Tutkijat Sipilän lähtöpuheista: Mittaa onnistumistaan kuin toimitusjohtaja

Tutkijat Sipilän lähtöpuheista: Mittaa onnistumistaan kuin toimitusjohtaja

Pääministeri Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä. (KUVA: Tuomas Selanne)

Julkaistu: 13.3. 15:10

   

Juha Sipilä sanoi perjantaina Hjallis Harkimon ohjelmassa jättävänsä politiikan, ellei hän saa uudistuksiaan maaliin. Politiikantutkijoiden mukaan lausunto on yritysjohtajan puhetta.

Pääministeri Juha Sipilä arvioi omaa onnistumistaan yritysjohtajan tavoin. Näin katsovat politiikantutkijat Markku Jokisipilä ja Erkka Railo.

Sipilä kertoi perjantaina MTV:llä Hjallis Harkimon ohjelmassa jättävänsä politiikan, ellei hän saa ajamiaan uudistuksia maaliin ensimmäisellä hallituskaudellaan.

– Olen ymmärtänyt, että bisnespiireissä käytetään sanontaa ”tulos tai ulos”, sanoo valtiotieteiden tohtori Erkka Railo Turun yliopistosta.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on samalla linjalla: Sipilä tulee toisenlaisesta kulttuurista kuin mihin politiikassa on totuttu.

Yritysmaailmassa on normaalia, että jos yrityksen hallitus katsoo, ettei toimitusjohtaja enää nauti luottamusta, toimitusjohtaja pannaan nopeasti vaihtoon.

– Ehkä Sipilä lähestyy politiikkaa samalta kantilta. Hän on saanut tehtävän, jota hän yrittää toteuttaa. Jos hän katsoo, ettei onnistumista ole odotettavissa, eivätkä eväät riitä, hän voi olla valmis lopettamaan.

Jokisipilä muistelee Sipilän puhuneen samaa vuosi sitten, kun alkoi käydä selväksi, että hän on seuraava pääministeri.

– Sipilä sanoi, että hän yrittää omilla konsteillaan. Jos hän ei onnistu, hän ei jää pyörimään politiikkaan sen pidemmäksi aikaa. Hän toteaa, että kyvyt eivät riittäneet ja poistuu muiden haasteiden pariin.

Ei enää politiikan ulkopuolella

Railon mukaan Sipilä yrittää eropuheillaan vakuuttaa suomalaiset siitä, että hän ottaa työnsä tosissaan.

– Suhtautumistapoja asiaan on kaksi: yhdet pitävät lausuntoa naurettavana ja toiset ajattelevat, että hän on vakavissaan.

Railon mielestä Sipilää ei voi enää mieltää politiikan ulkopuoliseksi millään mittarilla. Hänen tulevaisuutensa yhteiskunnallisena vaikuttajana ei myöskään ole vaakalaudalla, sillä entiset pääministerit työllistyvät aina.

– Jos poliitikko on päässyt pääministeriksi, hänelle löytyy aina paikka yhteiskunnasta.

Railo muistuttaa, että vaikuttajien onnistuminen tehtävissään on aina tulkinnanvaraista, ja Sipilällä on vapaat kädet tulkita vaalikauden päätteeksi itse, onko hän onnistunut tavoitteissaan tarpeeksi hyvin.

– Sipilä määrittää itse, mikä on se tulos, joka hallituksen pitää saavuttaa, että hän jää politiikkaan. Hän voi vapaasti arvioida vaalikauden päättyessä oman onnistumisensa tai epäonnistumisensa. Niinpä on aina olemassa mahdollisuus, että Sipilä katsoo tulosta syntyneen riittävästi. Oikeasti ei tule tilannetta, jossa hän joutuisi eroamaan politiikasta.

”Asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla”

Jokisipilästä näyttää siltä, että työpoliittinen todellisuus on tullut esimerkiksi yhteiskuntasopimusväännössä Sipilälle yllätyksenä.

– Meillä on kolmikannan ja korporatiivisen päätöksenteon mukaan menty. Asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla. Pääministeri ei ole samanlainen toimija kuin toimitusjohtaja yrityksessä.

Jokisipilä muistelee, miten innokkaasti Sipilän johtama hallitus aloitti tehtävissä. Sipilästä hehkui tekemisen meninki.

– Se into ja rohkeus, joka oli eduskuntavaalien jälkeen ja hallitusohjelmaa tehtäessä vielä kesän aikana nähtävissä Sipilästä, on jonnekin kadonnut.

Jonkinlainen saranakohta oli Jokisipilän mielestä loppukesällä nähty kätilö-episodi, kun hallitus alkoi perua päätöksiään.

– Näytti aivan siltä, että Sipilä olisi pelästynyt omaa rohkeuttaan.

Heidi Vaalisto, Samuli Launonen