Onko muita pariskuntia jotka juo joka viikonloppu?

Mitä rahan, ajan ja oman terveyden hukkaan heittämistä tuollainen joka viikonloppuinen ryyppääminen. Ei mitään muuta elämää kuin odotusta viikonloppuun että saa ryypätä. Tosi surullista, vaikka oman analyysin mukaan ollaankin "lähipiirin onnellisimmat". 

Mistä vedät tuollaisen johtopäätöksen, että meidän elämä olisi vain viikonlopun ryyppäämisen odotusta? Teillä taitaa olla lukemisenymmärtämisessä jotakin vikaa :)

AP

Mä niin mieluummin laitan kympin vaikka leffalippuun, kahvitteluun kaverin kanssa, uuteen paitaan tai ihan mihin vaan hömppään kuin viinaan. Nämä on toisaalta niitä valintoja. Ootko koskaan laskenut kuinka paljon teillä on mennyt alkoholiin rahaa? Olisiko sillä päässyt vaikka pariksi viikoksi Thaimaahan lomailemaan? Tai saanut uuden auton (tai no ei ette varmaan paljon voi ajaa kun aina pöhnässä)? Tai vaikka kotiin remonttia?

Vierailija kirjoitti:

Minä esitän kysymyksen:

Jos ei ole tarvetta juoda alkoholia, miksi sitten juotte alkoholia?

En ole vielä koskaan tehnyt yhtään mitään ilman tarvetta (joko ulkopuolelta tulevaa tarvetta tai itsestäni lähtöisin olevaa) tehdä sitä.

En sano, että kohtuullinen alkoholinkäyttö olisi sen enempää väärin kuin raivoraittiuskaan, jäin vain miettimään sitä, että miksi juodaan joka ainoa viikonloppu ja sanotaan, ettei ole sen kummempaa tarvetta kuitenkaan. Muuten vaan joka viikonloppu? Tavan vuoksi? Ei saa rentouduttua ilman? Pienissä on kivempaa kun selvinpäin?

Kun asiasta keskustellaan, reagoidaan sanomalla että "pitäähän elämässä nautintoja olla". Mietitään kuitenkin samalla, että pitäisiköhän vähentää? Takavasemmalta joku rynnii kertomaan, kuinka iltaisin tissuttaminen on oikeastaan aika hienoa ja mukavaa kun mukulat jo nukkuvat ja korostavat, että pitävät välissä selviäkin päiviä, eikä se jälkikasvu mitään huomaa (ainoastaan itse huppelissa huomaa viimein sen, kun toisen puhe puuroutuu).

Miksi siis juotte näinkin usein, vaikkei teillä ole siihen mitään tarvetta?

Ehkä ei pitäisi panna lusikkaa tähän soppaan, mutta vastaan kuitenkin. Minulle alkoholi on nautintoaine siinä missä hyvä ruoka, suklaa, juustot. Pyrin nauttimaan niistä kohtuudella, eiväthän ne säväyttäisi, jos niitä arkena ja usein nauttisi. Eivät ne ole välttämättömiä ole, mutten haluaisi olla kokonaan ilmankaan. Jos viikonloppuna on parempaa ruokaa, saattaa siihen kuulua alkoholiakin, useammin ei silloinkaan. Minusta tämä ei ole tuomittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä niin mieluummin laitan kympin vaikka leffalippuun, kahvitteluun kaverin kanssa, uuteen paitaan tai ihan mihin vaan hömppään kuin viinaan. Nämä on toisaalta niitä valintoja. Ootko koskaan laskenut kuinka paljon teillä on mennyt alkoholiin rahaa? Olisiko sillä päässyt vaikka pariksi viikoksi Thaimaahan lomailemaan? Tai saanut uuden auton (tai no ei ette varmaan paljon voi ajaa kun aina pöhnässä)? Tai vaikka kotiin remonttia?

Logiikkasi ei oikein toimi. Oletko itse laskenut paljonko käytät rahaa kahvitteluun ja mitä muuta sillä rahalla olisit saanut? Miksi ei voi saada kaikkea? Meillä ainakin on uusi auto, rahaa matkustella ja raha vielä siihen viiniinkin.

Ei meillä alkoholiin ihmeemmin mene rahaa kuin muuhunkaan elämiseen, matkustellaan ulkomailla monta kertaa vuodessa, käydään leffassa, käydään ajelemassa ja tehdään roadtrippejä (kaksi autoa taloudessa). Omakotitalossa asustellaan, kesällä taas tehdään remppaa jne :)

"Koko ajan pöhnässä", yrittäkää nyt ottaa se silmä käteen ja lukea kirjoitukseni paremmin..

AP

Meillä ei juoda joka viikonloppu. Joinain viikonloppuina käytetään vauhtia tai happoa.

Vierailija kirjoitti:

Mä niin mieluummin laitan kympin vaikka leffalippuun, kahvitteluun kaverin kanssa, uuteen paitaan tai ihan mihin vaan hömppään kuin viinaan. Nämä on toisaalta niitä valintoja. Ootko koskaan laskenut kuinka paljon teillä on mennyt alkoholiin rahaa? Olisiko sillä päässyt vaikka pariksi viikoksi Thaimaahan lomailemaan? Tai saanut uuden auton (tai no ei ette varmaan paljon voi ajaa kun aina pöhnässä)? Tai vaikka kotiin remonttia?

Ootko sä ihan pässi? Lasillisesta viiniä viikonloppuna ei tule edes pöhnään. Ja jää siinä muutama muu viikonpäivä siihen autolla ajamiseen. Mä en käsitä miten joku kahvittelu on hyväksyttävämpää kuin viinilasillinen. Suomalaisilla on kummallinen asenne alkoholiin.

Ei tällaista keskustelua voi käydä suomalaisten kanssa: nuo kaikki superkielteisesti suhtautuvat ovat oman kokemukseni mukaan niitä, joiden vanhemmat/mies/joku muu läheinen on ollut ihan oikea juoppo. Ja kun on joutunut olemaan tekemisissä ihan oikean juopon kanssa, niin sitten projisoi kaikki alkoholinkäyttäjät juopoiksi, ja ihmisiksi joilla ei ole kontrollia.

Nykyään moni elää eurooppalaisesti niin, että alkoholi on samalla tasolla muiden nautintoaineiden kanssa (suklaa, hyvä ruoka jne.) ja elää ihan täyttä ja mielestäni parempaa elämää kun osaa käyttää ja suhtautua alkoholiin niin, että se ei ole mikään peikko. 

Nauttikaa elämästänne ap, ja yrittäkää ymmärtää että monella on sellaisia traumoja, joita eivät ole koskaan käsitelleet ja paremman puuttessa purkavat teihin.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen tissuttelu kuuluu enemmän teinivuosiin. Mulla ainakin on niin paljon muuta elämässä ettei ole aikaa tai halua juoda. Inhoan humalan tunnetta.

Ehkä 2-3 päivänä kuukaudessa otan lasin viiniä ruuan kanssa, mies samoin ja lasin pari viskiä lisäksi.

Surullista...

Miksi juotte ruoan kanssa jos se on niin surullista???!!

Olette alkoholisteja. Tuo koko avauksesi on yhtä selittelyä. Ei tee tiukkaa olla selvinpäin, ennen menoja juodaan vaan pari, kännin aste (känni siis tavoite), juominen vaan on helpompaa (kuin selvin päin olo). Kuka tahansa alkoholistien kanssa töitä tehnyt näkee tuosta että teillä on alkoholiongelma. Et itse myönnä sitä. Se kuuluu taudinkuvaan.

Vierailija kirjoitti:

Olette alkoholisteja. Tuo koko avauksesi on yhtä selittelyä. Ei tee tiukkaa olla selvinpäin, ennen menoja juodaan vaan pari, kännin aste (känni siis tavoite), juominen vaan on helpompaa (kuin selvin päin olo). Kuka tahansa alkoholistien kanssa töitä tehnyt näkee tuosta että teillä on alkoholiongelma. Et itse myönnä sitä. Se kuuluu taudinkuvaan.

Tekisi mieli kysyä että entä sitten jos on tuollainen alkoholiongelma? Mieluummin mä ottaisin sen kuin megaläskimässäilyn tai tupakanpolton. Joskus muuten on helpompaa olla pöhnässä kuin selvin päin kuten silloin kun mieheni kuoli. Hoidin itseäni viinillä mieluummin kuin lääkkeillä. Ahdistus oli kova.

Mulle tuli mieleen sellainen asia, että te ilmeisesti olette töissä molemmat arkisin? En väitä, että teillä olisi niin, mutta aika usein rentoutuminen ja nukkuminenkin tavallaan siirretään sinne viikonloppuun. Nyt jos te joka viikonloppu juotte tuon verran, se vaikuttaa kroppanne, eritoten aivojen mahdollisuuksiin rentoutua. Ihan tutkitusti jo 3 alkoholiannoksen nauttimisen jälkeen unen laatu heikkenee merkittävästi juuri niiltä osin, että aivot eivät saa sitä tarvitsemaansa lepoa. Jos siis joskus tuntuu oudon väsyneeltä olo, tuossa saattaa olla syy siihen. Joka tapauksessa, mikäli jatkatte tuota vielä jonkin aikaa, sen vaikutukset alkavat näkyä ja tuntua, kun kroppa ikääntyy ja sen toiminnot muutenkin heikkenevät. Yksi oireista voisi olla esimerkiksi se, että maksa alkaa rasvoittua hiljalleen.

Ehkäpä sinuna, nyt kun olet itse asiaa alkanut pohtia, kävisin ihan lekurissa ja pyytäisin pientä tsekkausta eri arvoihin. Sitten pitäisin 3 viikon tauon ja ottaisin näytteet uudelleen. Siinä ajassa myös ehtii puntaroida sitä, miksi se systemaattinen viikonloppujuominen on niin automaattista. Satunnainen alkoholijuomien nauttiminen on eri asia kuin se, että joka viikonloppu automaattisesti juo alkoholia ja olet nyt itsekin sitä alkanut miettiä, että ehkä tässä jutussa ei ihan kaikki ole kohdillaan ;)

tsemppiä sulle!

Vierailija kirjoitti:

Olette alkoholisteja. Tuo koko avauksesi on yhtä selittelyä. Ei tee tiukkaa olla selvinpäin, ennen menoja juodaan vaan pari, kännin aste (känni siis tavoite), juominen vaan on helpompaa (kuin selvin päin olo). Kuka tahansa alkoholistien kanssa töitä tehnyt näkee tuosta että teillä on alkoholiongelma. Et itse myönnä sitä. Se kuuluu taudinkuvaan.

Tässä taas yksi jonka isä/äiti/mies/veli on ollut alkoholisti, ja projisoi kaiken alkoholinkäytön alkoholiongelmaksi, koska ei ahdistukseltaan muuta osaa. Hyvin yleinen ilmiö.

Ap, et ole ainoa. :)

Itse harrastan mieheni kanssa samaa. Melkein joka ikinen viikonloppu.

Myös työkaverini, jotka ovat samaa ikäluokkaa kanssasi, juovat pariskuntina viikottain. Yksi odottaa heidän yhteistä perjantaiviskipottuaan kuin kuuta nousevaa. Heillä on hauskaa yhdessä, kummankaan ei ole pakko juoda yhtään mitään. :)

Kyllä minä koen, että työnsä hyvin ja selvinpäin hoitava ihminen saa viikonopuna tehdä juuri sitä mitä itse lystää, vaikka sitten vetää perseet olalle kerran viikossa. Itse opiskelen yliopistossa ja teen samalla kolmivuorotyötä. Vapaa-aikanani en kaipaa kenenkään neuvoja siitä, miten minun tulisi elämääni elää.

Siis tiivistettynä: kippis ap! Annetaan mennä vaan niin kauan kuin meissä henki pihisee ja hauskaa on. :) Ei siihen kuole, paitsi ehkä joskus myöhemmin.

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta itse halveksin ihmisiä, jotka eivät osaa olla viinasta erosta. Sillon sen ei ole niin väliä, kun ei ole lapsia, mutta mulla on alkoholistiäiti ja isäpuoli, jotka joivat aina viikonloppuisin. Ja vähistä rahoista ensin ne viinat ja sitten vasta katsottiin, josko lapsille jää ruokaankin rahaa.

Kiitos 53 asiallisesta kirjoituksestasi :)

Maksa-arvot ovat normaalit, kuten myös kaikki muu. Viime vuonna arvoja seurailtiin muista syistä useampaan kertaan. Ainoa on että tuo lepääminen varmasti jää joskus liian vähäiseksi, tai siis kunnon lepo/hyvälaatuinen uni.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette alkoholisteja. Tuo koko avauksesi on yhtä selittelyä. Ei tee tiukkaa olla selvinpäin, ennen menoja juodaan vaan pari, kännin aste (känni siis tavoite), juominen vaan on helpompaa (kuin selvin päin olo). Kuka tahansa alkoholistien kanssa töitä tehnyt näkee tuosta että teillä on alkoholiongelma. Et itse myönnä sitä. Se kuuluu taudinkuvaan.

Tässä taas yksi jonka isä/äiti/mies/veli on ollut alkoholisti, ja projisoi kaiken alkoholinkäytön alkoholiongelmaksi, koska ei ahdistukseltaan muuta osaa. Hyvin yleinen ilmiö.

Niin isäni on alkoholisti. Minä jos kuka tiedän milloin alkoholin käyttö ei ole enää normaaleissa rajoissa ja haittaa ihmisen sekä perheen elämää. Alkoholisti ei tätä itse tunnista. Alkoholistilla on aina selitys kaikkeen; rankka työ vaatii rankat huvit, kyllä mä pystyisin koska vaan olemaan juomatta jne. Jokainen alkoholistin omainen tietää nämä lauseet. Kaikki alkoholin käyttö ei ole alkoholiongelmaa, mutta ap:n oman kuvauksen mukaan hänellä ja miehellään on selvästi ongelma alkoholin käytössä. Alkoholisti ei ole aina katuojassa makaava deeku, vaan se voi olla naapuri, työkaveri, av:lla käyvä nelikymppinen nainen.

Alkoholiongelmat koskettavat entistä useampaa ihmistä joko suoraan tai välillisesti. On arvioitu, että pelkästään Suomessa on 300 000-500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Kaikki heistä eivät ole alkoholisteja, mutta monet ovat vakavasti alkoholisoitumassa. Alkoholi on maassamme yksi merkittävimmistä, työikäisissä jopa merkittävin kuoleman aiheuttaja. Lähde aa.fi

Vierailija kirjoitti:

Ap, et ole ainoa. :)

Itse harrastan mieheni kanssa samaa. Melkein joka ikinen viikonloppu.

Myös työkaverini, jotka ovat samaa ikäluokkaa kanssasi, juovat pariskuntina viikottain. Yksi odottaa heidän yhteistä perjantaiviskipottuaan kuin kuuta nousevaa. Heillä on hauskaa yhdessä, kummankaan ei ole pakko juoda yhtään mitään. :)

Kyllä minä koen, että työnsä hyvin ja selvinpäin hoitava ihminen saa viikonopuna tehdä juuri sitä mitä itse lystää, vaikka sitten vetää perseet olalle kerran viikossa. Itse opiskelen yliopistossa ja teen samalla kolmivuorotyötä. Vapaa-aikanani en kaipaa kenenkään neuvoja siitä, miten minun tulisi elämääni elää.

Siis tiivistettynä: kippis ap! Annetaan mennä vaan niin kauan kuin meissä henki pihisee ja hauskaa on. :) Ei siihen kuole, paitsi ehkä joskus myöhemmin.

Aamen :)

Pakko muuten sanoa tässä vielä kun tuli mieleeni, että kyllä meillä varmasti jutellaan syvällisiä ja henkeviä enemmän kuin monilla muilla (täälläkin arvostelevista). Siksi meillä ei varmasti arjessa mitään nipotusta, nalkutusta tai riitoja olekaan. Se viikonloppuinen yhdessä istahtaminen alas työviikon päälle, viiniä vähän ja olutta, se on sellainen vähän niin kuin terapiaistuntokin. Ja jos se kerran meille sopii niin so what? Tosi kivaa meillä on myös kun ollaan ihan selvinpäin autoreissussa tai vaikka huvipuistossa.

Ehkä me siis ei vaan olla aikuistuttu, mutta ketäpä sekään muuta haittaa? :)

AP

Me juomme, ja välillä viikollakin otamme lasillisen. Kysymys on viikonloppuisin siis illasta, ei aamusta asti tissuttelusta.

Kerran luin tutkimuksesta, että yhdessä juovat pariskunnat ovat onnellisempia... me sitä olemme... se on niin nautinnollista vetää shampanjaa ja olla sängyssä yhä uudelleen ja uudelleen...

Tuo tutkimus nyt lähinnä viittaa varmaan siihen, että molemmat ovat juomisesta samaa mieltä. Sehän hiertää suhdetta, jos toista ärsyttää toisen juominen.

Meillä on ikää liki 50. Olemme suorittaneet elämässä ihan tarpeeksi, emmekä jaksa ottaa enää tätä elämää niin vakavasti...