Sairaanhoitajan koulutus on muuttunut, mutta onko itse työ tosiaan muuttunut niin paljon?

Josko saataisiin arvostusta alalle ja nuoria mukaan. Ja tieto taitoa lisää: itse konsultoin monessa paikkaa ja kyllä on laitettu uusia tiloja piloille muutamassa vuodessa ihan vaan valitsemalla väärät aineet (tai siis halpa tekijä, joka ei tiedä, miten hommat hoidetaan).



Teen myös erikoissiivouksia, joiden myötä palkkani on parempi kuin johtotasolla työskentelevällä DI-miehelläni. Arvostusta mun työstä ei kuitenkaan tipu! (tarkoitain tilanteita, joissa keskustellaan mitä kukakin tekee työkseen)

Joillain osastoilla hoitaja ei saa sanoa mitään ilman tohtorin lupaa, joillain osasoilla työ itsenäisempää, esim jos potilaan vointi menee alaspaäin, voin tilata verikokeita ja ottaa ekgn ilman lääkärin lupaa, helpottakseni lääkärin työtä, kutsuttuani hänet paikalle on jotain tietoa tilasta.

Meneppä töihin esim. keskolaan, ei ole läpihuutojuttu. Menisi varmaan monelle ammatiilaisellekin sormi suuhun. Lääkkeet on mikrogrammoissa. etc. Itse en menisi keskolaan tai teholle.

AMK-koulutuksen myötä se sitten varmaan olisi se parkettikosmetologi ;)





Siivoojan työssä ei kyllä mielestäni ole vikaa.

Vierailija:

Koulutus on väärin suunniteltu.

Ihan liian paljon yleissivistävää paskaa, kädentaidot jäävät syrjään ja varsinaista asiaa on joskus etsimällä etsittävä kaiken turhan sälän keskeltä.

Tieteellisyydestä on tullut itsetarkoitus, päättötyö on lähempänä gradua kuin oikeasti amk-tasoista päättötyötä.

Koin saaneeni hyvät pohjat hoitosuhdetyöskentelyyn, koska meidän koulutusohjelmassa psykiatrian erikoistumisopintoja oli saman verran (1,5 vuotta) kuin vanhassa opistotasoisessa psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tutkinnossa.

Itse arvostan myös sitä, että opiskelulla on tieteellinen ja teoreettinen viitekehys. Olen kokenut koulutuksen antamat hoitotieteen pohjatiedot oikein hyvinä asioina ammatillisen kehittymiseni kannalta.

Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että mielenterveyspuolella käytännön työ on pitkälti keskustelua ja omaa persoonaa joutuu käyttämään paljon työvälineenä. Vähemmän niitä varsinaisia kädentaitoja edes tarvitaan, pistetään injektiot, otetaan muutamat verinäytteet kuukaudessa. Asia on ihan toinen somaattisella puolella, jossa teknologiakin kehittyy huimasti suuremmin harppauksin.

Ekonomi oli aikaisemmin alempi korkeakoulututkinto ja vastasi nykyistä kauppatieteen kandidaattia, sitä ei venytetty mihinkään vaan nämä nimitykset on muuttunut eli nykyään koko ekonomi nimitys on poistunut (se on arvonimi, jonka kauppat.maisterit voi ostaa) ja kauppatieteiden kandidaatti on alempi korkeakoulututkinto, jonka monet ktm:t suorittaa kauppakorkeassa opiskelujen ns. kandivaiheessa. Ekonomilla ei ole koskaan ollut eikä ole mitään tekemistä tradenomejen kanssa joka on taas Ammattikorkeakoulututkinto eli alempi korkeakoulututkinto AMK:sta. Jos tässä joku tutkinto on venytetty niin se on entinen merkonomin tutkinto, josta tehtiin tradenomitutkinto (moni kauppaopisto muuttui simsalabim AMK:ksi, jollaisesta itsekin olen valmistunut). Anyway eipä näillä kai sen enmpää ole väliä ärsyttää vaan kun urpot sekoilee noissa nimityksissä vaikka ei se ny niin vakavaa...

t. tradenomi, tuleva ktm

Lääkäri voi kyllä määrätä jonkun lääkkeen tarvittaessa annettavaksi ja hoitajan tehtäväksi jää sitten titrata sen annos sellaiseksi, sttä se on riittävä, muttei yliannosteinen (esim. nitroinfuusio).

Mutta onhan hoitajan työ nyt paljon muutakin kun viedä pilleri potilaalle, jonka lääkäri on määrännyt. Sen nyt osaa kuka tahansa!

On olemassa erikoisosaamista vaativia toimenpiteitä, joita yksikään lääkäri ei pystyisi tekemään ilman toista käsiparia, esim. mahalaukun tähystykset ja leikkaukset.

Kun olin opiskeluaikana leikkurissa työharjoittelussa en alussa edes tajunnut kuka on leikkaava lääkäri ja kuka insrumenttihoitaja - kaikilla samanlaiset asut ja yhteistyö niin saumatonta, että näytti siltä, kuin siinä olisi leikannut kaksi ihmistä.



Ja meillä esim. ensiavussa hoitaja ottaa vastaan potilaan ja kartoittaa ensitilanteen ja ottaa hänen mielestään ensisijaiset tutkimukset (hoitaja siis päättää siitä). Vasta sitten paperit menevät lääkärille. Hoitajan täytyy tietää voiko potilas odottaa vuoroaan vai kiilataanko se jonon kärkeen.



Tästähän saisi kokonaisen romaanin aikaiseksi, mutta suosittelen aapeelle viikkoa sairaanhoitajan parina eri työpisteissä, niin loppu turhan kritisointi lyhyeen...

Hoitaja vastaa lääkkeiden annosta ja lääkityksen toteutuksesta. Olen itse erikoistuva lääkäri. Lääkärit ja hoitajat tekevät yhteistyötä potilaan parhaaksi. Kyllä sairaanhoitajat ovat välttämätön osa osastoyöskentelyä. Meillä sydänvalvonnassa ainakin hoitajien työnkuva on erittäin laaja ja kyllä potilaan henki on hyvin usein juuri hoitajien käsissä.

Sanoo, että käytännössä vastuu voi olla todella suuri. On suunnitellut siirtymistä instrumenttien hoitajaksi, koska vastuu ahdistaa palkkaan nähden liikaa.

On. Ja siinä samassa myös sairaanhoitajan tietojen ja taitojen on pysyttävä mukana kehityksessä ja osaamisen on oltava hyvin laaja-alaista. Vastuuta on myös entistä enemmän.

lääkärithän ovat aina olleet korkeakoulutettuja. Nyt on kyllä haluttu minusta osittain joidenkin ammattien asemaa nostaa eli monet ammatit on nostettu ammattikorkeakoulutustutkinnoiksi. Näitä on kyllä muitakin kuin sairaanhoitaja.



Yhä edelleen on kyllä niin, ettei sairaanhoitaja ainakaan mitään lääkettä saa määrätä ilman lääkäriä. Itse kun olin leikkauksessa niin kyllä siellä ainakin nukutuslääkäri määräsi lääkityksen. En silti halua aliarvioida hoitajienkaan työtä.

Sairaanhoitajat eivät ole mitään lääkäreiden pikkuapulaisia, joiden työ on vain sänkyjen petaamista ja oven avaamista lääkärille.

Lääkäri on usein osastoilla vain vieraileva tähti, todelliset hoitotyön tekee sairaanhoitaja, jopa lääkehoidosta.

Vierailija:

lääkärithän ovat aina olleet korkeakoulutettuja. Nyt on kyllä haluttu minusta osittain joidenkin ammattien asemaa nostaa eli monet ammatit on nostettu ammattikorkeakoulutustutkinnoiksi. Näitä on kyllä muitakin kuin sairaanhoitaja.

Yhä edelleen on kyllä niin, ettei sairaanhoitaja ainakaan mitään lääkettä saa määrätä ilman lääkäriä. Itse kun olin leikkauksessa niin kyllä siellä ainakin nukutuslääkäri määräsi lääkityksen. En silti halua aliarvioida hoitajienkaan työtä.

esim. insinöörit, joiden tutkinnot on kanssa nostettu ammattikorkeakoulutasoisiksi ja jotka ennen olivat opistotasoisia. Kuka sitten tässä maailmassa päättää, kenen työ on sitten kaikkein vaativinta ja kuka tarvitsee eniten palkkaa???



Olen kyllä työskennellyt sairaalassa ja siskonikin on terveyskeskuksessa töissä. Samalla tavalla työskennellessäni lääkärien sihteerinä sairaanhoitajat suhtautuivat minun työhöni eli eivät oikein arvostaneet sitä. Niin, että miten on????

saanut kertaakaan mitään apua sairaanhoitajalta. Minut aina tutkinut lääkäri, joka on antanut reseptin, joskus on laboratoriossa otettu verikokeita.



Lapsettomuustutkimuksissa käydessäni lääkärit edelleen tutkivat ja määräsivät lääkkeet. Sairaanhoitaja opasti minulle ainoastaan, miten pistän itseäni.

Ei kai tässä nyt mikään kilpailu ole menossa, että kenellä on vaativin työ ja ketä ansaitsisi eniten palkkaa.

Ihmettelen sitä useamman ammatin suhteen, että yhtäkkiä ei mikään koulutus riitä.

Paras kuule kun hento valkoiset vain vetävät ne sukkanauhat jalkaan ja jäätte niitä lääkäreitä hyysäämään. Annatte älykkäiden, sivistyneiden ja koulutettujen tehdä vaativat työt!

Lääkärit eivät koskaan ole _hoitaneet_ eivätkä koskaan tule hoitamaankaan potilaista, kyllä se on hoitajien tehtävä.

Turhaa tutkinnon venytystä!

voivat antaa ainakin särkylääkkeitä ilman lääkärin määräystä, mutta siihen se sitten taitaakin jäädä. Yhä edelleen sairaanhoitajilla ei ole oikeutta antaa tai määrätä lääkkeitä.

Vierailija:

voivat antaa ainakin särkylääkkeitä ilman lääkärin määräystä, mutta siihen se sitten taitaakin jäädä. Yhä edelleen sairaanhoitajilla ei ole oikeutta antaa tai määrätä lääkkeitä.

Kun potilaalle määrätään ns tarvittavat, niitä annetaan sitten tarpeen mukaan, ei siihen mitään lääkäriä tarvita