Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde ja opiskelun perässä muutto, apua...!
16.03.2016 |
Hei kanssamammat! Näin yhteishakujen aikaan on herännyt riitaa ja kysymyksiä miehen kanssa...
Tilanne on se, että nyt pitäisi alkaa hakemaan unelma-ammattiini, mutta kaikki paikat jossa asun ovat todella kaukana. Niin kaukana ettei täältä käsin ole fiksua matkustaa edestakaisin joka päivä. Avomiehelläni on työ täällä missä asumme, ja koulupaikka Helsingissä. Meidän ei oli mm. Työpaikan takia muuttaa opiskelupaikkojenne välimaastoonkaan... Olen miettinyt yksin muuttamista, mutta tätä kun ehdotin niin mies suuttui, eikä yhtään hyväksynyt että asuisimme erillämme... Ei etäsuhde kiva ole, mutta en oikein voisi jäädä tuleen makaamaan.
Mitä minun pitäisi tehdä? Lähtemällä loukkaan miehen tunteita kun ei halua asua yksin, hänkin joutuisi etsimään pienemmän asunnon ja suhde olisi kaikinpuolin koetuksella. Jos en hae kouluun, pelkään että kadun ja katkeroidun...
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi nyt vain, tytönhupakko, mutta harkitse nyt vakavasti sitä kulttuurialaa. En voi kuvitella missä olisi epätoivoisemmat työnäkymät ja missä nuoret aikuiset epätoivoisena ovat valmiita tekemään ihan hulluna hommia jollain siivoojan palkalla. Jos aiot yrittäjäksi, niin siihenhän ei mitään koulutusta tarvita, osaaminen riittää. Jos tuo kulttuuriala kiinnostaa, niin voit opiskella omin päin ja pistää yrityksen pystyyn, jos kuvittelet että sinusta on yrittäjäksi.
Kyllä kulttuurityötä voivat tehdä ne, jotka ovat jostain rahasuvusta ja elävät osingoilla. Tai jotka ovat naimisissa hyväpalkkaisen miehen kanssa, jolle on ok että vaimo ei tienaa mitään. Jos miehesi kuitenkin käy töissä ja opiskelee paremman elämän toivossa, niin ymmärrän että häntä hieman hiertää sinun haaveesi kouluttautua työttömäksi. Jos haluat tuolla polulla jatkaa, niin suosittelen että hankit mieheksi jonkun toisen samanlaisen, jota ei ikuisuus työttömyys haittaa. Plussaa on, jos on kokenut roskisdyykkari.
Miksi miehellä on oikeus loukata Sinun tunteitasi kieltämällä unelmasi toteuttamisen?
Hei haloo, tasa-arvoinen suomalaisnainen: miksi sinun tunteesi ja sinun unelmasi ovat mitättömämpiä ja vähäpätöisempiä kuin miehesi tunteet?
Opiskelu menee parisuhteen edelle - ei tässä ole kysymys vain opiskelusta, vaan sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi, ja työurastasi!
Minä en koskaan ole edes pienessä mielessä ajatellut, että jättäisin opiskelematta siksi, että mies ei sitä hyväksyisin. Kun nuorena vasta kihlautuneena kuulin saaneeni opiskelupaikan, oli täysin itsestään selvää, että totta kai minä sinne toiselle puolle Suomea lähden. Enkä ollut ainoa, jonka silloinen puoliso tai kihlattu lähti mukaan ja asui joko samalla paikkakunnalla tai jossakin lähempänä, mistä sattui saamaan töitä.
Ehkä se mies sittenkin rakasti minua, kun muutti mukana, vaikka se kihlaus ei sitten sen pitemmälle johtanut.
En osaa auttaa... Mutta tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäikäinen ja miten pitkä suhde? Itse pilasin yhden suhteen opiskelujen takia ja nyt aion ehkä pilata toisenkin. Eipä tule varmaan vauvoja ikinä, kun kohta ei taas ole miestä ja ikää vaan tulee. Tee valinta ura vai perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 24, olemme olleet 6 vuotta yhdessä.
-AP
En jättäis kouluttautumatta miehen takia. Miehiä tulee ja menee, mutta koulutus on sellaista pääomaa, mitä ei sulta oteta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae nyt ainakin sinne amkiin, kulttuurialalle on suht vaikea päästä joten välttämättä tänä keväänä ei edes tärppää. SItten kun/jos saat paikan, voitte miettiä asiaa tarkemmin. (Kulttuurialaa on muuten Hgissä aika paljon, mitä sellaista haluat mikä on jossain kaukana?)
Missään tapauksessa sun ei kannata jättää kouluttautumatta vaan sen takia, että mies niin haluaa. Sun täytyy ajatella itseäsi ja tulevaisuuttasi. Opiskeluaika on lyhyt ja menee nopeasti. Asennekysymys, tosi ikävää että miehen asenne on tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kulttuurialaa amkissa.......... ei helvetti voi vittu saatana kaikkea sitä kuulekin. Työllistyminen 5% ja loput alepan kassoilla? Voi jummijammi kait sun pitäs 24 vuotiaana jo VÄHÄN ainakin tajuta mitä kannattaa opiskella ja mitä ei. Ymmärrän että jotain 18v tyhjäpäitä opiskelee jotain turhaa mutta sä olet jo aikuinen.
Itseasiassa alalla ei ole niin hyvä työllisyys (kulttuuriala), mutta haluaisin työllistää itseni mahdollisesti yrittäjänä jos ei muuta. Olen viime aikoina ollut hukassa itseni kanssa, ja päättelin että tässä ainoassa elämässä olisi tärkeää tehdä asioita joita haluaa/haaveilee. Tätä ammattihaavetta mies kyllä tukee, ainoa mitä ei kestä on ajatuskin erilleenmuutosta.