Eriarvoisuus jatkuu lapsenlapsen kohtelussakin :(
Minun isosisko oli jo lapsena lellikki, nyt sama meno jatkuu hänen lapselleen. Minun lapseni on huomattavasti vähempiarvoinen kuin tämä siskonlapsi :(
Lapsia ollessamme, sisko sai uusia vatteita jne.. Varmaan kaikki jotka tunnistaa tämän asettelun, joka tuntuu olevan varsin yleistä monessa perheessä, osaavat ymmärtää tilanteen ärsyttävyyden. Siskolle maksettiin opiskelut, autokoulut... Minä jouduin opintolainalla kaiken itse maksamaan (jota maksan vieläkin pankille takaisin).
Esim. en ole vanhemmilta mitään pyytänyt, koska en saisikaan. Sisko tuhlaa rahansa ja elää leveästi, hänelle annetaan vaan lisää. Siskon lapsi sai kalliin syntymäpäivälahjan (n. 50e), minun lapsi ei vielä mitään (isovanhemmat olivat juuri tuolloin lomalla, eivätkä päässeet synttäreille, nyt loma ohi mutta eivät vieläkään lahjaa...). Aiemmat lahjat ovat olleet halpoja (max 5e!) verrattuna siskonlapsen lahjoihin.
Näitä esimerkkejä riittää, tuntuu niin pahalle lapsen puolesta! Haluaisin että olisi välit isovanhempiin mutta tätä sorsimista en enää! Neuvoja?
Kommentit (11)
Vanhemmat/isovanhemmat eivät välttämättä sillä hetkellä näe, miksi on niin väärin että heillä on suosikkeja. Sen hinta maksetaan sitten vanhuudessa, kun ihmetellään yksinäisinä miksi lapsi/lapsenlapsi ei käy kylässä edes jouluna, soittele kuulumisia tai muutenkaan ole lainkaan kiinnostunut vanhemmastaan/isovanhemmastaan.
Minä olen nyt se lapsi, joka elää maailmalla omaa elämäänsä eikä jaksa edes näön vuoksi pitää yhteyttä vanhempiinsa. He eivät olleet aikoinaan minusta kiinnostuneita enkä minä ole ollut heistä enää vuosiin. Nyt kun tarvitsisivat apua niin ovat olevinaan järkyttyneitä ja surullisia miksi minä en ramppaa siellä auttamassa pihatöissä tai soittele kuulumisten perässä. En tee tätä ilkeyttäni tai kostaakseni mitään, kylmä fakta vain on, että emme ole läheisiä enkä ala sitä feikkaamaankaan. Surullista ehkä, mutta se läheinen suhde olisi pitänyt solmia jo vuosia sitten eikä vasta nyt.
Jos et voi jutella tästä asiasta vanhempiesi kanssa, et voi asialle sitten mitään. Jos voitte asiallisesti keskustella, he saattavat havahtua tuohon asiaan ja tekevät muutosta, mutta ei sekään välttämättä tule toimimaan.
Olen kyllä yrittänyt puhua asiasta. Vuosia sitten. Sain täyskiellon/tyrmäyksen vastaukseksi: "eihän me niin ole toimittu / ei asia noin ole" - tyyliin.
Enää en edes yritä puhua, haluavat vain "kieltää" totuuden itseltään.
Yksiäkään kaverisynttäreitä minulle ei järjestetty (sukulaiset kyllä kävi, puolustukseksi sanottakoon :)
Vuokseni ei nähty "vaivaa", ei harrastuksen tukemista/maksamista, ei aina ollut edes tarpeeksi vaatteita! Luvattiin kyllä vaikka mitä, mutta jo pian opin ettei ole luottamista. Nyt oma lapseni saa samoja tyhjiä lupauksia!? Kyllä he välittävät, mutta tuo kohtelu on väärin, saa tuntemaan huonommuutta ja sitä, että ei arvosteta :(
Googlaappa "narsistinen äiti" tai "syntipukkilapsi" ja tulet pikkuhiljaa ymmärtämään mikä sinuakin on kohdannut. Reddit.com:ssa on keskustelupalsta narsistien lapsille. Hyvin terapeuttista.
Ja ei, asiasta keskustelu vanhemman kanssa ei auta saati onnistu. He eivät ole tehneet mitään väärin ja sinä muistat asiat väärin, olethan aina ollut vähän sellainen negatiivinen..
Miehen nuorempi tytär on kuin sinä, laskee kaiken rahassa. Mies teki pari vuotta sitten päätöksen, että ei ole missään tekemisissä tyttärensä ja tämän perheen kanssa, koska kaikki yhteydenpito on yhtä valitusta siitä, miten toinen sisko saa enemmän. Olen helpottunut tästä päätöksestä, koska sen jälkeen sukujuhlat jne. on olleet paljon sopuisampia ja edes sen vanhemman tyttären lapset saavat mukavia muistoja. Aikaisemmin mikä tahansa tilaisuus päättyi isoon parkuun, jossa nuorempi tytär hamusi lapsiaan lähelleen ja itki sitä, miten isä joskus vuonna 1999 osti isommalle siskolle vaaleatukkaisen nuken ja hän sai sen punatukkaisen.
En usko, että mieheni haluaa tytärtään vierelleen valittamaan, kun itse on vanhainkodissa.
Tuskin tuolle enää mitään voi ja pahenee vaan ajan kanssa. Lopeta odottamasta heiltä mitään...
Huolehdi ainakin siitä, että lapsesi ei huomaa suosimista. Eli vältä tilanteita, joissa kaikki lapsenlapset saavat esimerkiksi lahjoja isovanhemilta ja sinun lastesi saamat lahjat ovat huonompia.
Puhe ei luultavasti toimi, mutta lähestymistavaksi voisi ottaa juurikin lapsenlapset ja konkretian eli unohda oma sorsimisesi lapsuudessa. Tee lista siitä, mitä oma lapsesi ja siskon lapsi on saanut samoissa tilanteissa (ristiäiset - 1v synttärilahja - joululahjat jne.). Jos listat selkeästi poikkeavat toisistaan, voit esittää ne vanhemmillesi ja kysyä syytä siihen. Jos sinua väitetään valehtelusta, listan avulla voi kysyä, että mikä kohta heidän mielestään on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Huolehdi ainakin siitä, että lapsesi ei huomaa suosimista. Eli vältä tilanteita, joissa kaikki lapsenlapset saavat esimerkiksi lahjoja isovanhemilta ja sinun lastesi saamat lahjat ovat huonompia.
Puhe ei luultavasti toimi, mutta lähestymistavaksi voisi ottaa juurikin lapsenlapset ja konkretian eli unohda oma sorsimisesi lapsuudessa. Tee lista siitä, mitä oma lapsesi ja siskon lapsi on saanut samoissa tilanteissa (ristiäiset - 1v synttärilahja - joululahjat jne.). Jos listat selkeästi poikkeavat toisistaan, voit esittää ne vanhemmillesi ja kysyä syytä siihen. Jos sinua väitetään valehtelusta, listan avulla voi kysyä, että mikä kohta heidän mielestään on väärin.
Vanhemmat voivat onneksi aina tehdä vastalistan kaikista ap:n tekemistä asioista ja kysyä, onko hänestä oikein loukata vanhempiaan uudestaan ja uudestaan, kun ei siskokaan niin tee. Esimerkiksi kaikki teini-iän loukkaukset voi hinnoitella ja kysyä, koska 1p on maksamassa 8000 e kaikista ilkeistä sanoistaan ja mielenpahoituksista.
Vierailija kirjoitti:
Huolehdi ainakin siitä, että lapsesi ei huomaa suosimista. Eli vältä tilanteita, joissa kaikki lapsenlapset saavat esimerkiksi lahjoja isovanhemilta ja sinun lastesi saamat lahjat ovat huonompia.
Puhe ei luultavasti toimi, mutta lähestymistavaksi voisi ottaa juurikin lapsenlapset ja konkretian eli unohda oma sorsimisesi lapsuudessa. Tee lista siitä, mitä oma lapsesi ja siskon lapsi on saanut samoissa tilanteissa (ristiäiset - 1v synttärilahja - joululahjat jne.). Jos listat selkeästi poikkeavat toisistaan, voit esittää ne vanhemmillesi ja kysyä syytä siihen. Jos sinua väitetään valehtelusta, listan avulla voi kysyä, että mikä kohta heidän mielestään on väärin.
Jos noin räikeää suosimista on, niin ei tuollainen järjen ääni enää merkinne mitään. Tuollakinhan ap kertoo että vanhempansa kiistävät kaiken kun yrittää puhua asiasta. Luultavasti todisteiden myötä alkaisivat syytellä ahneeksi tai sanoisivat, että jatkossa yritetään olla tasapuolisempia taas.
Vierailija kirjoitti:
Miehen nuorempi tytär on kuin sinä, laskee kaiken rahassa. Mies teki pari vuotta sitten päätöksen, että ei ole missään tekemisissä tyttärensä ja tämän perheen kanssa, koska kaikki yhteydenpito on yhtä valitusta siitä, miten toinen sisko saa enemmän. Olen helpottunut tästä päätöksestä, koska sen jälkeen sukujuhlat jne. on olleet paljon sopuisampia ja edes sen vanhemman tyttären lapset saavat mukavia muistoja. Aikaisemmin mikä tahansa tilaisuus päättyi isoon parkuun, jossa nuorempi tytär hamusi lapsiaan lähelleen ja itki sitä, miten isä joskus vuonna 1999 osti isommalle siskolle vaaleatukkaisen nuken ja hän sai sen punatukkaisen.
En usko, että mieheni haluaa tytärtään vierelleen valittamaan, kun itse on vanhainkodissa.
Ehkä miehesi ei ole kertonut sinulle kaikkea? Jostain tuo pettymys kumpuaa? Eriarvoinen kohtelu tekee katkeraksi ja silloin lapsi voi käyttää muita syitä katkeruuden julki tuomiseen, kuten vaikka teillä tuo nuken hiusten väri.
Minä en mittaa rahassa. Älä tule syyttelemään kun et minua tunne, etkä kirjoittamaani näköjään ajatuksella lukenut! Ole helpottunut ihan rauhassa ja avaa vaikka oma ketjusi tästä nuoremmasta miehesi tyttärestä?
ps, missä miehesi lasten äiti?
Onpas kurja tilanne..:( Oletko koskaan kertonut heille Miltä sinusta tuntuu? Jos eivät esim ees huomaa kohtelevansa eriarvoisesti ja tiedostamatta tahattomasti näin tekevät? Kyllä sinulla olisi oikeus tasapuolisuuteen. Tärkeintä on miten asian esität etteivät koe sitä hyökkäyksenä ja asetu puolustuskannalle. Jos pystyisit esittämään asian niin ettet syytä, mutta kuitenkin niin että he tajuavat että sinustattuntuu pahalta tai olet surullinen. Jospa alkaisi omatunto kolkuttaa ja asiat kääntyisi paremmaksi.