Miksi puet lapsesi "tyttö-/poikaväreihin"?
Miksi et voisi pukea poikasi päälle paitaa, jossa on perhosia tai tytöllesi paitaa, jossa on autoja? Face-kirppareilla noin 98% myytävistä vaatepaketeista on suunnattu jommalle kummalle sukupuolelle "vaatteita tyttöväreissä", "talvivaatteita pojalle" jne. Voitasko vaan antaa lapsille kaikki värit!
Kommentit (74)
Kaapissa on monen värisiä vaatteita. Punaisia, sinisiä, keltaisia, pinkkejä. Myös eri kuoseja löytyy. Niin "poikamaisia" kuin "tyttömäisiä". Suurin osa sukulaisilta saatuja. Lapset valitsevat itse vaatteensa, katson kyllä että säälle sopivat. Tyttö valitsee usein punaista tai pinkkiä ja poika sinisiä ja vihreitä. En pakottamalla laita pojalle pinkkiä prinsessapaitaa tai tytölle traktoripaitaa, jos he eivät sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion kieltää omia sukulaisiani ja kavereitani ostamasta lapsilleni tietyn värisiä vaatteita sukupuolen mukaan. Lapsille aion kertoa, että tämä värierottelu on vain kauppiaitten keksintö.
Siinähän kiellät. Sanonpa vaan, että ellei kaikki sukulaisesi ja kaverisi ole kaltaisiasi sukupuolineutraaliutta kannattavia, he saattavat hieman pahastua, jos heität mahdollisen tyttäresi jokaisen (vaalean)punaisen vaatteen heti kierrätykseen tai roskikseen.
Niin no, ei luulisi olevan niin vaikeaa noudattaa jonkun läheisen toivetta? Ei tulisi itselläni mieleenkään ostaa väkisin punaista vaatetta kaverin pikku "Niko-Pekalle", jolle kaverini on toivonut ostettavan vain mustaa, sinistä ja vihreää.
Puen sekaisin erilaisia värejä, mutta pojalle kuitenkin enemmän sinistä ja tytölle enemmän pinkkiä. En tiedä miksi. Kai olen aivopesty. Mutta kuten sanoin, niin en silti välttele pojalla punaista tai keltaista, tai edes pinkkiä. Oikeastaan päinvastoin. Tummatukkaiselle pojalleni sopii hyvin lämpimät kirkkaat värit, kuten tytöllekin. Ja on tytöllä sinisiäkin vaatteita. Monia juttuja olen ostanu tytölle poikien osastolta kun on näyttänyt kivalta. Vihreää en käytä kummallekaan kun en siitä väristä pidä. Poika on pienempi ja käytän hänellä paljon tytön vanhoja vaatteita. Ensitalvena hän saa varmaan tytön vanhan violetin haalarin. Mielestäni se ei ole edes erityisen tyttömäinen, hyvin violetti pojallekin passaa.
Minä ostan pojalleni tyttöjen osastoltakin vaatteita (esim. kissakuosisia koska sellaisia ei jostain syystä poikien osastolta löydy). Vaaleanpunaisesta en pidä, oli se sitten omassa, tyttäreni tai poikani vaatteessa. Mitään hörhelöitä tai hameita en pojan päälle pue, mutta muuten aika sekasin käytetään tyttöjen ja poikien vaatteita. Jos poika päättäisi haluavansa hameen niin sen kyllä saisi.
En oikein nyt ymmärrä tätä kohua. Miksei pojalla yhtäkkiä saisi olla pojan vaatteita päällä ja tytöllä tytön?
Mun 4v tyttö tykkää harmaasta ja tummansinisestä. Valitsee itse kaupasta sen värisiä vaatteita. Ensimmäinen tytär pukeutui vaan siihen pinkkiin ja vaaleanpunaiseen.
Kukin pukekoot lapsensa mihin väriin ja kuosiin itse haluaa. Mutta muistakaa myös te sukupuolineutraalit olla arvostelematta niitä vanhempia jotka pukee pojalle sinistä ja tytölle pinkkiä. Monesti saa halveksivia katseita ja haukkuja kun tykkään pukea tyttäreni pinkkeihin vaatteisiin ja poikani sinisiin.
Sukupuolineutraalius on ihan vouhotuksen ja typeryyden huipentuma. Kaistapäistä !
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolineutraalius on ihan vouhotuksen ja typeryyden huipentuma. Kaistapäistä !
Mun mielestä vouhottaminen siitä, että lasten pitää tehdä jotain juttua tai pukeutua tiettyihin väreihinsä genitaaliensa perusteella on vouhotuksen ja typeryyden huipentuma. Kaistapäisät!
Monet av-mammat on tosi perinteisiä ja suorastaan vanhanaikaisia ,melkein kuin suoraan 1:1jotain 1950-luvun naisia mielipiteiltään. Ei uskois tollasta enää nykyään olevan ,mutta on se kai sitten uskottava...Miksi autojen kuvat ovat (tasa-arvoisessa yht.kunnassa) muka joku 'pojan symboli', tai perhoset joku erityinen 'tytön merkki.' ? Autoillahan ajaa naisetkin nykyään samalla tavalla ja perhoset luonnossa ilahduttaa kaikkien ihmisten silmää-suurin osa perhosten tutkijoista esimerkiks on nimenomaan miehiä. Perhosetkin muuten jakautuu uroksiin ja naaraisiin.Eivät ne sitäpaitsi ole mitään ihmisnaaraiden omaisuutta ja ihmisnaaras (moni suomalainen varsinkin )nyt olis kyllä vähän 'liian paksu perhoseksi' eli lajien yhtäläisyyksiä ei oikein noiden pienten siivekkäiden kanssa meillä kellään ole. Niin erilaisia ollaan.Niin miehet kuin naisetkin mihin tahansa perhosiin verrattuina.
Kun olin lapsi, isänäitini asui meillä ja kaiken piti mennä kuten hän haluaa. Äitini oli ostanut minulle punaisen toppapuvun ja se piti viedä takaisin kauppaan ja vaihtaa siniseen, "koska lasta ei pueta kommunistiväreihin". Kuljin sitten aina sinisissä ja minua luultiin pojaksi.
Itselläni on kolme tyttöä, jotka todellakin olen pukenut punaiseen ja pinkkiin. Äitinikin oli onnessaan, kun viimein sai ostaa ja tehdä punaisia vaatteita.
Ja kolmekymppisenä tajusin, että aikuinenkin voi pukeutua punaiseen. Sen jälkeen olen ostellut punaisia vaatteita - jopa punaisen talvitakin - itsellekin.
Oma poikani 3v pitäisi kyllä pinkeistä ja jostain vähän aikuisen silmään tyttömäisistä jutuista, mutta itse yritän välttää niitä, koska AIKUISET ihmiset kommentoi, että mitä sulla on tollasia tyttöjen juttuja. Poika menee siitä hämilleen, että hänen tärkeitä juttuja kommentoidaan noin, niin yritän vähän hienovaraisesti välttää näitä tilanteita. Ei ole vielä päiväkodissa, joten ei muuten tiedä vielä juuri mitään tyttöjen ja poikien jutuista.
Miksi ei?Puhuitko nyt väreistä vai kuvioista?Joillakin on tarve saada lapsensa erottumaan joukosta, jotta sitä varmasti kiusattaisiin.Pojat on poikia ja tytöt tyttöjä ja näin maailma makaa.
Pienelle lapselle voin, mutta isommilla lapsilla on jo oikeus omaan mielipiteeseensä. Ja kas kummaa, viimeistään päiväkodissa lapset alkavat itse - sosiaalisen porukan painostuksesta - haluta niitä tyttö- ja poikavärejä.
Voisin joo toki alkaa itsepäisesti vaatia tasa-arvoa ja sukupuolineutraaliutta - kannatan niitä ajatuksena kyllä - mutta en halua uhrata lapsiani susille aatteen vuoksi. Jos he itse itku silmässä kieltäytyvät pukemasta poikien vaatteita päälle (tyttö) tai tyttöjen vaatteita (poika), niin katson, että mielipiteitä voi avartaa, muttei pakolla.
Pidän kusipäisenä sellaista vanhempaa, joka jyrää omat mielipiteensä lasten yli. Varsinkin silloin, kun kyse ei ole tuon olennaisemmasta asiasta kuin rättien väreistä.
Itse tykkään käyttää lapsillani värikkäitä vaatteita ja pojille näitä on kyllä huomattavasti vaikeampaa ostaa. Lisäksi inhoan tv- ja elokuvahahmoja paidoissa, joten niitä vältän ellei lapsi sitten erityisen paljon itse toivo jotain tiettyä vaatetta. Monesti käy kaupoissa niin, että katson ensin, että onpa kivan näköinen paita tai housut, mutta sitten siinä onkin jotain tekstiä tyyliin pretty girl tai jotain vaaleanpunaisia kukkia ja sydämiä. Pelkkä vaaleanpunainen t-paita tms. menee vielä pojalle, mutta ei sellainen vaate mikä ilmiselvästi on tarkoitettu tytölle.
Eli todellakin toivoisin että vaatteet olisivat edes hieman enemmän sukupuolineutraaleja. Tai että pojille olisi enemmän ja paremmat valikoimat. Esim ulkohaalarit tuottavat aina paljon vaikeuksia. Ne on pojille yleensä tosi ankeita. Viimeksi etsisin 2 kuukautta kuopukselle talvihaalaria. Tytölle olisin löytänyt heti ensimmäisestä marketista tosi kivan. Vastaava poikien malli oli tummansininen harmailla kuvioilla. En huolinut. Löysin sitten vihdoin ihanan pirteän keltaisen haalarin. Ja meillä ainakin kaikki pojat tykkäävät väreistä. Ikinä en ole kuullut, että pojat sanoisivat, että en laita tyttöjen väriä tms.
Koska lapsella on sukupuoli ja vaatteet viestii sitä. Ja vähän isompana tyttö halusi itse pinkkiä yms. Pojalle ostin kerran vihreät college-housut aletangosta, jotka näytti poikavaatteilta. Yllättäin niissä olikin takataskuun kirjaltu vihreällä langalla sydän, jonka huomasin vasta kotona. En sanonut mitään pojalle asiasta, mutta huomasi sen itse. Jopa 5-vuotias kiljaisi heti, että noi tyttöjen housut. Väitin, ettei ole, kun on vihreätkin. Poika vaan osoitti sydäntä ja kieltäytyi käyttämästä ko. housuja kokonaan.
Minusta lapsen sukupuoli-identiteettiä ei ole syytä horjuttaa. Ei tarvi väkisin tuputtaa tai kieltää pojalta nukkeleikkejä tai tytöltä autoleikkejä, mutta kyllä länsimainen yhteiskunta on rappeutunut, jos oikeasti kuvitellaan, ettei ihmisellä ole luontaista sukupuolta.
Tämä, että rohkaisen ja tuen omaan sukupuoleen identifioitumista, ei tarkoita, etten voisi ymmärtää translasta tai jotain muuta erikoisuutta. Eihän sille sitten mitään voisi.
Vierailija kirjoitti:
Koska lapsella on sukupuoli ja vaatteet viestii sitä. Ja vähän isompana tyttö halusi itse pinkkiä yms. Pojalle ostin kerran vihreät college-housut aletangosta, jotka näytti poikavaatteilta. Yllättäin niissä olikin takataskuun kirjaltu vihreällä langalla sydän, jonka huomasin vasta kotona. En sanonut mitään pojalle asiasta, mutta huomasi sen itse. Jopa 5-vuotias kiljaisi heti, että noi tyttöjen housut. Väitin, ettei ole, kun on vihreätkin. Poika vaan osoitti sydäntä ja kieltäytyi käyttämästä ko. housuja kokonaan.
Minusta lapsen sukupuoli-identiteettiä ei ole syytä horjuttaa. Ei tarvi väkisin tuputtaa tai kieltää pojalta nukkeleikkejä tai tytöltä autoleikkejä, mutta kyllä länsimainen yhteiskunta on rappeutunut, jos oikeasti kuvitellaan, ettei ihmisellä ole luontaista sukupuolta.
Tämä, että rohkaisen ja tuen omaan sukupuoleen identifioitumista, ei tarkoita, etten voisi ymmärtää translasta tai jotain muuta erikoisuutta. Eihän sille sitten mitään voisi.
Sydämiä ja kukkia siis tytöille,pääkalloja ja hirviöitä pojille ?
Olikohan joillain esim. 1890-luvun lapsosilla noita tuollaisiin symboleihin identifioitumisongelmia?
Luontainen sukupuoli?
Mä ajattelin pojan synnyttyä etten takuulla pue hänelle mitään vaaleansinistä. No, valkotukkaisella pojalla sattuu olemaan tosi kauniit vaaleansiniset silmät ja siniset vaatteet vaan sopii hänelle hirmu hyvin. Siksi puen aika paljon sinistä. Samoin tykkään pukea hänelle farkkujuttuja (sellaisia pehmeitä ja joustavia) ja niidenkin kanssa sopii sininen hyvin. Eipä siinä sen kummempaa. On meillä ollut pinkkiäkin hänellä päällä ja violettia. Puhtaan punaisesta väristä en tykkää yhtään, sitä en pukisi edes tytölle. Murretut sävyt viehättää eniten, ja niin pitkään kun lapsi ei esitä omia toiveitaan vaatteiden suhteen mennään sillä mikä musta on kiva lapsen päällä.