Riita teinin valinnaisaineista

"Haluaisin tyttärelleni paikan hyvässä lukiossa ja hyvän koulutuksen."

Haluaisin tyttärellesi äidin joka kunnioittaa ja arvostaa hänen valintoja, ja kykyä olla tukena niissä.

Pojalla oli selvät sävelet lukiossa, pitkä matematiikka, syventävät fysiikka, kemia ja biologia. Päämärä päästä Hgin lääkikseen ja pääsi. 

Mitä ihmettä? Peruskoulusta vuonna 2007 valmistuneena tämä kuulostaa todella omituiselta.

Ei valinnaisilla ollut mitään väliä kun lukioon haki. Sen sijaan esimerkiksi kotitaloustunnit tarjosi mukavaa vaihtelua ja rentoutta viikkoihin. Jaksoi sitten panostaa "varsinaisiin aineisiin". 

Vierailija kirjoitti:

Tyttö huutaa, että asia on hänen päätöksensä eikä kuulu minulle, mutta pelkään teinin tekevän valintoja, joita katuu myöhemmin. Teinin mukaan hän inhoaa matematiikkaa ja fysiikkaa, eikä edes harkitse matemaattisia aloja ammatikseen. Niin, mutta se mielipide voi tässä muutaman vuoden aikana vielä muuttua...

Onko teillä samanlaista taistelua nuorten valinnaisaineiden kanssa? Miten mun pitäisi oikein toimia?

Itse asiassa oli vähän taistelua, mutta oikeastaan enemmän koulun kuin nuoren itsensä kanssa, kun halusi vaihtaa pois sellaisen väärän valinnaisaineen, jossa ei oikein pärjännyt.

Miten sun pitäisi oikein toimia? SUN pitäisi nyt laittaa hakemusta oikikseen ja/tai lääkikseen ja toteuttaa itse omat unelmasi. Jos sinulla ei ollut mahdollisuutta päästä ylioppilaaksi, hätä ei ole tämän näköinen, vaan voit aloittaa opiskelun avoimessa yliopistossa vaikka jo tänään. Oikeustieteellinen on helpompi vaihtoehto sitä kautta, mutta lääkiksen pääsykokeisiin valmistautumisen voit aloittaa vaikka aikuislukion matematiikan kurssilla.

Jaa että kotitalous ja käsityöt turhia? Lääkäri ja juristikin voivat harrastaa jotain , vaikka taidetta jossakin muodossa.  Eikä  heillä ole kotiapulaisia, vaan monet tekevät ruokansa ihan itse.

Aika hyvä provo. Vain tuo että nimitit käsityötä ja kuvista pilipaliaineiksi paljasti provoksi, muuten ois mennyt täydestä.

En nyt jaksa lukea kaikkia saamiasi kommentteja, mutta tiedoksesi, että on todella yleinen harhaluulo, että venäjän taito olisi jotenkin erityisen arvostettu ja tarpeellinen taito työelämässä. Ehkä jos henkilö haluaa työskennellä kaupan kassalla itä-Suomen rajaseudulla, niin venäjän taito voi olla hyödyksi. Muutoin ei niinkään. Puhun nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä. Lisäksi jos venäjän kuitenkin haluaa oppia, niin se ei ole vaikea kieli, eli ehtii tarvittaessa myöhemminkin.

Kyllä lukiossa ehtii opiskelemaan vielä vaikka mitä ja viimeistään pääsykokeita varten. Ei mullakaan vielä lukiossa napannut mitkään matemaattiset tai luonnontieteelliset aineet, mutta sille alalle päädyin välivuoden jälkeen kuitenkin opiskelemaan. Toki pääsykokeita varten sai tehdä töitä kun lähtötaso oli ihan nolla, mutta onnistui ekalla kerralla kuitenkin.

En edes muista mitä valinnaisia kävin peruskoulussa, vaikkei siitä ole edes kymmentä vuotta - eipä kukaan ole kysellyt niiden perään, mutta ihan varmasti kävin helpoimmat mahdolliset kurssit (ilmaisutaito ja kotitalous olisi vahva veikkaus).

Minä sain valita itse ja otin käsityön, musiikin ja saksan. Nyt olen DI ja KTM, lukiossa luin kyllä pitkän matikan, mutta yläasteen otin lungisti.

Keskustele lapsen kanssa, mutta anna tehdä valinnat itse.

Se on teinisi elämä, ei sinun.

Opiskelen matemaattis-luonnontieteellisessä painotusluokassa yläkoulussa ja minun on pakko valita luonnontieteitä valinnaisiksi. Ne ovat paskaa, ei oikeasti kannata. Onneksi sain jo pakolliset pois alta niin voin ensi vuonna ottaa pelkkää musiikkia <3

T. 8lk

Teini sitä koulua käy, et sinä.

Valinnaisaineet ovat nuoren oma päätös. Peruskoulun valinnaisaineet eivät edes käytännössä vaikuta juuri mihinkään. Minä valitsin vastaavassa iässä valinnaiaineiksi käsityön ja kotitalouden. Ei siitä elämä pilalle mennyt. Kirjoitin myöhemmin laudaturin niin pitkästä matematiikasta kuin siitä saksasta, jota en valinnut, vaan jonka aloitin vasta lukiossa. Myöhemmin valmistuin DI:ksi teknillisestä fysiikasta.

Ap, relaa ja anna nuoren valita, mitä hän haluaa. Paukut voit säästää siihen, kun aikanaan keskustelette siitä, ottaako hän lukiossa pitkän vai lyhyen matematiikan. Se on oikeasti tärkeä päätös.

Mulla oli (vuosia sitten) ysillä lyhyenä valinnaisena hikkematikka (matikkaa oli eri tasoja). Voin kertoa, ettei siellä mihinkään lääkiksen pääsykokeisiin valmistauduttu. En muista, että siellä olisi ihan hirveästi edes perinteisessä mielessä laskettu mitään tehtäviä. Ratkaistiin arvoituksia, pelattiin shakkia, tehtiin jotain palikkatehtäviä. Ymmärtääkseni kurssin idea oli tarjota mielekkäitä haasteita sellaisista pitävälle. Ihan samalla lailla esimerkiksi musiikista pitävä löytää itselleen kehittäviä ja mielenkiintoisia haasteita sieltä "pilipali" musiikista. (toki ne "kutonen matematiikasta, mutta haluaisin silti lukioon"-kurssit oli erikseen, mutta tuskin niistäkään mitään hyötyä on jos ei vaan kiinnosta)

Ps. Valitsin kuitenkin lukiossa lyhyen matikan. Yliopistossa opiskelin taloustieteitä ja ihan hyvin pärjäsin ilman pitkää matematiikka. Minusta oli paljon pienempi vaiva opetella ne pari uutta juttua silloin yliopistossa tilastotieteen kursseja varten, kun tahkota 3 vuotta pitkän matematiikan läksyjä ilman mitään motivaatiota.

Eipä paljoa omat vanhemmat puuttuneet omiin valinnaisiin yläasteella eikä siihenkään menenkö amikseen vai lukioon. No lopputulos oli, että pitemmän kautta omia teitä kuljin insinööriksi. Kokemuksella sanon, että sillä yläasteen arvosanoilla tai saati valinnaisilla tee mitään. 6,2 ka.lla kattellaan yamk paikkoja...

Vierailija kirjoitti:

Eipä paljoa omat vanhemmat puuttuneet omiin valinnaisiin yläasteella eikä siihenkään menenkö amikseen vai lukioon. No lopputulos oli, että pitemmän kautta omia teitä kuljin insinööriksi. Kokemuksella sanon, että sillä yläasteen arvosanoilla tai saati valinnaisilla tee mitään. 6,2 ka.lla kattellaan yamk paikkoja...

Ja kehutaan vielä, että amk oli jamk joka oli amkeista vaikein päästä vaikkakin, ei se mihinkään lääkiksen ja oikiksen tai saati lutin tasolle pääsekkään.

Lääkikseen EI tarvita pitkää matikkaa eikä fysiikkaa.

Minun poikani menee kasille. Hän saa valita ihan mitä itse haluaa.

Totta kai  minusta olisi kiva, että hän valitsisi fiksusti ja hänestä tulisi lääkäri. Loppupeleissä kyse on kuintekin hänen omasta elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Lääkikseen EI tarvita pitkää matikkaa eikä fysiikkaa.

Ei tartekkaan, mutta jos sisälle aattelit päästä niin pääsykokeissa tarviit.