Lue keskustelun säännöt.
Päiväkoti kaukana ja joustamaton työnantaja?
09.03.2016 |
Onko kenellekään muulle käynyt näin, ja miten tilanne on ratkaistu?
Olen kahden lapsen yh, palaamassa töihin hoitovapaalta. Päiväkotipaikan sain lapsille n. 5km päästä, bussilla kuljettava sillä autoa ei ole. Päiväkoti täysin eri suunnassa kuin työpaikka, eli töihin vielä matkustettava kahdella eri bussilla. Vaikka veisin lapset hoitoon heti klo 6.15, en silti ehdi töihin ajoissa. Keskustelin työnantajan kanssa asiasta, ja hän ei suostu joustamaan työaikojeni kanssa. Ongelma koskee myös iltapäivää, sillä pk menee kiinni klo 17.30 joten joutuisin lähtemään töistä hieman normaalia aiemmin. Ehdotin työnantajalle että tekisin lyhyempää päivää kunnes saan siirron joko kotia tai työpaikkaa lähempänä olevaan päiväkotiin, mutta tätä ei työnantaja hyväksynyt koska en (tietenkään) voi määritellä kuinka pitkäksi aikaa tämä järjestely tulisi. Nyt alkaa olla keinot lopussa, onko tässä alettava työttömäksi vai mitä muita ratkaisuja tähän on?
Kommentit (204)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen eli 80% työaikaan. Oli työnantaja siitä mitä mieltä hyvänsä. Ja toki kunnalla on velvollisuus osoittaa sulle hoitopaikka, jossa tuo työntekokin onnistuu. Eli ensin puhelu sinne päivähoitopäätöksen antaneeseen tahoon ja sitten uusi puhelu pomolle. Periaatteessa TA voi päättää, että et voi tehdä lyhennettyä työpäivää vaan viikkoa, jolloin tuo ongelma poistuu vain yhdeltä päivältä viikossa. Mutta vähän tuota kyllä ihmettelen, jos olet pkodilla 6.15 ja taas 17.30 siinä välissä on 10h15min. Työpäivä on max 8h, meneekö sulla oikeasti matkoihin 1h7min suuntaansa? Kannattaisko jo ihan muukin hyvinvoinnin takia miettiä asuntoa vähän lähempää työpaikkaa?
Joo mutta TYÖNANTAJA määrittelee sen tekeekö osittaisen hoitovapaan käyttävä työntekijä 5 päivää viikossa 6 tunnin työpäivää vai esim. 4 päivää viikossa 7,5 tunnin työpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Asumme kaupungin asunnossa kyllä. Yksityisillä hinnat liian korkeat, omaa ei osteta ilman rahaa eikä lainaakaan oteta noin vaan :-) Kiitos toki neuvoistasi.
Ap.
Asunnon voi myös ostaa.
Entä perhepäivähoito tai yksityinen päiväkoti? Sinne voisi päästä helpommin ja lähemmäksi kotia.
Jos asunto on niin helppo ostaa, niin mistä se pankki löytyy joka antaa noin vaan lainan pienituloiselle yh:lle joka vasta palaamassa töihin, ei säästöjä eikä takaajaa? :-) Mielelläni haluan kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin jo aiemmin mutta, jos lapset nyt muuttavat isälleen, on vuorohoidonkin alettava samantien. Kuinka nopeasti kaupungin on sitä tarjottava?
Entä minkälainen hakuaika perhepäivähoitoon on? Yksityistä päiväkotia ei ole lähistöllä eli matka ei lyhenisi sillä.
Ap.
Olisinhan mielelläni säästänyt rahaa jemmaan sille varalle että elämässä ei aina mene kuten suunnittelee. Valitettavasti en ole koskaan tienannut niin hyvin että sellaista mahdollisuutta olisi ollut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten tätä tilannetta auttaa alkaa tässä kohtaa spekuloida miksi olen lapsia tehnyt. Joten kiitän neuvoista ja lähden ostamaan polkupyörää :-) Ja poistun ketjusta.
Ap
Oisko sulla mitään mahdollisuutta palkata esimerkiksi sukulaispiiristä vaikka joku luotettava nuori edes hakemaan lapset tarhasta kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ketään tuttua, sukulaista tai muuta, joka voisi hakea lapset päiväkodista?
Ihme jankuttajia täällä... Ap; joo, kuulostaa siltä että pyörä + peräkärry on paras apu tähän hätään. Sen kärryn voit jättää päiväkodille, niin ei tartte se perässä töihin polkea. Vähän vaatii muutakin varustautumista, kuten sadekamppeita, mutta saatpahan liikuntaa eli työmatkoihin kuluvan ajan hyötykäyttöön:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko ketään tuttua, sukulaista tai muuta, joka voisi hakea lapset päiväkodista?
Tällaista apua voisi muuten hakea ihan työpaikkailmoituksella. Varmaan moni lukiolainen tms. nuori tienaisi ihan mielellään tällä tavalla vähän ekstraa ja viettäisi muutaman tunnin illasta lasten kanssa.
Kuinkahan moni itse olisi valmis polkemaan töihin kesällä helteessä, kaatosateessa tai ukkosmyrskyssä ja talvella 25 asteen pakkasessa ja metrin lumisohjossa? Entä moniko olisi valmis muuttamaan kodistaan tai antamaan lapset asumaan muualle, jotta voi raataa ymmärtämättömän pomon takia koska irtisanoutuakaan ei voi?
On hirveän helppo huudella hyviä ja "hyviä" neuvoja, jos oma elämä menee leppoisasti eteenpäin. Elämä ei tosiaan aina mene niin kuin suunnittelee, ja uskon, että ap on lapsetkin tehnyt erilaiseen elämäntilanteeseen. Nytkin yrittää parhaansa mukaan tehdä töitä ja maksaa veroja ja saa vain haukkuja.
En mä jättäisi toteuttamatta haaveitani (kuten esimerkiksi lasten teko) vain siksi, että voisin tehdä koko elämäni työtä, jotta aavee-mammat olisivat tyytyväisiä. Mä elän elämääni ensisijaisesti itseäni ja perhettäni varten, en työnantajan tai yhteiskunnan. Enkä usko, että kukaan muukaan.
Vähän ymmärrystä ja moniuloitteisuutta nyt siihen ajatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni itse olisi valmis polkemaan töihin kesällä helteessä, kaatosateessa tai ukkosmyrskyssä ja talvella 25 asteen pakkasessa ja metrin lumisohjossa? Entä moniko olisi valmis muuttamaan kodistaan tai antamaan lapset asumaan muualle, jotta voi raataa ymmärtämättömän pomon takia koska irtisanoutuakaan ei voi?
On hirveän helppo huudella hyviä ja "hyviä" neuvoja, jos oma elämä menee leppoisasti eteenpäin. Elämä ei tosiaan aina mene niin kuin suunnittelee, ja uskon, että ap on lapsetkin tehnyt erilaiseen elämäntilanteeseen. Nytkin yrittää parhaansa mukaan tehdä töitä ja maksaa veroja ja saa vain haukkuja.
En mä jättäisi toteuttamatta haaveitani (kuten esimerkiksi lasten teko) vain siksi, että voisin tehdä koko elämäni työtä, jotta aavee-mammat olisivat tyytyväisiä. Mä elän elämääni ensisijaisesti itseäni ja perhettäni varten, en työnantajan tai yhteiskunnan. Enkä usko, että kukaan muukaan.
Vähän ymmärrystä ja moniuloitteisuutta nyt siihen ajatteluun.
En ota muuhun kantaan, mutta yli 20 vuotta polkenut pyörällä 13km suuntaansa kesät talvet. Parina vuonna lapset etu- ja takaistuimella, kun noita kärryjä ei silloin vielä ollut markkinoilla. Ja tämä on kautta aikojen ollut tapana aikana jolloin perheessä ei ollut kuin se yksi auto. En minä ainakaan muista lapsuudestani kovin montaa perhettä, jossa olisi kaksi autoa ollut. Perheen äiti, jos töissä oli niin kulki lapsineen juuri pyörällä.
Lapsihan ei edes saa olla päiväkodissa kuin max.10h päivässä.
Itselläni oli samankaltainen tilanne kun palasin hoitovapaalta töihin. Kotoa töihin bussimatka+kävelyt 25min. Mutta päiväkoti mistä paikka saatiin oli täysin eri suunnassa. Matka-aika olikin jo 1.5h.
Tulikin sitten sanomista kun lapsen hoitoaika ylitti sen 10h. Minun tapauksessani onneksi työnantaja jousti. Kesti 9kk saada siirto lähimpään päiväkotiin.
Toi polkupyörä on kyllä ihan järkevä ja taloudellinen ratkaisu ja myös ekologinen. Jos haluat pientä luksusta elämään, niin kun saat säästettyä muutamasta palkasta ja tietysti säästöä tulee myös säästyneestä kuukausilipunhinnasta, niin osta sähköpyörä. Se helpottaa ja nopeuttaa matkantekoa vielä lisää. Siitä on iloa teille muutenkin, kun pääsettte lasten kanssa reissaamaan ja retkeilemään vaapaapäivinä ilman, että olette sidottuja bussireitteihin. Jos mahdollista, niin voit tietysti kysyä pankista joustoluottoa ja hankkia sen sähköpyörän heti. Itselläni on sähköpyörä, enkä ole autosta luopumista katunut hetkeäkään. Työmatka 20 km menee nopeasti myös talvisin.
Vierailija kirjoitti:
Niin että otan palkatonta ja ajan samalla ajokortin? Mistäs se raha korttiin ja muutenkaan elämiseen jos otan palkatonta?
Jos lapset muuttavat nyt isälleen, onko kaupungilla velvollisuus tarjota vuorohoitopaikka heti? Isällä siis vuorotyö, myös yövuoroja. Hoitopaikkaa tarvittaisiin heti.
Kyllä, on huono asuntotilanne. Nykyistä asuntoa odotimme yli vuoden.
Ap.
Vaihda lasten kirjat isän luo niin kaupungin on pakko järjestää paikka vuoropäikystä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni itse olisi valmis polkemaan töihin kesällä helteessä, kaatosateessa tai ukkosmyrskyssä ja talvella 25 asteen pakkasessa ja metrin lumisohjossa? Entä moniko olisi valmis muuttamaan kodistaan tai antamaan lapset asumaan muualle, jotta voi raataa ymmärtämättömän pomon takia koska irtisanoutuakaan ei voi?
On hirveän helppo huudella hyviä ja "hyviä" neuvoja, jos oma elämä menee leppoisasti eteenpäin. Elämä ei tosiaan aina mene niin kuin suunnittelee, ja uskon, että ap on lapsetkin tehnyt erilaiseen elämäntilanteeseen. Nytkin yrittää parhaansa mukaan tehdä töitä ja maksaa veroja ja saa vain haukkuja.
En mä jättäisi toteuttamatta haaveitani (kuten esimerkiksi lasten teko) vain siksi, että voisin tehdä koko elämäni työtä, jotta aavee-mammat olisivat tyytyväisiä. Mä elän elämääni ensisijaisesti itseäni ja perhettäni varten, en työnantajan tai yhteiskunnan. Enkä usko, että kukaan muukaan.
Vähän ymmärrystä ja moniuloitteisuutta nyt siihen ajatteluun.
Jokainen saa toteuttaa haaveensa ihan niinkuin haluaa, mutta on järjetöntä itkeä MUITA niiden maksajaksi ja toteuttajaksi! Tehkää lapsia, asukaa korvessa, älkää hommatko autoa, älkää viitsikö edes pyöräillä, mutta älkää sitten hemmetti vie myöskään itkekö kun yhteiskunta ei rakennakaan kotinne viereen uutta päiväkotia, kaupunki ei perusta suoraa reittiä työn ja tarhan välille ja työnantaja ei ala muokkaamaan vuoroja teidän elämänne mukaan. Kun aikuinen ihminen jotain tekee, niin hän myös kantaa siitä asiasta vastuun. Niin itsestäänselvä asia, mutta kovin kovin vaikeaa nykyään monille.
Eikö kannattaisi hakea päiväkotipaikkaa mahdollisimman läheltä työpaikkaa eikä kotia, jos ne ovat eri suunnissa? Näin ainakin meilläpäin monet tekevät, lyhentää lapsen hoitoaikaa parhaimmillaan tunnilla parilla.
Asumme kaupungin asunnossa kyllä. Yksityisillä hinnat liian korkeat, omaa ei osteta ilman rahaa eikä lainaakaan oteta noin vaan :-) Kiitos toki neuvoistasi.
Ap.