Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi luokanope tarvii niin pitkän koulutuksen
29.02.2016 |
Ku kuka tahansa osaa opettaa ykkös-kakkosluokkalaisia:)
Kommentit (38)
Samaa mieltä, varsinkin kun kirjasarjat on joka aineeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, varsinkin kun kirjasarjat on joka aineeseen!
Ainakin lastentarhanopettajat voisivat hyvin esiopetuksen lisäksi toimia alkuopetuksessa (1-2lk).
Alakouluikäiset huomaavat heti jos ope on hukassa. Se tarkoittaa ettei ope ole pätevä. Kuka tahansa Marja-Leena ei osaa opettaa, vaikka tietäisikin 1-6 luokkien opetussuunnitelman sisällön. Se onkin se tärkein taito, osata opettaa niin että tietyn ikäisille se on sopiva tapa oppia ja kehittyä. Se on kasvatustyötä. Pelkästään se että puolet suomalaisista ei osaa kirjoittaa äidinkieltään sujuvasti(yhdys sanat), karsii opettajiksi soveltuvat murto-osaan. Opettajan kuuluu hallita kaikki just oikein, eikä melkein.
Samahan se pätee kaikkiin ammatteihin:
Palomies: no vittu laita siihen tuleen vettä! Ei tarvita kuin päivän koulutus.
Poliisi: neuvoo lähimmän abc.
Sairaanhoitaja: kai nyt jokainen osaa laastarin laittaa.
Lääkäri: aina olen saanut lääkäriltä buranareseptin, sen nyt osaa kaikki määrätä.
Kokki: kai nyt jokainen osaa safkaa tehdä.
Jne.
Saatteko te jotain henkistä tyydytystä aliarvioimalla muita ammatteja ja niiden edustajia? Veikkaan, että kaikki tässä keskustelussa kirjoittaneet ovat niitä kuuluisia elämän korkeakoululaisia... :D Turha olla kateellinen, voitte tekin hakea sinne yliopistoon niin ei tarvitse itkeä vauvapalstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos siiivoojan ammattiinkin taarvitaan kolmenn vuoden koulutus Suomessa, niin tottakai opettajankin ammattiin on kouluttauduttava.
Suomessa vaaditaan vain ja ainoastaan siksi pitkiä koulutuksia asioihin, jotka oppii vuodessa, siksi että se lisää byrokratiaa. Suomessa on valtavaa byrokratia työllistämisvaikutusten vuoksi, koska Suomi on sosialistinen banaanivaltio, ei normaali länsimainen valtio. Tämän totesin lopullisesti asuessani 7 vuotta Briteissä. Ero Suomen ja Britannian välillä valtava koskien ihmisten omaa päätäntävaltaa ja valtion puuttumista asioihin ja niiden säätämistä. Valtio ei päätä Briteissä joka asiasta ja luo byrokratiaa turhissa asioissa, jolloin ihmisillä on vapautta ja sen luoma vapauden tunne.
Oih, ja sairaanhoitaja vois yhtä hyvin toimia lääkärinä.
Jonkun asian osaamisessa on se hassu juttu, että mitä enemmän tietää, sitä vähemmän huomaa tietävänsä.
Ensiapua osaa antaa kuka vaan, mutta syvällisempi diagnoisi vaatii jo ammattitaitoa. Opetusalallakin kuka vaan voi vetää päivän open hommissa ja onnistuu ehkä pitämään oppilaat luokkahuoneen sisäpuolella. Mutta mitä kaikkea siellä tapahtuukaan tai ei tapahdu, kun ei ole ammattitaitoa - se on jo toinen juttu.
Mun lapsella oli ensin väsähtänyt kokenut luokanope ekalla. Sitten tuli epäpätevä sijainen heti perään. Kun vihdoin saatiin työstään innostunut, osaava opettaja luokalle, oli siinä melkoinen pitkällinen prosessi ennen kuin koulutyö alkoi toimia kuten pitää. Ja se on toiminut siitä asti loistavasti. Olen ikuisesti kiitollinen tälle hyvälle, ammattitaitoiselle opettajalle siitä, että lapseni menee mielellään kouluun ja siellä on turvallista ja siellä opitaan oppimaan ja olemaan toisten kanssa - oppiainesisältöjen lisäksi.
Tosiasiahan on, että tiedot unohtuvat. Se mitä emme unohda, on millaista oli olla koulussa: oliko kavereita, arvostettiinko minua, kannustettiinko minua, jäikö tunne ettei minusta ole mihinkään vai löysinkö omat vahvuuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Tätä olin tulossa itsekin sanomaan.
Kannattaa katsoa Netflixistä dokumentti "Waiting for a superman" jenkkien valtion koulutusjärjestelmästä niin saa vähän perspektiiviä.
Kiitos vinkistä! Juuri aloin katsomaan ja näyttää mielenkiintoiselta!
Itsekin nähnyt Yhdysvalloissa asuessani sen koulujärjestelmän ja kyllä sen jälkeen arvosti meidän suomalaista järjestelmää. Arvostus heräsi niin korkealle että opiskelen nyt kasvatustiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että myös se aineenopettajan koulutus menee usein harakoille - esim. muuten varsin pätevä lukion pitkän fysiikan opettajani ei pysynyt kärryillä, kun rupesin myöhemmin kyselemään paperille miten laskettaisiin yliopiston fysiikan peruskurssien tasoisesti yhtä mekaniikan ongelmaa. Olin silloin opiskellut fysiikkaa yliopistossa puolitoista vuotta. Nämä aineenopettajat ovat kuitenkin lukeneet aineopintojen tasolle yliopistossa, eli vanha cumlaude oppimäärä. Mutta eivät tiedä siitä paljoakaan. Elektroniikka kuului ainakin ennenvanhaan fysiikan cumlaude oppimäärään, ja voin sanoa, ettei sama mainittu pitkän fysiikan opettaja tiennyt elektroniikasta paskaakaan. Siis transistoreista ja operaatiovahvistimista. Nämä Ohmin lait sun muut on vähän lapsellisia, jos elektroniikkaan haluaa paneutua syvällisemmin.
Noita asioita sinun olisi pitänyt sitten kysyä yliopiston opettajalta. Ohmin laki ja
Kirchhoffin lait eivät ole lapsellisia vaan sähkötekniikan tärkeintä teoriaa. Niillä
pystytään analysoimaan transistorien ja operaatiovahvistimien ominaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Miten se koulutuksen korkea taso näkyy sitten käytännössä? Eipä juuri mitenkään. Koulutuksen korkea taso ei ole itseisarvo. Itseisarvo on se, miten se kyetään hyödyntämään. Sitä ei osata hyödyntää, jonka voi päätellä esim. siitä, että Suomessa ei osata tehdä kuin sellua ja sahatavaraa. Täältä puuttuu kaikki innovatiivisuus, edetään kaavamaisesti ja johtaminen on samaa tasoa, kuin armeijassa. Suomalainen johtaminen taitaa itseasiassa perustuakin ihan käskyttämiseen.
Nokia oli poikkeus, osui hyvään markkinarakoon ja aluksi olikin hyvä tuote. Sitte kun muut alkoivat nimenomaan innovoimaan, putosi Nokia muutamassa vuodessa. Kiitos suomalaisen johtamisen tason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Tätä olin tulossa itsekin sanomaan.
Kannattaa katsoa Netflixistä dokumentti "Waiting for a superman" jenkkien valtion koulutusjärjestelmästä niin saa vähän perspektiiviä.
Kiitos vinkistä! Juuri aloin katsomaan ja näyttää mielenkiintoiselta!
Itsekin nähnyt Yhdysvalloissa asuessani sen koulujärjestelmän ja kyllä sen jälkeen arvosti meidän suomalaista järjestelmää. Arvostus heräsi niin korkealle että opiskelen nyt kasvatustiedettä.
Kato ketkä keksii ne asiat ja missä on maailman huipputiede. Ei ainakaan suomalaiset ja ei ainakaan suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin sanoa että myös se aineenopettajan koulutus menee usein harakoille - esim. muuten varsin pätevä lukion pitkän fysiikan opettajani ei pysynyt kärryillä, kun rupesin myöhemmin kyselemään paperille miten laskettaisiin yliopiston fysiikan peruskurssien tasoisesti yhtä mekaniikan ongelmaa. Olin silloin opiskellut fysiikkaa yliopistossa puolitoista vuotta. Nämä aineenopettajat ovat kuitenkin lukeneet aineopintojen tasolle yliopistossa, eli vanha cumlaude oppimäärä. Mutta eivät tiedä siitä paljoakaan. Elektroniikka kuului ainakin ennenvanhaan fysiikan cumlaude oppimäärään, ja voin sanoa, ettei sama mainittu pitkän fysiikan opettaja tiennyt elektroniikasta paskaakaan. Siis transistoreista ja operaatiovahvistimista. Nämä Ohmin lait sun muut on vähän lapsellisia, jos elektroniikkaan haluaa paneutua syvällisemmin.
Ja miksi ihmeessä et kysellyt tätä siellä yliopistolla?
Aineopettajien korkean koulutustason ymmärrän. En käsityö-, liikunnan jne...
Varsinkin yläasteella ja lukiossa. Alaluokkien opettajien opetuksessa voisi painottaa opetus- ja oppimistekniikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, varsinkin kun kirjasarjat on joka aineeseen!
Ainakin lastentarhanopettajat voisivat hyvin esiopetuksen lisäksi toimia alkuopetuksessa (1-2lk).
Olen lto ja lo ja myönnän, että näin on. Alkuopetuksessa ei tule mitään uutta, mitä lastentarhanopettaja ei olisi opiskellut. Itseasiassa heillä onkin esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuus. Johan sen sanoo nimikin. Opetan 3. Luokkaa tällä hetkellä ja en kyllä ilman opeopintojani selviytyisi. Tosin menee se toisinkin päin. Luokanopettaja voisi selvitä esiopetuksesta, mutta ei varmasti esim. Kolmevuotiaiden opetuksesta.
No, minä saan valita. Henkilökohtaisesti pidän opettamisesta koulussa enemmän, mutta lastentarhanopettajan työ on haastavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, varsinkin kun kirjasarjat on joka aineeseen!
Ainakin lastentarhanopettajat voisivat hyvin esiopetuksen lisäksi toimia alkuopetuksessa (1-2lk).
Olen lto ja lo ja myönnän, että näin on. Alkuopetuksessa ei tule mitään uutta, mitä lastentarhanopettaja ei olisi opiskellut. Itseasiassa heillä onkin esi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuus. Johan sen sanoo nimikin. Opetan 3. Luokkaa tällä hetkellä ja en kyllä ilman opeopintojani selviytyisi. Tosin menee se toisinkin päin. Luokanopettaja voisi selvitä esiopetuksesta, mutta ei varmasti esim. Kolmevuotiaiden opetuksesta.
No, minä saan valita. Henkilökohtaisesti pidän opettamisesta koulussa enemmän, mutta lastentarhanopettajan työ on haastavampaa.
Jo hiljeni kun ammattilainen kävi kertomassa näkemyksensä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Miten se koulutuksen korkea taso näkyy sitten käytännössä? Eipä juuri mitenkään. Koulutuksen korkea taso ei ole itseisarvo. Itseisarvo on se, miten se kyetään hyödyntämään. Sitä ei osata hyödyntää, jonka voi päätellä esim. siitä, että Suomessa ei osata tehdä kuin sellua ja sahatavaraa. Täältä puuttuu kaikki innovatiivisuus, edetään kaavamaisesti ja johtaminen on samaa tasoa, kuin armeijassa. Suomalainen johtaminen taitaa itseasiassa perustuakin ihan käskyttämiseen.
Nokia oli poikkeus, osui hyvään markkinarakoon ja aluksi olikin hyvä tuote. Sitte kun muut alkoivat nimenomaan innovoimaan, putosi Nokia muutamassa vuodessa. Kiitos suomalaisen johtamisen tason.
Ymmärtääkseni puhuttiin perusopetuksesta ja sen tasosta suhteessa muihin kehittyneisiin maihin. Se, millä tolalla johtamistason ammattitaito on ja miksi, on ihan toinen juttu. Tämän päivän valtiojohto kyllä tekee kovasti töitä tiputtaakseen Suomen koulutuksen kärkimaiden joukosta. Ehkä ne koulutuksen puutteet näkyykin siellä johtamistasolla. Aika kaukaa haettua olisi hakea syitä perusopetuksen laadusta.
Vierailija kirjoitti:
Aineopettajien korkean koulutustason ymmärrän. En käsityö-, liikunnan jne...
Varsinkin yläasteella ja lukiossa. Alaluokkien opettajien opetuksessa voisi painottaa opetus- ja oppimistekniikoihin.
Luokanopettajankoulutuksessa nimenomaan keskitytään opetus- ja oppimistekniikoihin joka ikisessä aineessa. Ei siellä herranjestas opetella mitään alakoululaisille opetettavia asioita vaan nimenomaan miten esimerkiksi matematiikkaa opetetaan. Koko koulutus on oppiaineiden osalta sitä, miten opetetaan ko. ainetta eikä todellakaan oppiainesisältöjä.
Luokanopeopiskelijat tekee kyllä niitä käsitöitä ja askartelujakin koulutuksessa, mutta niissä painopiste on siinä, miten sitä kuvista esimerkiksi opetetaan. Ei opekoulutus voi olla pelkkää teoriaa, eli siksi siellä myös käytännössä harjoitellaan miten esimerkiksi liikunnan juttuja opetetaan eli vedetään liikuntatunteja ja leikkejä.
Nyt et yhtään kyllä tiedä, mistä puhut. Aineenopettaja on vähintään maisteri (on niitä tohtoreitakin) joten vähintään laudatur on pääaineesta luettuna. Sivuaineeksi riittää cumu, mutta valmistua ei voi ilman pääaineopintoja. Tottakai fysiikka on niin laaja tiede, että esim elektroniikasta en tiedä kovinkaan paljoa, vaikka aineenopettajana olenkin tehnyt jatko-opintoja ydinfysiikan ja kvanttimekaniikan puolelta. Ja yläkoulussa opetan.