johonkin kahvilaan puoleksi tunniksi, tai vaikka kirjastoon. Tai salille, mihin tahansa tuhjentämään pää.
Sitten iloisena mammana kotiin.
Mä aloin tehdä noin toisen lapsen kohdalla, lapset ei tietenkään tiennyt, etten tullut suoraan kotiin, mutta mitä väliä?
Sanot kaikille, että duunissa on muutoksia ja pääset puoli tuntia myöhemmin.
Lapsihan on tullut äitiinsä, riskaa päivän päätteeksi kuin pikkulapsi. Ai niin, se lapsihan on vielä lapsi, sinä et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teit lapsen, jos siitä on niin hirveästi vaivaa? Edes kymmenen minuuttia huomiota olisi riittänyt lapselle. Ei niitä lapsia ole pakko hankkia, jos ei kiinnosta. Olet tehnyt päätöksen kasvattaa lapsen, tee se siis kunnolla ja lakkaa itse vinkumasta. Oma moka, et voi sitä enää peruuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sinulta pyydetään sitä huomiota ja rakkautta. Juuri sinä olet lapsestasi velvollinen huolehtimaan. Juuri sinä vastaat lapsesi hyvinvoinnista. Juuri sinä vaikka väsyttäisikin. Juuri sinä laitat omat tarpeesi sivuun ja lapsen tarpeet omiesi edelle.
Niin ja lapsella on btw myös isä, jonka kanssa ollut koko päivän kotona. Täällä ilmeisesti linjoilla vaan elämäntapaäidit joille äitiys on ainoa työ mitä tehneet moneen vuoteen? Menkää vaikka töihin niin tiedätte mitä se on. Ap
Siis eikä, sullahan on ollut ihan gauheen ranggaa kun oikein olit 7-15 töissä, sano nyt vielä että se oli siistiä toimistotyötä?
- 06:30-15:30 tänään raksatyömaalla, kotoa lähdin jo ennen kuutta ja kotona olin vasta viiden jälkeen, silti jaksan lapsiani.
Itselläni ei ole lapsia, joten en tuohon lapsiasiaan kommentoi. Olen kuitenkin näin naisena tehnyt erilaisia duuneja ja voin ihan kokemuksesta sanoa ettei sillä raksaduunilla kannata yhtään muniaan heilutella.
Sellainen epämääräinen siisti sisätyö joka on hektistä ja monta rautaa on koko ajan tulessa on kuormittavampaa kuin terapeuttinen konkreettinen oikea ihmisten työ, siis sellainen jossa näet sen työnjälkesi heti.
Itse ainakin olen huomannut ettei perus fyysinen työ uuvuta niin paljoa kuin se että joudut koko ajan kuuntelemaan henkistä vittuilua ja olemaan varpaillasi.
Et varmaan ymmärrä mitä tarkoitan koska sinulla miehenä tuskin on kokemusta millaisiä helvettejä jotkut ryöpaikat voivat olla etenkin jos olet nuori kaunis nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri sinulta pyydetään sitä huomiota ja rakkautta. Juuri sinä olet lapsestasi velvollinen huolehtimaan. Juuri sinä vastaat lapsesi hyvinvoinnista. Juuri sinä vaikka väsyttäisikin. Juuri sinä laitat omat tarpeesi sivuun ja lapsen tarpeet omiesi edelle.
Niin ja lapsella on btw myös isä, jonka kanssa ollut koko päivän kotona. Täällä ilmeisesti linjoilla vaan elämäntapaäidit joille äitiys on ainoa työ mitä tehneet moneen vuoteen? Menkää vaikka töihin niin tiedätte mitä se on. Ap
Siis eikä, sullahan on ollut ihan gauheen ranggaa kun oikein olit 7-15 töissä, sano nyt vielä että se oli siistiä toimistotyötä?
- 06:30-15:30 tänään raksatyömaalla, kotoa lähdin jo ennen kuutta ja kotona olin vasta viiden jälkeen, silti jaksan lapsiani.
Itselläni ei ole lapsia, joten en tuohon lapsiasiaan kommentoi. Olen kuitenkin näin naisena tehnyt erilaisia duuneja ja voin ihan kokemuksesta sanoa ettei sillä raksaduunilla kannata yhtään muniaan heilutella.
Sellainen epämääräinen siisti sisätyö joka on hektistä ja monta rautaa on koko ajan tulessa on kuormittavampaa kuin terapeuttinen konkreettinen oikea ihmisten työ, siis sellainen jossa näet sen työnjälkesi heti.
Itse ainakin olen huomannut ettei perus fyysinen työ uuvuta niin paljoa kuin se että joudut koko ajan kuuntelemaan henkistä vittuilua ja olemaan varpaillasi.
Et varmaan ymmärrä mitä tarkoitan koska sinulla miehenä tuskin on kokemusta millaisiä helvettejä jotkut ryöpaikat voivat olla etenkin jos olet nuori kaunis nainen.
Sinä koet näin, joku toinen kokee toisin. Tehkää ihmeessä kilpailu kenellä on rankin työ. Minä en tiennytkään että vaan toimistoilla saa kuulla "henkistä vittuilua".
Mistä te tiedätte, että lapsi olisi tyytynyt 10 minuuttiin? No itkuthan minä turautin kun se lapsi vielä itki, niin itketään yhdessä ja niin... kyllä mä lapselle puhun ihan suoraan, jos väsyttää, niin en minä mitään roolia vedä, että jaksan. Jollain sairaalla tavalla nautin sadistisista kommenteistanne. Ehkä minulla on moniakin mt-ongelmia. Tai miten niin "ehkä"... totta kai mulla on... ainakin yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, posttraumaattinen stressihäiriö... itsediagnosoitu ja avohoidossa olen... huomenna taas ilmeisen paskatyöpäivä edessä mutta onneksi on jo perjantai.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä sitten itekkään syö tänään kerta et anna lapsenkaan syödä.
Mitä todennäköisimmin en syökään. Söin töistä lähtiessä klo 15 ja jaksan varmaan sillä aamuun asti. Sinä et varmaan jaksaisi ja luulet että mä siitä paljonkin kärsin, jos olen puoli vuorokautta syömättä? Ei tunnu missään. Ja mun lapsihan syö niin paljon ja niin usein kuin itse haluaa. En kiellä ruoan omatoimista hakemista, jos yhteistyö ei toimi. Eipä tuo nälkää valittanut. Ja ollaan sujut nyt, ainakin toivon niin.
Ap
Sairas keskenkasvuinen muija äitinä. Kostat lapselle. Aivan mahtavaa.
Hanki itsellesi oikeaa apua. Täältä et sitä saa. Sanon ihan hyvällä. Tarvitset apua. Ei apu ole tarkoitettu ainoastaan suurperheiden kotiäideille, vaan sinulle myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap varmistaa lapsenkin pahoinvoinnin ja juhlii sitä täällä. Pienemmille on helppo kostaa.
Oon maannu sängyssä jostain klo 17 lähtien että kai mä oon nyt sitten relannut tarpeeksi mennäkseni yöpuulle... nyt on kyllä pakko tunnustaa, että kun kävin katsomassa keittiön ja olohuoneen tilanteen lapsen haahuilun jäljiltä, niin oli se näköjään saanut tehtyä itselleen voileivän, josta syönyt puolet. Puuroakin oli ottanut, mutta liekö syönyt. Söin ne jämät, mitä oli jättänyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskalla mutsilla on paska elämä.
Niin, no oletko sä se kylmästä äidistään traumoja saanut tyyppi, joka hermostui parista kivestä vessassa??
Huoh. Selkeä provo. Ja tämän jälkeen jauhetaan taas tyypillisistä AV-mammoista. :(