Onko muita pariskuntia jotka juo joka viikonloppu?

Sen verran pitää selventää että siis emme juo kahtena päivänä joka viikonloppu. Mielestäni en ole niin missään kirjoittanutkaan :) Yleensä se on perjantai, ja sunnuntaina viimeistään sitten jo keksii jotain muuta. Tai jos lauantaina on menoa, niin sitten perjantaina ei oteta kuin se pari saunajuomaa. Mutta jompana kumpana päivänä kuitenkin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole tullut ajatelleeksi, että meidän alkoholinkäyttö olisi ongelma. Olemme 7 ja 10 -vuotiaiden lasten nelikymppiset vanhemmat ja juomme alkoholia melkein jokainen viikonloppu. Ja yleensä kahtena iltana. Mies valitettavasti vetää joskus "överit" eli kuulee puheesta, että meni yli. Ei mitään örvellä, oksentele tai sammu, mutta on selvästi humaltunut. Ei kyllä läheskään aina tai kahtena iltana peräkkäin. Ehkä kerran kuussa. Itse en varsinaisesti ole ollut humalassa vuosiin. Juon vaihtelevasti 3-5 alkoholiannosta illassa. Yleensä perjantaina menee enemmän, lauantaina ei jaksa sitten enää niin paljoa. Lapset ei ole koskaan nähneet meitä humalassa ja olemme tosi rauhallisia. Pullot korkataan lasten mentyä nukkumaan, vaikka ne näkevätkin. Sitten istutaan takan eteen juttelemaan tai luetaan kirjoja hiljaa hörppien siinä samalla.

Joskus ulkomaanmatkoilla saatetaan tissutella iltaisin parvekkeella punkkupullo puoliksi useampana iltana putkeen. Kotona tai mökillä ei taaskaan juoda kuin viikonloppuna tai jos viikolla tissutellaan, jää yleensä viikonloppu väliin. Esimerkiksi olimme kumpikin vuosi sitten 2kk työttöminä samaan aikaan, niin edelleen se oli se perjantai ja lauantai, kuten normaalistikin työssäkäydessä.

Niinhän sä luulet ettei sun humaltuminen näy ulospäin, eihän alkoholia käyttävä koskaan sitä tajua:D

Lapsiraukat!

Mun vanhemmat oli tuonkaltaisia, enkä lapsna kyllä kärsinyt tilanteesta jossa äitillä ja isillä oli olutlasi kädessä katsoessaan perjantai-iltana telkkua. 

Seuraavana päivänä voitiin lähteä vaikka hiihtämään tms että ei arkeen vaikuttanut vaikka perjantaisin ottivatkin muutaman. 

ohis

Parikymppisenä, ennen lapsia tuli juotua ja käytyä viihteellä joka viikonloppu. Nykyään ehkä kerran vuodessa, eikä silloinkaan yhdessä.

Me elettiin joskus ennen noin (about 20-30 vuotiaina). Nyt se tuntuisi lähinnä säälittävältä kun kiinnostuksen kohteet ovat vaihtuneet ihan muuhun kuin viinan kanssa läträämiseen. Eikä sitä kännissä tarvii olla että on kivaa kahdestaan. Joskus toki otetaan kuppia, mutta lähinnä kerran kuussa.

P.S. Meilläkään ei siis ole lapsia

Aika surullista, jos "elämästä nauttiminen" = ryyppäämistä. Kertoo todella paljon henkilön ajatusmaailmasta, jos humalassa oleminen on nautinnollisin asia jonka keksii, ja sen pois jättäminen tekisi elämästä vähemmän nautinnollista. 

Toivottavasti lukijat ymmärtävät, että suurin osa lapsettomista EI ole tuollaisia kännääviä luusereita. Omassa tuttavapiirissä en tunne ketään joka joisi noin paljon, vaan suurin osa (vapaaehtoisesti) lapsettomasta 35+ tuttavapiiristä on lähes absolutisteja, tai enintään juovat saunasiiderin kerran kuussa ja kännit kerran pari vuodessa jossain juhlissa. Nuo juoppopiirit on sitten erikseen, ja siellä todnäk juotaisiin myös lapsellisina aina kun mahdollista...

Vierailija kirjoitti:

Viittasin tuohon "Mulla ainakin on niin paljon muuta elämässä ettei ole aikaa tai halua juoda." Hienoa tietysti jos ei ole halua ja on oikeasti täysin tyytyväinen elämäänsä (mitä epäilen)...

Siis sulle on mahdoton uskoa, että  joku sanoo olevansa tyytyväinen ilman alkoholia ja ettei edes kaipaa sitä? Huh huh. Kertoo kyllä siitä että sulla on paha alkoholiongelma. Todennäköisesti et edes tiedä, miltä olo tuntuisi jos olisit vaikka kuukauden juomatta, olet niin tottunut siihen viikonlopun pöhnään ja väsymykseen. Se muutamakin annos kun vaikuttaa pidempään kuin sen hetken - heikentää unen laatua, lihottaa turhien kalorien muodossa, turvottaa, väsyttää, heikentää fyysistä suorituskykyä jne jne. 

Kokeile ensi viikonloppuna juomaillan jälkeen käydä lenkillä tai tee jokin muu liikuntasuorite. Ole sitten 3 viikkoa ilman alkoholia, ja tee sama lenkki. Voin vannoa, että huomaat valtaisan eron. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittasin tuohon "Mulla ainakin on niin paljon muuta elämässä ettei ole aikaa tai halua juoda." Hienoa tietysti jos ei ole halua ja on oikeasti täysin tyytyväinen elämäänsä (mitä epäilen)...

Siis sulle on mahdoton uskoa, että  joku sanoo olevansa tyytyväinen ilman alkoholia ja ettei edes kaipaa sitä?  

Siis toisten elämän tuomitseminen ja arvosteleminen, haukkuminen tyhmäksi ja tylsäksi, säälittäväksi ym. kertoo siitä, ettei ole omaan elämäänsäkään kyllä tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittasin tuohon "Mulla ainakin on niin paljon muuta elämässä ettei ole aikaa tai halua juoda." Hienoa tietysti jos ei ole halua ja on oikeasti täysin tyytyväinen elämäänsä (mitä epäilen)...

Siis sulle on mahdoton uskoa, että  joku sanoo olevansa tyytyväinen ilman alkoholia ja ettei edes kaipaa sitä?  

Siis toisten elämän tuomitseminen ja arvosteleminen, haukkuminen tyhmäksi ja tylsäksi, säälittäväksi ym. kertoo siitä, ettei ole omaan elämäänsäkään kyllä tyytyväinen.

Miksi? Tämä on iänikuinen klisee jolla yritetään vaientaa keskustelu, mutta perustelepa nyt kerrankin: miksi "omaan elämään tyytyväisyys" edellyttää sitä, että ei voisi pitää kenenkään muun elämää tylsänä ja säälittävänä oli se sitten millaista tahansa? Onko tässä taustalla se järjetön ajatus, että jos on "oikeasti" tyytyväinen, niin sitten vaan paistattelee siinä tyytyväisyydessään eikä voi ollenkaan huomata tai olla kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu? 

Päinvastoin, silloin kun ei ole itse tyytyväinen elämäänsä, paistattelee omassa paremmuudentunteessaan elää omassa kuplassaan, eikä kenenkään muun tapa elää voi olla hyvä tai oikein. Itse ainakin olen huomannut, että kun olen tyytyväinen omaan elämääni ja onnellinen, niin voi olla myös iloinen toisten, erilailla valinneiden puolesta, kunhan nyt siis ei vahingoita ketään muita (esimerkiksi lapsia, jos on pahasti alkoholisoitunut).

AP

Kyllä meille maistuu. Tosi kiva tissutella. Aiemmin otettiin perjantaina safkan kanssa viiniä ja tissuteltiin lauantait: käytiin pelaamassa bilistä, kävelyillä, pyöräilemässä, mitä nyt pystyy lipitellessä tekemäänkään. Nyt otetaan vain lauantai iltaisin saunotaan pitkän kaavan mukaan, koska mun pitää ajaa kaupunkiin lauantai iltapäivisin harrastukseen (oli ennen ke iltaisin, siirty lauantaille). 

Mielestäni tuo perjantai iltojen viinin poisjättäminen ei ole kyllä heilauttanut olotilaani suuntaan tai toiseen, vaikka pari kuukautta sitä on jatkunut. 

Voisitte miettiä, onko teillä psyykkistä riippuvuutta alkoholista. Miltä tuntuu näin viikolla ajatus, että ette joisi mitään seuraavaan kuukauteen? Entä perjantai-iltana? Millä mielellä olette, jos sitä lasillista tai tölkkiä ei oteta käteen tilanteessa, joissa se on jo pitkään ns. kuulunut asiaan? Onko asia yhdentekevä vai herääkö ärtymys ja selittely (itselle)?

Ei kyllä kandee niuhottaa liikaa. Kyllä sitä nyt voi juoda viikonloppuisin kun ei oo töitäkään. Ottakaa ihmiset rennosti.

Enpä itse ole huomannut viikonlopuissa eroja, otti sitä pari lasia tai ei. Ja mulla toi pari lasia tarkoittaa todella vain paria, koska vanhemmiten suuremmat määrät ei sovi. Välillä saatan olla kuukaudenkin ilman, muttei se aika ole mitenkään erilaista kuin se, jolloin otan nuo paria lasia. Mutta tässä on ehkä kyse määristä. Nuoruuden mittakaavassa en enää pystyisi juomaan.

Kun tietää minkä verran suomessa juodaan niin aika moni ottaa joka vkl ja viikollakin. Laskee alkon myynnin, kappojen kaljat ja virosta tuonnin niin aika paljon sitä alkokolia käytetään.

Kyllä me lähes joka viikonloppu otetaan lasilliset tai joskus enemmänkin. En pidä sitä isona paheena tässä elämässä. Meillä ei ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin, silloin kun ei ole itse tyytyväinen elämäänsä, paistattelee omassa paremmuudentunteessaan elää omassa kuplassaan, eikä kenenkään muun tapa elää voi olla hyvä tai oikein. Itse ainakin olen huomannut, että kun olen tyytyväinen omaan elämääni ja onnellinen, niin voi olla myös iloinen toisten, erilailla valinneiden puolesta, kunhan nyt siis ei vahingoita ketään muita (esimerkiksi lapsia, jos on pahasti alkoholisoitunut).

AP

Eli jos mun mielestä on säälittävää että pitää käyttää alkoholia joka viikonloppu "nauttiakseen elämästä", tarkoittaa se samaa kuin ettei kenenkään muun tapa elää voi olla hyvä? Rrrrright. Tiesithän muuten, että toistuva alkoholin käyttö heikentää älyä? 

Minä esitän kysymyksen:

Jos ei ole tarvetta juoda alkoholia, miksi sitten juotte alkoholia?

En ole vielä koskaan tehnyt yhtään mitään ilman tarvetta (joko ulkopuolelta tulevaa tarvetta tai itsestäni lähtöisin olevaa) tehdä sitä.

En sano, että kohtuullinen alkoholinkäyttö olisi sen enempää väärin kuin raivoraittiuskaan, jäin vain miettimään sitä, että miksi juodaan joka ainoa viikonloppu ja sanotaan, ettei ole sen kummempaa tarvetta kuitenkaan. Muuten vaan joka viikonloppu? Tavan vuoksi? Ei saa rentouduttua ilman? Pienissä on kivempaa kun selvinpäin?

Kun asiasta keskustellaan, reagoidaan sanomalla että "pitäähän elämässä nautintoja olla". Mietitään kuitenkin samalla, että pitäisiköhän vähentää? Takavasemmalta joku rynnii kertomaan, kuinka iltaisin tissuttaminen on oikeastaan aika hienoa ja mukavaa kun mukulat jo nukkuvat ja korostavat, että pitävät välissä selviäkin päiviä, eikä se jälkikasvu mitään huomaa (ainoastaan itse huppelissa huomaa viimein sen, kun toisen puhe puuroutuu).

Miksi siis juotte näinkin usein, vaikkei teillä ole siihen mitään tarvetta?

Eikös muualla maailmassa ole ihan normaalia, että otetaan viiniä tai olutta ruuan kanssa? En näe tässä mitään ongelmaa. Ei sitä pääse edes humaltumaan yhdestä lasillisesta. (Vaikka olisi monta kertaa viikossa).

Täällä myös nelikymppinen lapseton pariskunta joka juo joka vkl, joskus arkisin, lomalla päivittäin. Matkustelemme paljon, kokkaamme hyvää ruokaa, kaikin puolin elämme hyvää elämää. Mies pitää välillä tipattomia kun hänellä tuppaa pakki kasvamaan eri tahtiin kuin minulla, mutta muuten emme ota stressiä viinin juomisesta. Elämme eurooppalaisittain ja miksi emme eläisi :)

Kyllä mä oon tullut ainakin tämän ketjun perusteella siihen lopputulokseen, että paljon ystävällisempiä ja rennompia ainakin me ollaan, joille viini maistuu :) Muiden viestit ovat tuomitsevia sävyltään, ja nyt jo kerrotaan että älyni on heikentynyt koska juon. Eli jotain selkeästi on kyllä liian tiukalla, tai jossakin hiekkaa.. Mutta hyvä, että olette niin onnellisia ja tyytyväisiä :) Eihän tämä ketju edes kuulu teille, jotka ei juo ;)

AP