Lue keskustelun säännöt.
Itsemääräämisoikeus
04.03.2016 |
Milloin ihmisen oma tahto pitäisi mielestänne ohittaa? Missä raja ja kenen pitäisi se määritellä? Tuli vaan mieleen pakkohoito keskustelusta. Aika helposti täällä huudellaan pakkohoidon perään, av mammat laittaisivat ilmeisesti aika heppoisin perustein läheisiään hoitoon väkisin, mille tuntuisi omalla kohdalla? Milloin hyväksyisitte pakkohoidon omalla kohdalla? Mitä aikuisella on oikeus tehdä itselleen?
Kommentit (15)
Ei missään tilanteessa. Pakkohoito harvoin ainakaan tuottaa hoitomyönteisiä potilaita, vaikka esimerkiksi psykiatrisella puolella työntekijät näin fantasioivatkin. Siinä vaan pahimmassa tapauksessa käy jopa niin, ettei potilas suostu enää mihinkään hoitoon pakkotoimien jälkeen. Potilas katoaa niin sanotusti maan alle.
-pakkohoidettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^^ Mutta jos olisi sellainen myönteinen pakkohoito eli potilas suostuu vieroitukseen ja se tapahtuisi valvotuissa olosuhteissa.
Pitäisin suotavana sitä, että vihamielisesti läheisiään kohtelevat saisivat hoitoa. Jopa pakkohoitoa, jos he eivät suostuisi syömään mielialalääkkeitään vapaaehtoisesti.
Olen auttanut omaista, jonka käytös on ollut vuosien ajan erittäin haasteellista. Vieraat ihmiset tiedustelevat minulta, mikä sairaus omaisella on, kun omainen luulee olevansa älykäs, nokkela ja hauska.
Omainen pitää itseään seksikkäänä nerona (erehtyy ikävästi), kieltäytyy hakeutumasta hoitoon ja pitää kaikkia muita ilkeinä ja pahoina ihmisinä. Hän lähettää herjausviestejä ja -kirjeitä omaisilleen ja ystävilleen eikä pysty mitenkään ymmärtämään, että hänessä itsessään on jotain vialla.
Ideaalimaailmassa hänelle olisi saanut apua jo vuosia sitten.
Tilanne pahenee koko ajan. Mitään apua ei saa, ennen kun hän fyysisesti vahingoittaa itseään tai muita.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin suotavana sitä, että vihamielisesti läheisiään kohtelevat saisivat hoitoa. Jopa pakkohoitoa, jos he eivät suostuisi syömään mielialalääkkeitään vapaaehtoisesti.
Olen auttanut omaista, jonka käytös on ollut vuosien ajan erittäin haasteellista. Vieraat ihmiset tiedustelevat minulta, mikä sairaus omaisella on, kun omainen luulee olevansa älykäs, nokkela ja hauska.
Omainen pitää itseään seksikkäänä nerona (erehtyy ikävästi), kieltäytyy hakeutumasta hoitoon ja pitää kaikkia muita ilkeinä ja pahoina ihmisinä. Hän lähettää herjausviestejä ja -kirjeitä omaisilleen ja ystävilleen eikä pysty mitenkään ymmärtämään, että hänessä itsessään on jotain vialla.
Ideaalimaailmassa hänelle olisi saanut apua jo vuosia sitten.
Tilanne pahenee koko ajan. Mitään apua ei saa, ennen kun hän fyysisesti vahingoittaa itseään tai muita.
Ehkä sun omaisena olisi hyvä pitää sellainen vähintään sadan kilometrin välimatka häneen. Eihän nyt ihan mihin tahansa pidä alistua.
Vierailija kirjoitti:
^^ Mutta jos olisi sellainen myönteinen pakkohoito eli potilas suostuu vieroitukseen ja se tapahtuisi valvotuissa olosuhteissa.
No ei se silloin olisi pakkohoitoa, jos potilas on suostuvainen lähtemään osastolle ilman mukinoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
^^ Mutta jos olisi sellainen myönteinen pakkohoito eli potilas suostuu vieroitukseen ja se tapahtuisi valvotuissa olosuhteissa.
No ei se silloin olisi pakkohoitoa, jos potilas on suostuvainen lähtemään osastolle ilman mukinoita.
Tarkoitan siis sitä, että potilasta ei lasketa vapauteen ennen vieroituksen onnistumista.
Vapaaehtoinen pakkohoito eli ihminen suostuu vieroitukseen ja sen tapahtumiseen valvotuissa olosuhteissa. Oisko näin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liekö kyse meikän tekemästä aloituksesta. En ole vielä ehtinyt lukea kommentteja. Mä ajattelisin niin, että jos mä huomaan läheiselläni olevan paha päihderiippuvuus niin mun velvollisuus on jotain tehdä. Mutta mitä?
Linkkiä siihen aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin suotavana sitä, että vihamielisesti läheisiään kohtelevat saisivat hoitoa. Jopa pakkohoitoa, jos he eivät suostuisi syömään mielialalääkkeitään vapaaehtoisesti.
Olen auttanut omaista, jonka käytös on ollut vuosien ajan erittäin haasteellista. Vieraat ihmiset tiedustelevat minulta, mikä sairaus omaisella on, kun omainen luulee olevansa älykäs, nokkela ja hauska.
Omainen pitää itseään seksikkäänä nerona (erehtyy ikävästi), kieltäytyy hakeutumasta hoitoon ja pitää kaikkia muita ilkeinä ja pahoina ihmisinä. Hän lähettää herjausviestejä ja -kirjeitä omaisilleen ja ystävilleen eikä pysty mitenkään ymmärtämään, että hänessä itsessään on jotain vialla.
Ideaalimaailmassa hänelle olisi saanut apua jo vuosia sitten.
Tilanne pahenee koko ajan. Mitään apua ei saa, ennen kun hän fyysisesti vahingoittaa itseään tai muita.
Ehkä sun omaisena olisi hyvä pitää sellainen vähintään sadan kilometrin välimatka häneen. Eihän nyt ihan mihin tahansa pidä alistua.
Pidän nykyään, koska en halua enää saada loukkauksia, vaatimuksia ja ikäviä viestejä. Kyseinen henkilö ihmettelee, miksi sukulaiset eivät enää soita hänelle... En ymmärrä, miksi apu tuntuu niin vaikealta, ettei sitä voi ottaa vastaan. Pakkohoito olisi mielestäni järkevä ratkaisu, koska hän ei oikeasti käsitä olevansa sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^^ En jaksa kaivella aloitusta, joka kuitenkaan ei näyttänyt ottavan tulta alleen. Niin ja tosiaan useilta puuttuu sairauden tuntu eivätkä ymmärrä itse omaa tilannettaan. Näin näkisin nyt olevan. ap
Vierailija kirjoitti:
Pitäisin suotavana sitä, että vihamielisesti läheisiään kohtelevat saisivat hoitoa. Jopa pakkohoitoa, jos he eivät suostuisi syömään mielialalääkkeitään vapaaehtoisesti.
Olen auttanut omaista, jonka käytös on ollut vuosien ajan erittäin haasteellista. Vieraat ihmiset tiedustelevat minulta, mikä sairaus omaisella on, kun omainen luulee olevansa älykäs, nokkela ja hauska.
Omainen pitää itseään seksikkäänä nerona (erehtyy ikävästi), kieltäytyy hakeutumasta hoitoon ja pitää kaikkia muita ilkeinä ja pahoina ihmisinä. Hän lähettää herjausviestejä ja -kirjeitä omaisilleen ja ystävilleen eikä pysty mitenkään ymmärtämään, että hänessä itsessään on jotain vialla.
Ideaalimaailmassa hänelle olisi saanut apua jo vuosia sitten.
Tilanne pahenee koko ajan. Mitään apua ei saa, ennen kun hän fyysisesti vahingoittaa itseään tai muita.
Ketään ei saa ikinä pakottaa syömään mielialalääkkeitä. Ei missään tilanteessa. Mielialalääkkeillä on hurjasti sivuvaikutuksia ja niiden tehoakin on kyseenalaistettu. Oikeaa hoitoa (psykoterapiaa) vaan on niin vaikea saada, kun julkinen puoli tarjoaa usein pelkkää keskusteluapua ja siihen lääkkeet rinnalle..ei ihme, että niin moni tilanne kärjistyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otetaanpa toinen näkökulma esille...
Olen vanhustyössä ja valitettavan usein törmään sanaan itsemääräämisoikeus! Joo ymmärrän että ihmisillä on oikeus päättää omista asioista, mutta mietipä sitä niin että kyseessä olisi sinun vanhempi, monisairas, vuoteeseen hoidettava, muistisairas käytösoireineen... Ja koska hänellä on itsemääräämisoikeus, niin jää käytösoireiden vuoksi aamupesut usein tekemättä, asentoa vaihtamatta, kynnet leikkaamatta, pylly/nivustaipeet pesemättä. Seuraus tästä elämänlaatu heikkenee merkitt'v'sti, infektioiden riski suurenee, makuuhaavojen synty kasvaa yms.... Mutta katos kun on itsemääräämisoikeus!!!
Anteeks vaan mutta minä en ymmärrä... Minä kyllä hoidan painavaa tekstiä hoitotahtooni jotta minua sitten myös hoidetaan kun itse en ymmärrä ajaa omia etuja...
Liikaa on liikaa.....
vanhustyön hoitaja kirjoitti:
Otetaanpa toinen näkökulma esille...
Olen vanhustyössä ja valitettavan usein törmään sanaan itsemääräämisoikeus! Joo ymmärrän että ihmisillä on oikeus päättää omista asioista, mutta mietipä sitä niin että kyseessä olisi sinun vanhempi, monisairas, vuoteeseen hoidettava, muistisairas käytösoireineen... Ja koska hänellä on itsemääräämisoikeus, niin jää käytösoireiden vuoksi aamupesut usein tekemättä, asentoa vaihtamatta, kynnet leikkaamatta, pylly/nivustaipeet pesemättä. Seuraus tästä elämänlaatu heikkenee merkitt'v'sti, infektioiden riski suurenee, makuuhaavojen synty kasvaa yms.... Mutta katos kun on itsemääräämisoikeus!!!
Anteeks vaan mutta minä en ymmärrä... Minä kyllä hoidan painavaa tekstiä hoitotahtooni jotta minua sitten myös hoidetaan kun itse en ymmärrä ajaa omia etuja...
Liikaa on liikaa.....
Hoitotahto pitäisikin aina kirjoittaa ennen kuin se on myöhäistä. Välttämättä sen hoidettavasi tahto ei ole sama kuin sinun. Hän ehkä oikeasti haluaa olla pesytymättä ja haluaa mahdollisimman nopeasti vain kuolla vuoteeseensa... tai sitten ei. Valitettavasti niitäkin tilanteita on että hoitotahto ohitetaan tylysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä mieltä olette raskaana olevan äidin pakkovieroitushoidosta, jos on päihdekoukussa?
Liekö kyse meikän tekemästä aloituksesta. En ole vielä ehtinyt lukea kommentteja. Mä ajattelisin niin, että jos mä huomaan läheiselläni olevan paha päihderiippuvuus niin mun velvollisuus on jotain tehdä. Mutta mitä?