Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisia erikoisuuksia. Miksi lapsen nimi ilmoitettaan vasta kastetilaisuudessa?
443
03.03.2016 |
Sen verran maailmaa nähneenä sanoisin, että ihan suomalainen tapa tämä. Yleensä lapsen nimi kerrotaan, kun se vain on päätetty vanhempien kesken.
Mutta miksi? Mistä alkujuuret tähän erikoisuuteen?
Laittakaa muitakin havainnoimianne erityisyyksiä juuri suomalaisuuteen liittyen.
Kommentit (30)
No kun suomalaiset luukevat lapsen saavan nimen kasteessa. Lue vaikkapa Hesarin Syntyneitä -osastoa: ...ja sai kasteessa nimen xxx. Aika junttia minun mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin veljeni ilmoitti nimen heti kun lapsi oli syntynyt. Eikä ollut mitään vanhanaikaista (uskonnollista) kastetilaisuutta vaan lähimmät kutsuttiin syömään ja juhlistamaan uutta perheenjäsentä.
Tämä taitaa nykyään olla se "normaalein" käytäntö.
No samalla tapaa voisi kysyä, että miksi jotkut antavat nimen jo ennen syntymää vatsalle? Se vasta friikkiä tuntuu, kun lasta ei ole vielä edes nähnyt.
Tapoja on monia, miksi suomalainen tapa olisi jotenkin erityisen juntti? Päinvastoin voisi ajatella, että nimen panttaaminen ja paljastaminen tuo ainutkertaiseen hetkeen lisää juhlallisuutta.
Suomalaisilla on paljon ruokailuun liittyviä omintakeisia tapoja. On juhlia, joissa tarjotaan ruokaa, ja juhlia, joissa on pelkkä kahvitarjoilu. Muualla on kokemukseni mukaan lämmintä ruokaa tarjolla kaikissa perhejuhlissa. Päivällinen syödään todella aikaisin ja sitten on erillinen iltapala. Päivällinen katetaan niin, että pannut nostetaan pöytään ja sieltä jokainen ottaa itse, muualla ruoanlaittaja laittaa annokset valmiiksi. Lämpimän ruoan kanssa on salaattia ja leipää, nimenomaan niin, että nämä syödään yhtä aikaa pääruoan kanssa. Suomalaiset suosivat valmiiksi marinoitua lihaa, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat ihmetelleet, miten huonosti marinoimatonta lihaa on saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Juu, esim. kuninakaallisetkin (joita suomalaiset palvovat) ilmoittavat nimet suunnilleen heti lapsen synnyttyä.
Olen tosi kiinnostunut, mistä tämä suomalainen tapa pantata lapsen nimeä on saanut juurensa? Kaste ei ole niimenantotilaisuus. Se pitäisi kaikkien tietää.
Kastetta voi samalla pitää nimenantotilaisuutena, vaikka ovatkin kaksi eri asiaa. Kaikki eivät sitä kuitenkaan tiedä, vaan luulevat, että lapsi pitää kastaa. Meillä lapsen nimi ilmoitettiin maistraattiin, myöhemmin tuli kaste ja samalla julkistettiin nimi, kun kaikki läheiset olivat paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on paljon ruokailuun liittyviä omintakeisia tapoja. On juhlia, joissa tarjotaan ruokaa, ja juhlia, joissa on pelkkä kahvitarjoilu. Muualla on kokemukseni mukaan lämmintä ruokaa tarjolla kaikissa perhejuhlissa. Päivällinen syödään todella aikaisin ja sitten on erillinen iltapala. Päivällinen katetaan niin, että pannut nostetaan pöytään ja sieltä jokainen ottaa itse, muualla ruoanlaittaja laittaa annokset valmiiksi. Lämpimän ruoan kanssa on salaattia ja leipää, nimenomaan niin, että nämä syödään yhtä aikaa pääruoan kanssa. Suomalaiset suosivat valmiiksi marinoitua lihaa, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat ihmetelleet, miten huonosti marinoimatonta lihaa on saatavilla.
Joo ja sitten puupinot kasataa todella säntillisesti, oikein vatupassin kanssa. (liittyy kans avauksen aiheeseen)
Tehkööt jokainen kuten haluaa mutta itseäni kyllä ärsytti veljen vaimon hehkutus siitä miten HE tietävät lapsen sukupuolen mutta se on SALAISUUS. Ja miten HE ovat päättäneet lapsen nimen mutta MUILLE ei kerrota.
Voisiko olla vaan hiljaa jos ei halua kertoa? Ihan teinimeininkiä tuollainen "arvaa mitä? - enpäs kerro!" :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Ei osata päättää nimeä aiemmin (vatvotaan sopivaa vielä edellisenä iltanakin)
- Halutaan pitää päätösvalta itsellä (muuten tulee kommentteja ja ehdotuksia, yritetään kääntää päätä ottamaan se suvun perinnenimi)
- Nimi valitaan lapsen ulkönäön mukaan: jokin aluksi sopiva ei sovikaan parin viikon päästä, kun tulokkaan luonne alkaa paljastua
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on paljon ruokailuun liittyviä omintakeisia tapoja. On juhlia, joissa tarjotaan ruokaa, ja juhlia, joissa on pelkkä kahvitarjoilu. Muualla on kokemukseni mukaan lämmintä ruokaa tarjolla kaikissa perhejuhlissa. Päivällinen syödään todella aikaisin ja sitten on erillinen iltapala. Päivällinen katetaan niin, että pannut nostetaan pöytään ja sieltä jokainen ottaa itse, muualla ruoanlaittaja laittaa annokset valmiiksi. Lämpimän ruoan kanssa on salaattia ja leipää, nimenomaan niin, että nämä syödään yhtä aikaa pääruoan kanssa. Suomalaiset suosivat valmiiksi marinoitua lihaa, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat ihmetelleet, miten huonosti marinoimatonta lihaa on saatavilla.
Ja tämä liittyi aiheeseen koska...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi selitys perinteelle on, että ilman kastetta lapsella ei ole vielä kasteen antamaa suojaa paholaista tai muita pahoja henkiä vastaan. Jos nimi on lausuttu ääneen ennen kastetta osaa paholainen kutsua lasta nimellä ja lapsi joutuu näin tarpeettoman suureen vaaraan.
Vierailija kirjoitti:
No kun suomalaiset luukevat lapsen saavan nimen kasteessa. Lue vaikkapa Hesarin Syntyneitä -osastoa: ...ja sai kasteessa nimen xxx. Aika junttia minun mielestäni.
No tavallaan jos vanhemmat lyövät lukkoon sen nimen vasta siinä, se on vasta "virallinen" silloin, halutaan se nimi jotenkin erityisessä tilaisuudessa julkistaa tai jotain.
Itsekin jätin nimen ilmoittamisen maistraattiin kyllä aika viime tinkaan, vaikka melko varma se oli jo hetken ollut. En tiedä mitä olisin vastannut jos joku olisi nimeä kysellyt, mutten kyllä sitä kuuluttanutkaan ennen kuin paperit oli lähetetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No samalla tapaa voisi kysyä, että miksi jotkut antavat nimen jo ennen syntymää vatsalle? Se vasta friikkiä tuntuu, kun lasta ei ole vielä edes nähnyt.
Tapoja on monia, miksi suomalainen tapa olisi jotenkin erityisen juntti? Päinvastoin voisi ajatella, että nimen panttaaminen ja paljastaminen tuo ainutkertaiseen hetkeen lisää juhlallisuutta.
Vauvat on kyllä minusta aika "samannäköisiä", enkä ole kasvoista nähnyt, että tämä onkin Teemu Niko Aleksanteri , eikä Martti Varma Voitto. Tästä voitte päätellä, että mun lapsella oli nimi jo ennekuin tiesin sukupuoltakaan, ja nimi myös kerrottiin suvulle jo ennen lapsen syntymää.
Muistaakseni periytyy siitä, että ennen uskottiin nimellä voitavan tehdä pahoja. Kastamaton lapsi siis oli vaarassa jos sen nimi oli yleisesti tiedossa. Sama juttu kuin Etelä-Euroopassa on uskotaan edelleenkin pahaan silmään.
Nykyihmiset eivät enää ole taikauskoisia, mutta nimen paljastaminen kastetilaisuudessa on säilynyt ja muuttunut perinteeksi. Perinteille on aina jokin syy, mutta se voi hävitä ajan kuluessa ja sitten kun ihmisillä ei ole enää kosketusta siihen aletaan ihmetellä kummallisia perinteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
443 kirjoitti:
Sen verran maailmaa nähneenä sanoisin, että ihan suomalainen tapa tämä. Yleensä lapsen nimi kerrotaan, kun se vain on päätetty vanhempien kesken.
Mutta miksi? Mistä alkujuuret tähän erikoisuuteen?
Laittakaa muitakin havainnoimianne erityisyyksiä juuri suomalaisuuteen liittyen.
Lapsen nimeä ei saa kertoa ennen kastetta, koska sitten paholainen voi kutsua lasta ennen kuin se on kastettu eli Jumala on kutsunut lapsen nimeltä seurakunnan jäseneksi. Sitten jää vissiin paholainen nuolemaan näppejään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on paljon ruokailuun liittyviä omintakeisia tapoja. On juhlia, joissa tarjotaan ruokaa, ja juhlia, joissa on pelkkä kahvitarjoilu. Muualla on kokemukseni mukaan lämmintä ruokaa tarjolla kaikissa perhejuhlissa. Päivällinen syödään todella aikaisin ja sitten on erillinen iltapala. Päivällinen katetaan niin, että pannut nostetaan pöytään ja sieltä jokainen ottaa itse, muualla ruoanlaittaja laittaa annokset valmiiksi. Lämpimän ruoan kanssa on salaattia ja leipää, nimenomaan niin, että nämä syödään yhtä aikaa pääruoan kanssa. Suomalaiset suosivat valmiiksi marinoitua lihaa, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat ihmetelleet, miten huonosti marinoimatonta lihaa on saatavilla.
Ja tämä liittyi aiheeseen koska...?
En ole tuo kommentoija, mutta avausviestissä "Laittakaa muitakin havainnoimianne erityisyyksiä juuri suomalaisuuteen liittyen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilla on paljon ruokailuun liittyviä omintakeisia tapoja. On juhlia, joissa tarjotaan ruokaa, ja juhlia, joissa on pelkkä kahvitarjoilu. Muualla on kokemukseni mukaan lämmintä ruokaa tarjolla kaikissa perhejuhlissa. Päivällinen syödään todella aikaisin ja sitten on erillinen iltapala. Päivällinen katetaan niin, että pannut nostetaan pöytään ja sieltä jokainen ottaa itse, muualla ruoanlaittaja laittaa annokset valmiiksi. Lämpimän ruoan kanssa on salaattia ja leipää, nimenomaan niin, että nämä syödään yhtä aikaa pääruoan kanssa. Suomalaiset suosivat valmiiksi marinoitua lihaa, useat ulkomaalaiset ystäväni ovat ihmetelleet, miten huonosti marinoimatonta lihaa on saatavilla.
Ja tämä liittyi aiheeseen koska...?
Koska aloituksessa luki seuraavasti: "Laittakaa muitakin havainnoimianne erityisyyksiä juuri suomalaisuuteen liittyen."
Saunominen totta kai.
On kaikkialla muualla (jopa Ruotsissa) outoa riisua itsensä alastomaksi vieraiden ihmisen seurassa ja olla rentona jutustelemassa lauteilla.
-kenkien riisuminen eteisessä herättää myös hämmennystä
- maito ruokajuomana on tosi extremä.
Mutta maassa maan tavalla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samalla tapaa voisi kysyä, että miksi jotkut antavat nimen jo ennen syntymää vatsalle? Se vasta friikkiä tuntuu, kun lasta ei ole vielä edes nähnyt.
Tapoja on monia, miksi suomalainen tapa olisi jotenkin erityisen juntti? Päinvastoin voisi ajatella, että nimen panttaaminen ja paljastaminen tuo ainutkertaiseen hetkeen lisää juhlallisuutta.Vauvat on kyllä minusta aika "samannäköisiä", enkä ole kasvoista nähnyt, että tämä onkin Teemu Niko Aleksanteri , eikä Martti Varma Voitto. Tästä voitte päätellä, että mun lapsella oli nimi jo ennekuin tiesin sukupuoltakaan, ja nimi myös kerrottiin suvulle jo ennen lapsen syntymää.
Oma äitini taas kertoi, että oli miettinyt minulle ensin aivan toista nimeä, mutta synnyttyäni en kuulemma ollenkaan näyttänyt "Liisalta", joten oli keksittävä uusi nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kun suomalaiset luukevat lapsen saavan nimen kasteessa. Lue vaikkapa Hesarin Syntyneitä -osastoa: ...ja sai kasteessa nimen xxx. Aika junttia minun mielestäni.
No tavallaan jos vanhemmat lyövät lukkoon sen nimen vasta siinä, se on vasta "virallinen" silloin, halutaan se nimi jotenkin erityisessä tilaisuudessa julkistaa tai jotain.
Itsekin jätin nimen ilmoittamisen maistraattiin kyllä aika viime tinkaan, vaikka melko varma se oli jo hetken ollut. En tiedä mitä olisin vastannut jos joku olisi nimeä kysellyt, mutten kyllä sitä kuuluttanutkaan ennen kuin paperit oli lähetetty.
No harva sitä siinä alttarilla enää arpoo.
Äiti: "No, onko e nyt Aapo vai Arvo."
Isä: "En mää tiedä. Päätä sä."
Pappi: "Kun, nuo vieraatkin jo vähän odottavat..."
Kummi: "Mä oon kyllä sen Karin kannalla. Musta se Kari olis hyvä."
Juu, esim. kuninakaallisetkin (joita suomalaiset palvovat) ilmoittavat nimet suunnilleen heti lapsen synnyttyä.
Olen tosi kiinnostunut, mistä tämä suomalainen tapa pantata lapsen nimeä on saanut juurensa? Kaste ei ole niimenantotilaisuus. Se pitäisi kaikkien tietää.