Mistä ateistit saavat moraalisen kompassinsa?
Miten ateisti tietää onko jokin oikein vai väärin? Tietysti vastaatte tähän, että kyllä hyvä ihminen tietää vastauksen tuohon, mutta ei se kuulkaa ole niin yksinkertaista. Tuhat vuotta sitten ajateltiin, että se on moraalisesti oikein kivittää nainen, jota luultiin noidaksi. Silloin ihmiset aidosti luulivat tekevänsä hyvää. Tuhannen vuoden päästä jotkut asiat, jotka me näimme hyvinä, nähdään pahoina. Ihmettelenkin mihin perustuu ateistien moraalinen kompassi, kun esim. kristityillä se perustuu Jeesuksen opetuksiin?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Miten ateisti tietää onko jokin oikein vai väärin? Tietysti vastaatte tähän, että kyllä hyvä ihminen tietää vastauksen tuohon, mutta ei se kuulkaa ole niin yksinkertaista. Tuhat vuotta sitten ajateltiin, että se on moraalisesti oikein kivittää nainen, jota luultiin noidaksi. Silloin ihmiset aidosti luulivat tekevänsä hyvää. Tuhannen vuoden päästä jotkut asiat, jotka me näimme hyvinä, nähdään pahoina. Ihmettelenkin mihin perustuu ateistien moraalinen kompassi, kun esim. kristityillä se perustuu Jeesuksen opetuksiin?
Ilmeisesti Jesse sitten opetti, että on oikein kivittää tai polttaa roviolla naisia. Koska nimen omaan kristityt olivat pahimpia vainoajia.
Moraalisia kompasseja myydään teboililla. osta ihmeessä, hyvä ja halpa moraalinen suunnannäyttäjä.
normaali terve järki. omien aivojen käyttäminen. ajattelu.
Ateisti joutuu ajattelemaan ja pohtimaan omilla aivoillaan.
Hirvittävä ajatus, että "moraalinen kompassi" olisi yhtä kuin olla uskovainen! Kylläpä uskovaiset yrittää aina kaikin tavoin nostaa itseänsä ylemmäksi kuin muut, vaikka jo Raamattukin sanoo ylpeyden olevan syntiä!
Ei moraalilla ole mitään yhteyttä uskontoon. piste. Hyvä ihminen on hyvä ihminen oli uskossa tai ei. Ja uskovainen ihminen voi olla "huono" ihminen ja tehdä moraalisttomasti samoiten. Eli vastasit omaan kysymykseesi jo:)
Helppoa. Onko tekoni haitaksi muille. Siis ihmisille, eläimille, muulle luonnolle?
Ja tässä on sitten joustoa aika paljon. Ei se porkkana siksi kasva, että minä saisin syödä sen. Tai sika, että saisin kinkkua leipäni päälle. Tai kyllähän tuo autoni saastuttaa ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja.
Mutta ei se porkkana tai sika tiedä olenko uskovainen / ei. Tai se bensa mun autossani sen likaisemmin pala siksi, että sen perässä ei ole fisumerkkiä.
Mutta kyllä minä osaan kohdella muita ihmisiä asiallisesti, vaikka en pelkääkään tätä ns. viimeistä tuomiota. Sitä mä ihmettelen, että joku tarvitsee sellaista pelkoa käyttäytyäkseen ihmisiksi. Mutta kaipa teille uskovaisille on sitten parempi, että teillä on sellainen pelko. Teitä on niin paljon, että en mä muuten uskaltaisi ulos hullujen uskovaistappajien pelossa.
Oma ajattelu toimii moraalisena kompassina. Esimerkki viime päiviltä: Olen ateisti. Minä tunnen vastuuni tässä yhteiskunnassa, tiedän että rahat eivät vain kaikkeen riitä. Lestadiolainen tuttavani on sitä mieltä, että yhteiskunnan velvollisuus on järjestää kotiin kotiapua kun perheessä sairastetaan tai kun jonkun lapsen kanssa täytyy vaikka mennä neuvolaan, perhetyöntekijä tulee kotiin vahtimaan muita. Lisäksi on ok "palata töihin" raskauksien välissä, vaikka tietää olevansa saikulla koko sen ajan. Työnantaja maksaa kyllä sekä tämän työntekijän että sijaisen viulut. Uskonto ei siis takaa hyvää moraalia, se on täysin kiinni siitä ajatteletko omilla aivoillasi.
Tuolla logiikalla ei-kristittyjen, kuten ateistien, moraalin mukaan murhat ovat ok, varsinkin massamurhat. Esim. kouluampujat, Hitler, Stalin jne.