Laihtumisen kemiaa
Ihmiset laihduttavat ymmärtämättä mitä laihdutus on. Tässä lyhyesti:
Kaikki rasvat, olivat ne sitten kiinteitä tai nestemäisiä, esiintyvät kemikaalisessa muodossaan triglysereinä, joka käsittää glysrerolimolekyylin ja kolme rasvahappoketjua. Jokainen triglyseridin makromolekyylin esiintyvyys on kirjaimen "E" muotoinen: glyseroli on E:n pystyviiva ja rasvahapot kolme vaakaviivaa. Useimmat näistä triglysereistä on tallennettu rasvapalleroina rasvasoluun, joka on ikäänkuin auton polttoainetankki.
Ylipainoiset tai liikalihavat ihmiset ovat tallentaneet rasvasoluihin triglyseridiä polttoaineeksi. Joko energian saannin väheneminen tai kulutuksen lisääminen aiheuttaa rasvasoluissa sijaitsevan entsyymin nimeltään lipaasin, vastaamisen hormonaalisiin signaaleihin lisätä energian käyttöä. Lipaasientsyymi alkaa purkamaan rasvasolujen triglysereitä glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Nämä komponentit lähtevät kiertämään verenkierrossa, jolloin kehon elimet voivat niitä hyödyntää. Ensisijaisesti ne menevät maksaan ja loput lihaksiin.
Maksassa tai lihaksissa triglysereiden komponentit puretaan tai modifioidaan siten, että lopputuloksena on suuri määrä ainetta nimeltään asetyyli-CoA, eli aktiivinen etikkahappo. Solujen mitokondriossa, jotka vastaavat solun energiantuotannosta, aktiivinen etikkahappo yhdistyy oksaaliasetaatin kanssa, jolloin muodostuu sitruunahappoa. Tämä synteesi laukaisee sitruunahappokierron (kutsutaan Krebsin/sitruunahappo sykliksi), eli kemikaalisen reaktion joka tuottaa hyödynnettävissä olevaa energiaa rasvasta, proteiineista ja hiilihydraateista. Kun nämä mitokondriossa tapahtuvat aktiviteetit avautuvat, ne tuottavat hiilidioksidia, vettä ja lämpöä, samoin kuin adenosiinifosfaattia, eli ATP:tä, joka on energiaa solujen toiminnoille kuljettava molekyyli.
Hiilidioksidi poistuu keuhkojen kautta uloshengitettäessä. Vesi poistuu virtsana ja hikoiluna. Syntynyt lämpö auttaa ylläpitämään kehon lämpötilaa. Energiaa vaativat toiminnot, kuten lihasten liikutteleminen, kehon lämpötilan ylläpito, ruoansulatus ja sydämen 100 000+ lyöntiä jokaisena päivänä, ylläpidetään ATP:n kuljettaman energian avulla.
Erityisesti lipaasin aktiivisuus on mielenkiintoinen tapahtuma, koska sen saa aktivoitua esim. minuutin HIIT-harjoittelulla yhtä tehokkaasti kuin tunnin kävelyllä (riippuen ihmisestä). Laboratoriossa jos mitataan rasvan määrää verenkierrossa, näkyy harjoittelu vasta seuraavana päivänä (ts. lipaasi aktivoituu viiveellä).
Saa jatkaa....
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Oikeassa olet. Taitolaji on sitten, miten sen onnistuu tekemään. Eikä siihen tarvita itsekuria.
Totta, kaikki mitä tarvitaan on päätös.
Mitä hormoneita, peptideitä tai välittäjäaineita tarvitaan päätöksen tekemiseen?
Mitä väliä silä on?
Tekee vain sen päätöksen. Ja pitäytyy siinä.
Ei siinä sen kummempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Sinulla on uskomukseesi toki oikeus, mutta se ei ole faktuaalisesti korrekti uskomus.
Ainoa edellytys on energiaylijäämä.
Tsekkaa tämä, jos kiinnostaa, että MIKSI näin on:
http://jjstrength.com/dietary-fat-cant-make-you-fat-uh-yeah-it-can/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Oikeassa olet. Taitolaji on sitten, miten sen onnistuu tekemään. Eikä siihen tarvita itsekuria.
Totta, kaikki mitä tarvitaan on päätös.
Mitä hormoneita, peptideitä tai välittäjäaineita tarvitaan päätöksen tekemiseen?
Mitä väliä silä on?
Tekee vain sen päätöksen. Ja pitäytyy siinä.
Ei siinä sen kummempia.
Tässä on nimenomaan se ongelma: lihavat ovat useimmiten leptiiniresistenttejä. Mikäli keksit, miten hoidat leptiiniresistenssin, olet multibiljardööri (ns .Graalin malja lihavuustutkimuksessa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Sinulla on uskomukseesi toki oikeus, mutta se ei ole faktuaalisesti korrekti uskomus.
Ainoa edellytys on energiaylijäämä.
Tsekkaa tämä, jos kiinnostaa, että MIKSI näin on:
http://jjstrength.com/dietary-fat-cant-make-you-fat-uh-yeah-it-can/
Totta ja ei. Tässä parempi http://www.vivo.colostate.edu/hbooks/pathphys/endocrine/pancreas/insuli…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvitä vielä glykolyysi:)
Solu saa energiantuottoon tarvittavan glukoosin joko solun ulkopuolelta (josta se kulkeutuu soluun osmoottisesti, suuremmasta pitoisuudesta pienempään) tai solun sisällä olevasta glykogeenistä (glukoosivarastona toimiva polysakkaridi). Glukoosin hajotus, glykolyysi, tapahtuu solulimassa. Glykolyysin reaktioissa glukoosista vapautuva energia tallennetaan ATP:n muotoon. Jos solulla on happea saatavilla, energiantuotto jatkuu vielä glykolyysin jälkeen. Jos happea ei ole saatavilla, glykolyysin lopputuote poistetaan solusta.
Lähde: solunetti
Eikö glukoosin kulkeutumisessa soluun tärkeimmässä roolissa ole GLUT-kuljettajaproteiinit (GLUT1, 2,3,4jne), ei niinkään diffuusio? Siis että glukoosia kyllä diffundoituu konsentraatiogradientin suuntaan solukalvon läpi mutta suurin osa glukoosista kulkeutuu kuljettajaproteiinien (GLUT) välityksellä (insuliini saa GLUT-kuljettajaproteiinit siirtymään solukalvolle jolloin solujen glukoosinotto tehostuu)? Näin vaan välihuomiona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Oikeassa olet. Taitolaji on sitten, miten sen onnistuu tekemään. Eikä siihen tarvita itsekuria.
Totta, kaikki mitä tarvitaan on päätös.
Ei ihan riitä.
Que?
Jos on tottunut syömään 2500 kcal päivässä, mutta PÄÄTTÄÄkin syödä vaikka 1500 kcal.
Mikäs tässä nyt on ongelma?
Tai päättää syödä 0 kcal (vesipaasto). Mitkä voisivat olla ongelmat, jos et saa esimerkiksi yhtään suoloja? Mitä tapahtuu punasolulle, jos veren suolapitoisuus on alle 0,9% eli n. 0,15 moolia NaCal (isotoninen)? Mitä siis tapahtuu hypotonisessa nesteessä punasolulle (lähes kaikille soluille)?
Vesipaasto + suolaliuokset on oikein mainio laihdutusmuoto vaikeasti lihaville.
Tämä kaveri oli 382 päivää syömättä mitään, ilman mitään sen kummempia sivuvaikutuksia.
Paino putosi 200 -> 75 kiloon, että heilahti.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/
Palstalogiikan mukaan olisi kaiketi kuollut viikon päästä puutostiloihin ja iskenyt peikko nimeltä SÄÄSTÖLIEKKI.
Nope, ihmisen omat rasvavarannot toimivat mukavasti vararavintona, kun ruokaa ei ole saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Sinulla on uskomukseesi toki oikeus, mutta se ei ole faktuaalisesti korrekti uskomus.
Ainoa edellytys on energiaylijäämä.
Tsekkaa tämä, jos kiinnostaa, että MIKSI näin on:
http://jjstrength.com/dietary-fat-cant-make-you-fat-uh-yeah-it-can/
Totta ja ei. Tässä parempi http://www.vivo.colostate.edu/hbooks/pathphys/endocrine/pancreas/insuli…
Nope, eihän tuossa puhuta mitään muusta kuin insuliinin roolista kehon polttoaineiden allokoinnissa. Ja ravinnon rasva saadaan ihmiskehossa talteen ilman insuliiniakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Oikeassa olet. Taitolaji on sitten, miten sen onnistuu tekemään. Eikä siihen tarvita itsekuria.
Totta, kaikki mitä tarvitaan on päätös.
Mitä hormoneita, peptideitä tai välittäjäaineita tarvitaan päätöksen tekemiseen?
Mitä väliä silä on?
Tekee vain sen päätöksen. Ja pitäytyy siinä.
Ei siinä sen kummempia.
Tässä on nimenomaan se ongelma: lihavat ovat useimmiten leptiiniresistenttejä. Mikäli keksit, miten hoidat leptiiniresistenssin, olet multibiljardööri (ns .Graalin malja lihavuustutkimuksessa).
Lihavuus aiheuttaa leptiiniresistenssiä, se pitää paikkansa.
Ongelmat pitäisikin kitkeä juuriltaan eli ENNEN kuin ihmiset pilaavat normaalin hormonitoimintansa syömällä itsensä ylipainoisiksi.
Fatshaming ei taida toimia. Eikä myöskään fat-acceptance (lol).
Minä en tiedä, että mikä auttaisi, jos rehellisiä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Sinulla on uskomukseesi toki oikeus, mutta se ei ole faktuaalisesti korrekti uskomus.
Ainoa edellytys on energiaylijäämä.
Tsekkaa tämä, jos kiinnostaa, että MIKSI näin on:
http://jjstrength.com/dietary-fat-cant-make-you-fat-uh-yeah-it-can/
Totta ja ei. Tässä parempi http://www.vivo.colostate.edu/hbooks/pathphys/endocrine/pancreas/insuli…
Nope, eihän tuossa puhuta mitään muusta kuin insuliinin roolista kehon polttoaineiden allokoinnissa. Ja ravinnon rasva saadaan ihmiskehossa talteen ilman insuliiniakin.
Jep.
- Fat accumulation and obesity result from positive caloric balance (more calories consumed than expended), without regard to the macronutrient class of calorie (carbohydrate, protein, or fat).
- Your body can store fat even when insulin is low, via the action of the hormone ASP (acylation stimulating protein)
- Insulin doesn’t make you hungry; rather, it suppresses appetite. (The critics proffer that low carb diets may work because protein is more satiating than carbohydrates, but they merely report this observation and don’t attempt to explain it).
- Carbohydrate doesn’t uniquely stimulate insulin; many proteins are equally or more insulinogenic.
Lisätietoa ASP:stä (acylation stimulating protein), jos jotakuta sattuu kiinnostamaan:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvitä vielä glykolyysi:)
Solu saa energiantuottoon tarvittavan glukoosin joko solun ulkopuolelta (josta se kulkeutuu soluun osmoottisesti, suuremmasta pitoisuudesta pienempään) tai solun sisällä olevasta glykogeenistä (glukoosivarastona toimiva polysakkaridi). Glukoosin hajotus, glykolyysi, tapahtuu solulimassa. Glykolyysin reaktioissa glukoosista vapautuva energia tallennetaan ATP:n muotoon. Jos solulla on happea saatavilla, energiantuotto jatkuu vielä glykolyysin jälkeen. Jos happea ei ole saatavilla, glykolyysin lopputuote poistetaan solusta.
Lähde: solunetti
Eikö glukoosin kulkeutumisessa soluun tärkeimmässä roolissa ole GLUT-kuljettajaproteiinit (GLUT1, 2,3,4jne), ei niinkään diffuusio? Siis että glukoosia kyllä diffundoituu konsentraatiogradientin suuntaan solukalvon läpi mutta suurin osa glukoosista kulkeutuu kuljettajaproteiinien (GLUT) välityksellä (insuliini saa GLUT-kuljettajaproteiinit siirtymään solukalvolle jolloin solujen glukoosinotto tehostuu)? Näin vaan välihuomiona.
Glukoosia on verenkierrossa. Eritetään insuliinia, joka saa maksa/lihas/rasvasolut ottamaan glukoosia sisäänsä. Solun insuliinireseptori laukaisee siirtokaskadin, joka saa aikaan mainitsemasi GLUT:n avaamaan solun membraanin ja siirtää glukoosin solun sisään. Tämän jälkeen, noin pääpiirteittän, glykolyysissä:
1. Mitokondrion hengitysreaktiot:
- tarvitaan happea
- sitruunahappokierto
- mitkondrioiden elektroninsiirtoreaktiot tapahtuvat (NADH jne)
seuraa oksidatiivinen fosforylaatio.
2. Fermentaatio eli käyminen (hapeton)
Aerobinen soluhengitys eli glykolyysi + mitokondrion hengitysreaktioissa taas glukoosi muuttuu palorypälehapoksi ja sitä rataa (elektronisiirtoketjut ja ATP:t mitokonrdiolla ja oksidatiiviset fosforylaatiot). Mitokondrioiden elektroninsiirtoketju NADH ja FADH2 hapetetaan mitokondrioiden sisäkalvoissa tapahtuvissa hapetus-pelkistysreaktioissa. Fermentoinnissa taas tuotetaan ATP:tä glykolyysissä kierrättämällä elektronin vastaanottajaa = NAD+:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Hehe. Kaikkea sitä kuuleekin.
Insuliinin eritys on ihmiselle ELINTÄRKEÄ ominaisuus, sillähän sitä ykköstyypin diabeteksestä kärsivät joutuvatkin itseensä ulkoisesta lähteestä pistoksena tuomaan.
Lisäksi rasvakudos ei luonnollisestikaan ole ainoa kudos ihmisessä, jonka kasvu/säilyminen ei olisi mahdollista ilman insuliinia. Lihakset, elimet, aivot, jne.
de novo lipogenesis http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10365981 eli prosessi, jossa hiilihydraatteja tai paremminkin glukoosia varastoidaan rasvasoluihin varastoenergiaksi on ihmisillä tehoton ja vaatii LDO energiaylijäämän saannin ja kulutuksen suhteen. Insuliini ei siis yksinään meinaa yhtään mitään.
Ja toisekseen, niin kuin joku tuossa totesikin, ihmisillä on polku varastoida rasvakudosta ravinnon rasvasta ilman insuliinivastettakin, ASP:n välityksellä. Itse asiassa ravinnon rasva varastoituu kaikista kolmesta makroravinteesta helpoimmin rasvakudokseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos syön 3000kcal ja syön jatkossa vain 2500kcal niin takuulla lihon jatkossakin. Jos syön 1500kcal niin saatan laihtuakkin.
Syö vähemmän kuin kulutat, niin laihdut.
Riippuu minkä verran sinussa on insuliinia. Insuliini ohjaa verensokerista -> läskiksi tapahtumaa ja jos sitä on liikaa (hyperinsulinismi), et laihdu, vaan kilpirauhanen ohjaa energiankulutuksesi minimiin (-> et jaksa tehdä mitään) ja energia tallennetaan rasvasoluihin.
Kyllä ja ei.
Insuliinin eritys ei ole mikään rasvan varastoinnin edellytys vaan ravinnon rasvahapot varastoituvat rasvakudokseksi ilman insuliinivastettakin.
Rasvasolu ei ota vastaan mitään ilman insuliinin läsnäoloa. Tätä varten rasvasolulla on insuliinireseptoreita, joita se vähentää sitä mukaan kun solu täyttyy.
Hehe. Kaikkea sitä kuuleekin.
Insuliinin eritys on ihmiselle ELINTÄRKEÄ ominaisuus, sillähän sitä ykköstyypin diabeteksestä kärsivät joutuvatkin itseensä ulkoisesta lähteestä pistoksena tuomaan.
Lisäksi rasvakudos ei luonnollisestikaan ole ainoa kudos ihmisessä, jonka kasvu/säilyminen ei olisi mahdollista ilman insuliinia. Lihakset, elimet, aivot, jne.
de novo lipogenesis http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10365981 eli prosessi, jossa hiilihydraatteja tai paremminkin glukoosia varastoidaan rasvasoluihin varastoenergiaksi on ihmisillä tehoton ja vaatii LDO energiaylijäämän saannin ja kulutuksen suhteen. Insuliini ei siis yksinään meinaa yhtään mitään.
Ja toisekseen, niin kuin joku tuossa totesikin, ihmisillä on polku varastoida rasvakudosta ravinnon rasvasta ilman insuliinivastettakin, ASP:n välityksellä. Itse asiassa ravinnon rasva varastoituu kaikista kolmesta makroravinteesta helpoimmin rasvakudokseksi.
Tämätämätämä.
Ihmiskeho on viisas.
Sisään tulevilla hiilihyraateilla täytetään ensisjaisesti maksan ja lihaksiston glykogeenivarastot.
Sisään tulevilla aminohapoilla korjataan ensisijaisesti jatkuvasti purkautuvia ja uudelleenkasautuvia lihaskuituja.
Ja sitten jos ylijäämää on, käynnistyy de novo lipogenesis.
Ravinnon rasva taas käytetään polttoaineeksi kudoksissa tai varastoidaan talteen.
Ja varastointi luonnollisestikin edellyttää, että ruokavalio kokonaisuudessaan sisältää enemmän energiaa kuin mitä keho pystyy hyödyntämään.
Simples.
Vierailija kirjoitti:
Ja varastointi luonnollisestikin edellyttää, että ruokavalio kokonaisuudessaan sisältää enemmän energiaa kuin mitä keho pystyy hyödyntämään.
Simples.
Word!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti: syö vähemmän, niin laihdut.
Oikeassa olet. Taitolaji on sitten, miten sen onnistuu tekemään. Eikä siihen tarvita itsekuria.
Kilpirauhanen säätää energiankulutusta. Miksi lihaviin ei pumpata ylimääräistä T4:ää?
T4 on 'vain' varastohormoni, joka muuntuu T3:ksi. Tai on muuntumatta.
Pitäisi siis pumpata T3:a, jos halutaan, että pumppaus varmasti muuttaisi energiankulutusta korkeammaksi.
Miksi näin ei tehdä?
Miksei? Koska toimenpide on yhteiskunnalle kallis eikä edellytä ylipainoiselta muutoksia elintapoihinsa, joten hän olisi pian taas ylipainoinen. Ilmeisesti ei myöskään ole tutkimuksia T3:n pumppaamisen terveellisyydestä ihmiskeholle. Mutta kuitenkin, eikö sinustakin pääpaino lihavuuden vähentämisessä tulisi olla yksilön omissa elintavoissa, ei niinkään ongelmia korjaavissa lääkityksissä?
Tässä tapauksessa voisit miettiä ruokasi koostumusta.