Riita teinin valinnaisaineista

Meillä sai ihan itse valita. Taideaineet ruokkivat luovuutta mistä on paljon hyötyä työelämässä. Ja onhan teinin ihana tehdä sellaista mistä pitää!

Vierailija kirjoitti:

14-vuotiaan on tähän aikaan valittava koulussa valinnaisaineet. Hänellä on neljänneltä luokalta asti ollut A2-kieli, joten hänen olisi nyt valittava 2 pitkää ainetta (jatkuvat yläasteen loppuun) ja 1 lyhyt (kurssi kestää vain yhden jakson).

Meille on tullut aivan valtava riita siitä, mitä aineita tyttö valitsee. Olen yläasteen alusta toivonut, että lapsi valitsisi matemaattiset aineet ja jonkin toisen hyödyllisen kielen, kuten venäjän tai espanjan, mutta tyttö ilmoitti ottavansa pitkiksi valinnaisiksi kuvataiteen ja käsityön. Siis turhimmat aineet koko peruskoulussa! Lyhyeksi valinnaiseksi suunnittelee musiikkia, eli kolmas pilipaliaine suunnitelmissa.

Haluaisin tyttärelleni paikan hyvässä lukiossa ja hyvän koulutuksen. Lääkikseen, oikeustieteelliseen yms. tarvitsee kaikkiin pitkää matikkaa ja esim. venäjä nyt on työnhaun kannalta hyödyllistä.

Tyttö huutaa, että asia on hänen päätöksensä eikä kuulu minulle, mutta pelkään teinin tekevän valintoja, joita katuu myöhemmin. Teinin mukaan hän inhoaa matematiikkaa ja fysiikkaa, eikä edes harkitse matemaattisia aloja ammatikseen. Niin, mutta se mielipide voi tässä muutaman vuoden aikana vielä muuttua...

Onko teillä samanlaista taistelua nuorten valinnaisaineiden kanssa? Miten mun pitäisi oikein toimia?

Onnea tulevan parturikampaajan/kassatädin/lähihoitajan äidille :D

Itsellä oli kässä ja köksä. Niistä on ollut paljon hyötyä. Olen ommellut itselle mm. esiintymisvaatteita harrastuksia varten. Itse luin kolmatta kieltä vasta lukiossa.

Meillä vielä 3 vuotta tuohon valintaan. Onneksi lapsi lukee jo A2-kieltä, niin ei tarvitse ainkaan kieltä ottaa, jos ei itse erityisesti sitä halua. It:tä voin taas opettaa itsekin, joten sitäkään ei tarvitse pakosta valita.

Itse en pidä kymmensormijärjestelmän opettelua järkevänä, koska tulevaisuus on puheen tunnistamisessa. Olen itsekin pärjännyt ilman sitä vaikka koneella kirjoitan paljon nykyisin.

Huomaa taas tämän suomalaisen mielenlaadun. Kunnianhimoa tai yrittämistä ei suvaita, vaan suositaan alisuorittamista.

"joo, ota vaan se pilipaliaine ja mene Siwan kassalle, ei susta mitään lääkäriä tai juristia kumminkaan tule. ja onhan niillä muutenkin noussut kusi päähän, toisin kuin meillä rehellisillä duunareilla".

Hei haloo, nyt puhutaan yläasteen valinnaisaineista eikä mistään ammatinvalinnasta! Peruskoulun oppimäärä tarjoaa riittävän lähtötason toisen asteen opintoihin, joten miksi ihmeessä valinnaisaineissa ei voisi kokeilla ja, jos koulun yhteydessä näin voi sanoa, myös huvitella? Muutama valinnaisaine ei oikeasti ratkaise yhtään mitään suuntaan eikä toiseen.

Moi Ap!

Minä tiesin jo hyvin nuorena mitä haluan ammatiltani, en vain tiennyt vielä ammatin titteliä yläasteella. Nyt 20 v. myöhemmin, valitsemistani "pilipaliaineista" on ollut valtava hyöty. Olen luovalla alalla ja saan suurempaa palkkaa kuin esim. kaupallisen alan kollegani tai mieheni joka on erikoislääkäri.

Minua ei kiinnostaneet matematiikka, fysiikka, ei kemia teini-iässä ja se toki myöhemmin harmitti että olin niin "luova". En edelleenkään koe että olisin ko. aineissa älykäs tai että ne motivoisivat vaikka opiskelin Emban aikuisiällä. Hyvä että opiskelin - itseni vuoksi ja toki se hyvää siellä CV:ssä tekee.

Käsitöistä; on ihan tutkittu juttu että käsityöt kehittävät aivojen plastisuutta noin 25 ikävuoteen saakka. Sellaiselle pohjalle on hyvä opiskella mitä vain ja myöhemminkin. Sekä oppia muita tärkeitä taitoja vastoinkäymisten sietämisessä, elämän suunnittelussa, keskittymisessä, solidaarisuudessa, rajojen asettamisessa, itselleen rehellisyydessä.

Itse äitinä ja myös tyttärenä toivoisi vanhempien tukevan lapsiaan sillä ei kaikki "pilipali" ole sitä miltä voi kuulostaa.

Ymmärrän mitä ajattelet, mutta mielestäni sinun pitäisi antaa tyttäresi itse päättää mihin elämässään aikoo.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän hourupää sinä oikein olet ja mistä olet repinyt nuo tietosi siitä, että oikeustieteissä tai kauppatieteissä tarvittaisiin johonkin pitkää matikkaa? Kumpikaan aine ei ensinnäkään ole ehkä kauppatieteen laskentatoimea lukuunottamatta erityisen matemaattinen ja lyhyellä matikalla pärjää aivan mainiosti.

t. yo-opiskelija

Laskentatoimessa riittää, kun osaa yhteen- ja kertolaskut. Taloustieteessä ja rahoituksessa pitää osata muutakin.

Minä olisin ap:nä onnellinen, että tyttö yleensä saa tehdä jotain valintoja yläasteella. Oma lapseni ei saanut valita mitään muuta kuin ottaako latinan vai ei. Varmaan hänkin olisi mielellään ottanut jotain käsitöitä, kun niitä ei neljännen luokan jälkeen opetettu. Tuollaiset taitoaineet ovat hyvää vastapainoa akateemiselle pänttäämiselle, niissä joutuu käyttämään aivoja vähän eri tavalla, minkä uskon olevan vain hyväksi.

Onko ap:llä oma elämä mennyt jotenkin pieleen, kun on noin kova tarve saada lapsi menestymään omilla mittareilla?

Valinnaisaineilla ei ole mitään väliä jatko-opiskelujen kannalta. Kannattaa antaa ottaa helpot ja luovat aineet niin vähemmän kokeita ja läksyjä. Minun tyttäreni otti valinnaiseksi ilmaisutaidon ja lyheiksi musiikin ja tukioppilaskoulutuksen eli mielestäni kivoimmat aineet. Jos tyttösi valitsisi esim. Matikan valinnaisen ryhmä ei toteutuisi kumminkaan, koska suurin osa ottaa taide tai rennot ja helpot aineet.

Onko tämä ajankohtaisprovo samaa sarjaa kuin "apua tyttöni haluaa lukioon " tai "miten pakotan lapseni lukioon"? Toivottavasti!

Lue sinä itse lääkäriksi tai juristiksi! Tiedäthän sinä että yliopistoissa ei ole opiskelijoille mitään ikärajoja. Ei ole oikein vaatia lapsia täyttämään omia haaveitaan. Ehdottomasti parempi tehdä virheitä 14-vuotiaana valitsemalla "vääriä" valinnaisaineita kuin huomata 34-vuotiaana olevansa aivan väärällä alalla.

Jos olet itse lääkäri tai tuomari, niin eikö se jo riitä? Nykyään ei ole enää itsestään selvää, että lapset saavat korkeamman koulutuksen kuin mitä oli vanhemmillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Valinnaisaineilla ei ole mitään väliä jatko-opiskelujen kannalta. Kannattaa antaa ottaa helpot ja luovat aineet niin vähemmän kokeita ja läksyjä. Minun tyttäreni otti valinnaiseksi ilmaisutaidon ja lyheiksi musiikin ja tukioppilaskoulutuksen eli mielestäni kivoimmat aineet. Jos tyttösi valitsisi esim. Matikan valinnaisen ryhmä ei toteutuisi kumminkaan, koska suurin osa ottaa taide tai rennot ja helpot aineet.

^ Tämä. Niillä yläasteen valinnaisaineilla ei ole mitään merkitystä. Jos tykkää kuitenkin lukea, pääsee hyvään lukioon vaikka valinnaisaineet olisivatkin olleet tuollaisia 'pilipaleja'. Pikemminkin kyseiset valinnaisaineet rentouttaa koulunkäyntiä ja jaksaa päntätä taas kunnolla.

Hei paska vanhempi, 

asia todellakin on hänen päätöksensä, ja sun tehtävä on kunnioittaa sitä sekä kannustaa lastasi pärjäämään niissä asioissa, joista hän on itse kiinnostunut. Hän ei elä sinua varten tai sinua miellyttääksesi. Ja kannattaa muistaa että yläasteen valinnaisaineilla ei ole mitään tekemistä tulevien yliopisto-opintojen kanssa.

t. Kuvis, musiikki ja ilmaisutaito valinnaisina 3 vuotta, nyt lääkiksessä (vaikka 14-v unelma-ammatti oli luokkaa malli ja kosmetologi)

Minä otin pitkäksi calinnaisiksi matematiikan ja kuvataiteen, äiti ja isä oli ihan tuohtuneita tuosta kuviksesta. Olen todella ylpeä että pidin pääni, sillä kuvataiteesta oli minulle paljon enemmän hyötyä kun siitä yläasteen matikasta.

t. Arkkitehtiopiskelija, olen jo saanut alan töitä.

Naurattaa, kun ap ja monet kommentoijat täällä uumoilevat, että tyttö päätyy amikseen opiskelemaan lähihoitajaksi. Ne yläasteen valinnaisaineet eivät oikeasti ratkaise yhtään mitään, omatkin valinnaiseni olivat luokkaa kuvataide ja musiikki, ja nykyään olen - yllätys - lääkäri.

Jotkut ihmiset pitävät enemmän taiteellisista kuin matemaattisista aineista, eikä se tee ihmisestä yhtään tyhmempää. Jos mieli muuttuu, voi lukiossa ottaa sen pidemmän matikan (jonka turvin minäkin pääsin lääkikseen).

Missä koulussa muka tarjotaan matikkaa valinnaisaineena? Eiköhän sitä ole lukioon hakua ajatellen ihan tarpeeksi siinä pakollisessakin oppimäärässä. Köksä, kässä jne. ovat tosi hyviä ja piristäviä lepotaukoja päivän keskellä. Ja jos lapsesi vielä pitää niistä, niin hyvä!

Nämä on niitä riitoja jotka kannattaa jättää riitelemättä. Nuori päättäköön omat valinnaisensa.

Mun pitkä valinnainen yläasteella oli musiikki, jonka otin koska soitin selloa kymmenettä vuotta ja halusin päästä helpolla. Toinen oli ranska jota opiskelin muutenkin joten sain vapautuksen. Lyhyitä valinnaisia olivat mm. kotitalous ja luova kirjoittaminen. Opiskelen oikiksessa enkä kadu sekuntiakaan että hain omaan kouluuni jotain vapauttavia ja MUKAVIA aineita joiden eteen ei tarvinnut huhkia persus hiessä ja stressata. 

Joissakin kouluissa on matikasta jonkinlaista valinnanvaraa, omalla lapsellani joko syventävää = hyvin edistyneille ja toinen oli sellaisille, joilla oli vaikeuksia perusmatematiikassakin.

Yllättävän harva tähänkin ketjuun vastanneista tietää ja vetoaa siihen, että taide- ja taitoaineitten opiskelu parantaa aivojen toimintaa ja oppimiskykyä. Ainakin soitto-opintojen vaikutuksesta on kai aivan tieteellistä näyttöä.

On vaikea uskoa tätä edes todeksi. Meillä samanikäinen nuori, jolla myös tuo A2-kieli. Toivoin, että valitseejotain kevyttä ja kivaa. Miksei koulusa saisi olla kivaa, jos ka on 9?

On lukuisia tutkimuksia siitä miten aivojen monipuolinen käyttö edistää nuoren hyvinvointia ja oppimista. Kuvataide ja käsityöt aktivoivat oikeaa aivopuoliskoa ja matemaattiset aineet vasenta. Valinnaisaineeksi kannattaa ottaa jotain itselle mieluista ja virkistävää - mieluiten taito- ja taideaineita, jos niistä tykkää. Niitähän ei ole kasilla ja ysillä enää pakollisina aineina (paitsi liikuntaa).

Väite, että taideaineita arvostaa vain muuhun kykenemätön on valetta. Usein esim. matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen oppilaat ovat taitavia myös taideaineissa ja innostuneita niin ikään. Oma ma-lu-painotuksessa oleva teinini harrastaa taiteita vapaa-ajallaan ja on huippuhyvä matemaattisissa aineissa. Hän rentoutuu piirtämällä ja voimistelemalla.