Lue keskustelun säännöt.
Kiva kun ihmiset ei ota ruokarajoitteita tosissaan.
11.03.2016 |
Ihan ensiksi täsmennän että minua ei tarvitse kutsua kylään, ja voin vallanmainiosti ottaa omat eväät mukaan. Ehdotan omia eväitä aina, poikkeuksetta etten olisi vaivaksi.
Tänään kävin kahvilla ja tarkistin kaikki ruokarajoitteeni kysymällä erikseen onko tässä pähkinää, gluteenia, kiiviä, sitrusta tai omenaa ennenkuin otin juustokakkua, nyt makaan sängyssä vatsaa pidellen, kouristelee niin että oikeasti itken, maha on kuralla ja oksettaa.
Miksi ihminen sanoo että on käyttänyt gluteenitonta, jos ei ole? Miksi ruokarajoitteita ei oteta tosissaan?
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Kun päiväkodin ruoka muuttui maksulliseksi, niin muksujen ruokarajoitteista poistui 90 %. Ihmeparanemisia?
Entä ne 10%? Eikö heidän ruokarajoitteitaan tarvitse ottaa tosissaan, kun kerran osa keksii allergioita ihan huvikseen?
They didn't get the memo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran vahingossa tarjosin keliaakikolle tavallista leipää, mutta eipä ollut moksiskaan. Kiitteli vielä seuraavanakin päivänä, ja sen ohessa ylipäätään huomasin virheen kun kehui ruokia. No sehän suuttui, ihan kuin olisin tahaltani koittanut myrkyttää.
Allergiat otan tosissani, ja kysyn yleensä myös minkä tasoisesta allergiasta on kyse. Joillekkin ihmisille minulla ei ole resursseja valmistaa sopivaa syötävää, ja sanon sen suoraan. Yleensä ovat kyllä jotain löytäneet, ja esim salaatteihin laitan nykyään ainekset erikseen että voi valita.
Eniten muakin ärsyttää kuitenkin ylivoimaisesti kasvissyöjät, keliaakikot jne. jotka saattavat olla ainoina vaatimassa erityisruokaa, mutta kuitenkin myös "epäsopivat" tarjoilut kelpaavat. En ymmärrä miksi vaatia erikoiskohtelua, ja sitten kuitenkin nypitään parhaat päältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Kun päiväkodin ruoka muuttui maksulliseksi, niin muksujen ruokarajoitteista poistui 90 %. Ihmeparanemisia?
Entä ne 10%? Eikö heidän ruokarajoitteitaan tarvitse ottaa tosissaan, kun kerran osa keksii allergioita ihan huvikseen?
Minusta ne jotka eivät ota ruokarajoitteita vakavasti ovat ne, jotka leikkivät ruokavammaista.
Tuo johtuu varmaan siitä että moni on nykyään keliaakikko, koska se on trendikästä. Kyseinen leipuri on varmaan valehdellut ennenkin ja syöttänyt "keliaakikolle" tavallisia jauhoja ilman mitään seuraamuksia, koska kyseessä ei ole ollut oikea keliaakikko vaan itsediagnoisoinut. Syytä siis niitä lukuisia itsensä muodin perässä diagnosoineita.
Mistä päällepäin tietää, onko kyseessä oikea keliaakikko vai vain ruokavaliohifistelijä? Oikealla keliaakikolla _vuosien_ dieetti suhahtaa savuna ilmaan, jos syö esim. yhden normileipäpalan. Hänellä suolinukka ihan oikeasti vahingoittuu.
Meidän ystäväpiirissä on jonkun verran ruokarajoitteisia. Samoin omat lapseni ovat tietyssä vaiheessa olleet varsin ruoka-aineallergisia. Minua ei kiinnosta, onko jonkun ruokavalio sairauden tai mieltymysten mukaan valittu. Pyrin valmistamaan juhlatarjottavat niin, että jokaiselle on jotain. Enkä tosiaankaan vahdi, mitä kukakin ottaa. Usein käy niin, että gluteiinittomat herkut kelpaa muillekin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minä ainakaan riskeeraisi kenenkään henkeä oman laiskuuden vuoksi. Jos on allergioita, joita ei ole ilmoitettu, en valehtele tarjottavien sisällöstä. Jos taas allergiat on etukäteen tiedossa, hankin yleensä kaikki tarjottavat allergiselle sopivaksi.
No kiva että tällainen kun ilmiö yleistyy. Koska itsellä ei ole mitään laktoositonta ruokavaliota eksoottisempia, törmää joskus siihen, että sitä vähätellään. Joo, en minä häpeä muuttua kaasupulloksi kun kyselen, vaan yritän välttää ne kouristavat kivut. Pääsen yleensä helpommalla kun kannan laktaasitabletteja mukana, sillä "kyllähän sä nyt vähän voit ottaa" -ilmiöön törmää yllättävissä paikoissa. Luottamusta ei herätä myöskään kyltti/kommentti "vähälaktoosiTON". Sitäkin näkee 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin olen niin saamarin kiltti, että on pari kertaa jäänyt sanomatta, että olen ollut loppuillan ja yön ripuloimassa ja kouristelemassa ilmavaivojen kanssa, kun olen vieraissa syönyt "varmasti gluteenitonta", jota siis ovat ehdottomasti halunneet minulle tehdä, vaikka olen sanonut, ettei tarvitse. Lisäksi on pari päivää noiden juttujen jälkeen ollut aina sellainen fiilis, että jotenkin tunnen suolistoni olemassaolon ja se on tuntunut jotenkin aralta, esimerkiksi vatsallaan nukkuminen ei tuolloin onnistunut. No joka tapauksessa nuo tapahtumat riittivät omalla kohdallani siihen, että vien omat eväät joka ikiseen paikkaan vanhempiani ja sisarusten perheitä lukuun ottamatta. Muille ilmoitan selvästi joka kerta, ettei minua varten tarvitse varata mitään. Onneksi kukaan ei ole kokenut tätä ongelmana.
Ja juu, virallista keliakiadiagnoosia ei ole, kun en suostunut tähystykseen, minulla on sitä kohtaan älytön pelko. Verikokeissa keliakiavasta-aineet kuitenkin olivat rajusti koholla ja vuoden päästä gluteenittoman aloittamisesta olivat normalisoituneet. Minkä lisäksi tietysti kaikki ongelmalliset oireet ovat kadonneet iho-oireita myöten. Jos minä tällä perusteella olen jonkun mielestä muka-allergikko, niin sitten olen. Kolme vuotta olen gluteenittomalla nyt ollut ja loppuelämän juttuhan tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Ja juu, virallista keliakiadiagnoosia ei ole, kun en suostunut tähystykseen, minulla on sitä kohtaan älytön pelko. Verikokeissa keliakiavasta-aineet kuitenkin olivat rajusti koholla ja vuoden päästä gluteenittoman aloittamisesta olivat normalisoituneet. Minkä lisäksi tietysti kaikki ongelmalliset oireet ovat kadonneet iho-oireita myöten. Jos minä tällä perusteella olen jonkun mielestä muka-allergikko, niin sitten olen. Kolme vuotta olen gluteenittomalla nyt ollut ja loppuelämän juttuhan tämä on.
Minä olen samanlainen "itsediagnisoinut"... Ehdin kärsiä pahoista vatsavaivoista lähes 20 vuotta kunnes tuli tämä gluteenittomuus "muotiin". Olen ollut vatsavammainen niin nuoresta lähtien, että olen aivan tosissaan kuvitellut elämän kuuluvan olevan kipuista...että se on normaalia, että vatsa reagoi milloin mihinkäkin ruokaan ja vessassa istutaan kaksinkerroin. Kun kokeilin gluteenitonta ruokavaliota, minulle valkeni kuin idiootille millaista se oikea elämä kuuluu olla. Voi syödä eikä tule kipeäksi sen jälkeen! Herranjestas. Keliakian vasta-aineista tein apteekin pikatestin itse kotona. Koholla. Monet usuttivat lääkärille ja meninkin mutta en suostunut tutkimuksiin, koska olisin joutunut uudelleen aloittamaan gluteenia sisältävän ruokavalion... En suostunut. Ja tähystyskin pelottaa. Mitä ihmettä sillä diagnoosilla tekisin? Näin minulla on hyvä olla, "ruokavammaisena" ja osaan itsekin etsiä tietoa ja hoitaa oloani gluteenittomalla ruokavaliolla. Ei lääkäri voisi enempää tehdä. Ja vaikka minulla ei olisikaan oikeasti keliakiaa - ja ehkä ei ole, niin olen silti kiistämättä kärsinyt kivuista vuosikymmeniä. Jos tämä auttaa, niin tämä on loppuelämäni ruokavalio.
Ja ei, en ole niitä ihmisiä, jotka vaativat erityiskohtelua. Toki kerron jos kysytään, mutta korostan aina ettei minua varten tarvitse nähdä vaivaa! Enemmän minua häiritsee jos vaivaa on kauheasti nähty tai ostettu esim. pussillinen gluteenitonta leipää taloon minua varten. Syön leipää korkeintaan kerran viikossa, joten en sitä kylässäkään kaipaa. Kun sitä on sitten hankittu, joutuu vähän väenväkisin kohteliaisuudesta syödä montakin palaa, ettei mene kallis pussi roskiin... Jos minulla ei ole eväitä mukana eikä gluteenitonta ole, juon vain esimerkiksi kahvia. Ei aina tarvitse jotain puputtaa - syön sitten kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä keliakia-diagnoosi ja gluteenia sisältävästä ruoasta menee n. viikoksi maha sekaisin.
Suolinukan korjaantuminen kestää kuukausia.
Ehkä kaikki eivät ymmärrä mitä gluteeniton on ja eivät siksi osaa vastata sisältääkö vai ei. Itse jätän kyllä syömättä jos epäilys että sisältää gluteenia.
Jos jonkun tutun ruoka-allergiat, laktoosi-intoleranssi tai keliakia epäilyttää, niin sehän on helppo testata tarjoamalla ruokaa, jotka sisältävät piilotetusti näitä aineita.
Eli näin ei enää tarvitse ihmetellä onko syytä ottaa huomioon jonkun rajoitteet vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkiin ruokarajoitteisiin ei ole kyllä tai ei vastausta, nykyään on kaikenlaista ruokavaliota sairauksista ja perinteisistä allergioista yliherkkyyksiin ja uskonnollisiin sekä eettisiin syihin. Laktoosi-intoleranssi ei ole edes allergia, joku sietää vähän laktoosia ja joku ei ollenkaan. Allergian tasojakin on monia, joku joutuu sairaalaan jos syö "saattaa sisältää" tuotteita ja joku toinen kestää paremmin. Ruokarajoitteiset voisivat tilanteissa kertoa selkeästi mistä on kyse, kasvis ja hedelmä-allergiat varsinkin koskee usein vain tuoretuotteita ei kypsänä ruuassa tai koskeeko perunattomuus kaikkea keitetyistä perunoita perunatärkkelykseen, eriasia on sitten joku lapsesta asti ollut maitoallergia joka on vaarallinen. Keliakia on sairaus ei mikään gluteeniallergia, vehnä, ruis, ohra allergiat ovat asia erikseen, vaikka ruokavaliona on gluteeniton. Valehtelu tarjottavien suhteen on todella vastuutonta. Se on jokaisen asia syökö jotain mistä saa tai saattaa saada oireita, mutta tarjoilun järjestäjän tehtävä ei ole kyseenalaistaa toisen ruokavaliota ja saattaa henkilöä jopa vaaraan tai kipeäksi.
Tuli vaan mieleen, että kaikki ei tiedä ettei esim gluteenittomaan ruokaan saa mennä muruakaan normijauhoja tms. eli keliakiasta kärsivä tarvitsee omat levitteet yms.
Meillä on suvussa muutama keliakiasta kärsivä, enkä ole koskaan heille viitsinyt leipoa itse mitään ruokia, kun on niin vaivalloista. (keittiö, työvälineet yms. täytyy tarkasti puhdistaa ettei vain ole muruakaan normijauhoista mukana) Eli jos tietämätön on yrittänyt tehdä oikein, mutta työvälineistä tai -tasosta onkin päässyt mukaan gluteiinia?
Ja toinen: olin ostanut ristiäisiin keliakikoille omat ruuat kaupasta lapsen ristiäisiin. Olin ehdottoman varma, että kaikki oli otettu gluteenittomien tuotteiden hyllystä. Kuitenkin keliakikot olivat hirveissä allergiaoireissa ristiäisten jälkeen. Kävi ilmi, että miehen siskon mies ja poika olivat käyneet maistelemassa gluteenittomia, ja ottaneet sieltä omilla aterimillaan, joilla olivat siis jo koskeneet normiruokaan. Eli siitä oli päässyt gluteiinia.
Ikäviä sattumuksia, jotka johtuvat vain ei-allergisten tietämättömyydestä. Pahoja aikeita ei kenelläkään ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli vaan mieleen, että kaikki ei tiedä ettei esim gluteenittomaan ruokaan saa mennä muruakaan normijauhoja tms. eli keliakiasta kärsivä tarvitsee omat levitteet yms.
Meillä on suvussa muutama keliakiasta kärsivä, enkä ole koskaan heille viitsinyt leipoa itse mitään ruokia, kun on niin vaivalloista. (keittiö, työvälineet yms. täytyy tarkasti puhdistaa ettei vain ole muruakaan normijauhoista mukana) Eli jos tietämätön on yrittänyt tehdä oikein, mutta työvälineistä tai -tasosta onkin päässyt mukaan gluteiinia?
Ja toinen: olin ostanut ristiäisiin keliakikoille omat ruuat kaupasta lapsen ristiäisiin. Olin ehdottoman varma, että kaikki oli otettu gluteenittomien tuotteiden hyllystä. Kuitenkin keliakikot olivat hirveissä allergiaoireissa ristiäisten jälkeen. Kävi ilmi, että miehen siskon mies ja poika olivat käyneet maistelemassa gluteenittomia, ja ottaneet sieltä omilla aterimillaan, joilla olivat siis jo koskeneet normiruokaan. Eli siitä oli päässyt gluteiinia.
Ikäviä sattumuksia, jotka johtuvat vain ei-allergisten tietämättömyydestä. Pahoja aikeita ei kenelläkään ollut.
Ja sinä se varsinainen asiantuntija olet?
.gluteiini
-keliakikko
-keliakikon allergia-oireet
Kummallisen huonosti ihmiset vieläkään ymmärtävät, mikä ero on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla. Kysyessäni täysin maidotonta (esim. kahvilassa) minulle jankataan vain sitkeästi, että "joo kaikki on tehty hylaan, ei ole laktoosia". Millään ei mene jakeluun, että ongelmana on maitoproteiini, ei laktoosi.
Toisaalta enpä näitä varmaan itsekään osaisi ajatella, ellei oma lapsi olisi maitoallergikko.
Eli ratkaisu on: omat eväät aina mukaan. Aina. Silloin kenelläkään ei ole urputtamista ja kenenkään ei tarvitse sairastua tai pelätä. Asia on helppo ratkaista ja keneltäkään ei tarvitse kysellä siihen lupia.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisen huonosti ihmiset vieläkään ymmärtävät, mikä ero on maitoallergialla ja laktoosi-intoleranssilla. Kysyessäni täysin maidotonta (esim. kahvilassa) minulle jankataan vain sitkeästi, että "joo kaikki on tehty hylaan, ei ole laktoosia". Millään ei mene jakeluun, että ongelmana on maitoproteiini, ei laktoosi.
Toisaalta enpä näitä varmaan itsekään osaisi ajatella, ellei oma lapsi olisi maitoallergikko.
Maitoallergia varsinkin aikuisella ihmisellä on niin paljon harvinaisempi kuin laktoosi-intoleranssi, että maidottoman pyytäminen herättää mielikuvan laktoosittoman toivojasta.
Näin minullakin, vaikka tiedän varsin hyvin eron.
Ruokarajoitteet eivät aina ole tappavia tai välittömästi sairastuttavia. Esimerkiksi maitoallergiaoireet voivat tulla välittömästi (anafylaksia) tai viiveellä. Jos on kyseessä tuo jälkimmäinen, harvoin "testailija" on näkemässä niitä oireita, jotka voivat puhjeta vasta tuntien, jopa vuorokausien päästä ja pahimmillaan kestää viikonkin. Puhumattakaan siitä, että jokainen altistus huonontaa suolen kuntoa.
Sen, millaisia riskejä allerginen haluaa ottaa, pitäisi saada olla hänen oma valintansa eikä joidenkin "testaajien" källi.
Vierailija kirjoitti:
Kerran vahingossa tarjosin keliaakikolle tavallista leipää, mutta eipä ollut moksiskaan. Kiitteli vielä seuraavanakin päivänä, ja sen ohessa ylipäätään huomasin virheen kun kehui ruokia. No sehän suuttui, ihan kuin olisin tahaltani koittanut myrkyttää.
Allergiat otan tosissani, ja kysyn yleensä myös minkä tasoisesta allergiasta on kyse. Joillekkin ihmisille minulla ei ole resursseja valmistaa sopivaa syötävää, ja sanon sen suoraan. Yleensä ovat kyllä jotain löytäneet, ja esim salaatteihin laitan nykyään ainekset erikseen että voi valita.
Eniten muakin ärsyttää kuitenkin ylivoimaisesti kasvissyöjät, keliaakikot jne. jotka saattavat olla ainoina vaatimassa erityisruokaa, mutta kuitenkin myös "epäsopivat" tarjoilut kelpaavat. En ymmärrä miksi vaatia erikoiskohtelua, ja sitten kuitenkin nypitään parhaat päältä.
Tosiaan ei kaikilla keliaakikoilla edes tule oireita gluteenista. Silti se altistus tuhoaa suolinukkaa pitkäksi aikaa ja suolistosyövän riski nousee. Vaikka ei oireilisi, niin et voi tietää.
Itse olen keliaakikko ja en todellakaan vaadi mitään erityisruokaa. Tietysti jos mennään miehen kanssa syömään sukulaisille, niin toki saan gluteenitonta kun sattuvat tietämään keliakiastani. Eikä kyllä mulla tulis mieleenkään syödä mitään mikä gluteenia sisältää.
Inhottava toi sun asenne, että allergisen huomioit kyllä, mutta toisille haluat aiheuttaa suolistosyöpää?
Mutta fiksuna ihmisenä varmasti voit allergikolle sanoa suoraan, että et ole varma, pystytkö takaamaan sitä, ettei tarjottavissasi olisi allergioita aiheuttavia ainesosia.