Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi lihoo, mikä neuvoksi?
28.02.2016 |
Meillä on kaksi poikaa, ikäeroa pari vuotta, nuorempi viidennellä luokalla. Molemmille tarjotaan samaa kotiruokaa ja molemmilla on urheiluharrastus. Ruumiinrakenne samankaltainen ja nuorempi aika lailla samanpituinen, kuin vanhempi oli hänen iässään. Vanhempi on hyvässä kunnossa, nuorempi lihoo.
Nuorempi välttelee liikuntaa. Urheiluharrastuksessa on iloinen ja jälkeenpäin hehkuttaa kuinka kivaa oli, lukee myös aihepiiristä ja ostaa mielellään lajiin liittyviä asioita. Kuitenkin harrastukseen lähteminen (2 kertaa viikossa) on aina hankalaa ja yrittää keksiä tekosyitä, miksei tarvitse mennä. Muuten hän ei ole liikunnallinen, aina mankumassa autokyytiä lyhyillekin matkoille, näkee kavereitaan lähinnä pelaamisen tms merkeissä jne...
Hän myös pitää ruoasta ja syö suuria määriä, aina santsaamassa ja olen saanut käsityksen, että syö koulussa valtavia määriä kouluruokaa. Viikkorahansa käyttää herkkuihin (aiemmin osti sekalaista tavarakrääsää).
Neljännen luokan aikana huomasimme asennemuutoksen mutta nyt tänä talvena on kirjaimellisesti lyönyt läskiksi. Mitä tässä voi tehdä? Emme haluaisi murskata pojan itsetuntoa nuorella iällä. Miten suoraan lapselle voi sanoa "olet lihava ja sinun täytyy laihtua"?
Kuitenkin vanhempina velvollisuutemme olisi opettaa terveitä elämäntapoja nyt kun asiaan pystyy vielä vaikuttamaan. Vaikea myös, kun toinen lapsi huolehtii itsestään (onko epäreilua, jos lihavalle on eri säännöt).
Olemme jo jokin aika sitten tehneet säännön, että viikkorahalla ei osteta mitään syötävää eikä juotavaa. Kuitenkin löysimme tänään lapsen vaatekaapista valmismuffinssipaketin ja Pringles-purkin. Lapsi on nyt kaverillaan, voimmeko ottaa häneltä viikkorahan pois kun rikkoi sääntöä?
Toinen toimenpiteemme on ollut hienovaraisempi, ruokaa on usein ennalta määrätty määrä (esim tietyn verran pihviä jokaiselle) eikä ole mahdollisuutta santsata. Tällöin lapsi tyytyy kohtaloonsa mutta saattaa huomauttaa että olisi vielä mahtunut. Hän ei syö ruoan kanssa leipää tai muuta "tylsää ruokaa", vaan nimenomaan epäterveellinen mättö kiinnostaa.
Kommentit (20)
Voit ottaa viikkorahat pois, kerta rikkoi selkeää sääntöä. Voit myös kontrolloida määrää mitä tulee laitettua ruokaa lautaselle/ santsi lautanen salaattia yms. Perheen yhteistä liikuntaa eli yhdessä potkimaan palloa, kävelylle,hiihtämään yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama ongelma. 7-luokkalainen lihoo silmissä. Syynä herkut, joita mättää.
En ole valmis ottamaan viikkorahaa pois, koska en halua hänen joutuvan kiusaukseen, että alkaa varastamaan, joko kaupasta tai vanhempien lompakosta. Enkä näe herkkujen kieltämistä ratkaisuna, koska sitten syö salaa. Ja hänessä herää syyllisyys, ja lopulta hän syö syyllisyyteensä..
Jotain pitäis keksiä...
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliolla pystyt vaikuttamaan lapsen lihomiseen.
Ehkä 5-vuotiaan lapsen kanssa, kun vanhempi voi ulkoiluttaa ja ruokkia lasta juuri niin kuin haluaa. Mutta tässä lapsi on 11-vuotias ja tekee enemmän asioita itsenäisesti ja vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä. Minä en ole enää joka paikassa hänen mukanaan.
Haluaisin myös vinkkejä henkiseen puoleen. Lapsella on selvästi ongelmia, kun pitää salaa ostaa herkkuja ja jatkaa syömistä koska ruoka maistuu hyvältä, vaikka vatsa on täynnä. Emmekä voi täysin lytätä lasta, silloin saattaa joko itsetunto murskaantua tai tulla vastareaktio terveille elämäntavoille.
-ap
Paha tuota on estää viikkorahalla ostamasta karkkia ja muuta sen sellasta, varsinkin jos asutte kaupungissa ja/tai koulun lähellä on kauppa. En suosittele ainakaan alkamaan huomauttelemaan painosta tönkösti tai tekemään asiasta muutenkaan numeroa. Isäni teki sitä ja se tuhosi itsetuntoni pitkäksi aikaa. Omaan kehonkuvaan liittyvät negatiiviset asiat ovat todennäköisesti mielenterveydelle vaarallisempia kuin pieni ylipaino fyysiselle terveydelle. Halu laihtua tai muuttaa elämäntapoja lähtee kuitenkin itsestään sisältä lapsillakin. Jos vanhempi päättää että nytten ei enää syödä karkkia ja juoda limua, niin ei se poista lapsen halua näitä kohtaan. Jos lapsi saa rahaa omaan käyttöön, ostaa hän näitä itse. Ootko kyselly että kiinnostaisko jokin toinen (liikunnallinen) harrastus enemmän? En tiedä onko tuo terveellisen ruuan säännöstely kuinka hyvä ratkaisu. Kun syö itsensä riittävän täyteen kunnon ruokaa, niin ei sitä herkkua tule sitten vedettyä niin helposti. Tässä olis kans kiva tietää minkä sortin lihavuudesta on kyse. Joillekin vaan kertyy massaa helpommin ja enemmän kuin toisille.
Koko ikänsä ylipainosta kärsinyt, mutta silti nykyään kehoonsa suhteellisen tyytyväinen M22
Kyllä tuon ikäisen kanssa pitää voida jutella. Mulla on samanikäinen poika ja ollaa paljonkin puhuttu ruoan laadusta ja määrästä, terveysvaikutuksista yms. Lisäksi on juteltu ylipainon vaikutuksesta, myös alipainon. Mietitty kohtuutta ja järkevää tapaa pitää itsestään huolta. Pojalla ei siis ole paino-ongelmia, enkä usko, että helpolla tulee. Urheilee paljon ja tieto ravinnosta tärkeää. Ei pidä pitää lapsia idiootteina.
Ja tietysti viikkoraha pois (tai niin, että se raha laitetaan äidin/isän jemmaan ja annetaan lapselle sitten isompana könttänä, kun ollaan taas oikealla raiteella).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama ongelma. 7-luokkalainen lihoo silmissä. Syynä herkut, joita mättää.
En ole valmis ottamaan viikkorahaa pois, koska en halua hänen joutuvan kiusaukseen, että alkaa varastamaan, joko kaupasta tai vanhempien lompakosta. Enkä näe herkkujen kieltämistä ratkaisuna, koska sitten syö salaa. Ja hänessä herää syyllisyys, ja lopulta hän syö syyllisyyteensä..
Jotain pitäis keksiä...
Voisit panostaa siihen ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliolla pystyt vaikuttamaan lapsen lihomiseen.
Kaverilla kanssa pari vuotta muksuilla ikäeroa. Toinen on luuviulu ja toinen läski. Tätä ihmetellään porukalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä lapselle voi puhua yleisellä tasolla siitä, mikä ruoka on terveellistä ja mikä ei. Aina ajatellaan, että ruoasta ei muka voi puhua syyllistämättä. Kuka pakottaa sanomaan että "nyt sun Hermanni pitää lähtee lenkille, oot niin läski ku mätät koko ajan naamaas jotain!" Miksei voi sanoa lapselle, että nyt saat tätä tämän verran, koska enempi on epäterveellistä? Ei ole mikään pakko puhua painosta ja lihavuudesta. Ja sitten voi tarvittaessa tuoda esille sitä, että jos liikkuu enemmän, on kovempi nälkä ja voi syödä vähän enemmän.
Olisiko poika masentunut? Syö täyttääkseen tyhjyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokavaliolla pystyt vaikuttamaan lapsen lihomiseen.
Ehkä 5-vuotiaan lapsen kanssa, kun vanhempi voi ulkoiluttaa ja ruokkia lasta juuri niin kuin haluaa. Mutta tässä lapsi on 11-vuotias ja tekee enemmän asioita itsenäisesti ja vaikuttaa enemmän omaan elämäänsä. Minä en ole enää joka paikassa hänen mukanaan.
Haluaisin myös vinkkejä henkiseen puoleen. Lapsella on selvästi ongelmia, kun pitää salaa ostaa herkkuja ja jatkaa syömistä koska ruoka maistuu hyvältä, vaikka vatsa on täynnä. Emmekä voi täysin lytätä lasta, silloin saattaa joko itsetunto murskaantua tai tulla vastareaktio terveille elämäntavoille.
-ap
Paskat siinä mitään henkistä puolta ole. Jos annat lapselle sellaista ruokaa, joka vain lisää nälkää ja makeanhimoa, niin katto peiliin.
Lapsenne siis molemmat lapsenne ovat vielä kasvuiässä. Lapsi, joka ostaa omilla rahoillaan itselleen kerran pari karkkia tai sipsejä tms. niin sanotusti epäterveellsitä saa kyllä syödä ja/ tai juoda aika paljon ennenkuin omat ostokset alkavat näkyä vyötäröllä. Varosinkin tekemsätä herkuista, kovin suurta mörköä. . Muuten lapsi oppii salaamaan herkkunsa ja mahd. ahmii niitä salaa. Sen sijaan voisitte yrittää katsoa, että milloin syö herkkuja. Vosiko viikossa olla vain yksi ns, karkki ja/tai herkku päivä.
Tärkeää on myös ateria rytmi, eli mahdollisuuksien mukaan -mieluummin koko perheen kanssa yhteinen- ruokahetket aamupla-lounas-välipala-päivällinen-iltapala. Sen sijaan, että kukin vuorollaan käy napostelemassa mitä sattuu kaapista löytämään.
Nuorten saaminen liikkumaan on paljossa teidän vastuulla. Kuinka paljon annatte lasten esim. möllöttää tietokoneella tai kuinka paljon kuskaatte heitä eripaikkoihin ja kuinka paljon odotatte, että he kulkevat itse. Esimerkin vaikutuksella on iso merrkitys. Ja alkava murrosikä asettaa varmasti omat haasteensa. Seuratkaa ja jaksakaa olla uteliaita nuortenne elämää kohtaan. Ikävintä on, jos he vain lukittautuvat ja käpertyvät vain omaan nurkkaansa. Eli nuorten vartuessa heidän tulisi osallistua pikkuhiljaa enemmän myös "tavalliseen" arjen pyörittämiseen, kuten auttamaan ruoanlaitossa, siivoamisessa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin ensin selvittämään mitä on tapahtunut, ja miksi lapsi syö salaa. Onko koulussa jotain, kiusaamista tms? Tokihan toiset vain ovat sellaisia ihan luonnostaan, että ruoka maistuu liian hyvin, mutat noin radikaali muutos voi kyllä viestiä jostain muustakin.
Mitä jos ryhtyisitte harrastamaan jotain koko perheen voimin tai toinen vanhemmista lasten kanssa? Esim uiminen voisi olla mukavaa. Tai haluaisiko lapsi harrastaa ihan jotain muuta kuin liikunta, jokin soitin, partio tai ihan mikä tahansa, mikä veisi ajatukset pois syömisestä.
Hankala asia joka tapauksessa, ei oikein kuulosta hyvältä ratkaisulta rajoittaa vain yhden ruokamääriä. Mitä jos sopisitte että juo ennen ruokaa ison lasillisen vettä ja sillä hiukan täyttää ensin mahaansa.
Kuinka pitkä on lapsien koulumatka? miten sen kulkevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se viikkoraha pitää laitta säästölippaaseen (joka avataan vasta pankissa), tällöin ei jää rahaa makeaan. Lapsi voi olla vain perso makealle, mutta se ei saisi riistäytyä käsistä (hampaatkin turmeltuu).
En huolestuisi vielä pienestä lihomisesta. Älä tee vielä mitään, pojalle voi tulla hyvin kieroutunut suhde ruokaan muuten. Ja tuo harrastukseen menemisen vaikeus on täysin normaalia, kuten herkkujenkin osto. Älä tee tuosta liian suurta ongelmaa.
kuinka pitkä lapsi on nyt ja mihin pituuteen oletetaan kasvavan?
Meillä oli sama tilanne keskimmäisen kanssa. Passiivinen ellei jopa hiukan kömpelö ja aina halusi monta annosta ruokaa ja paljon herkkuja. Ensin yritimme vähentää herkkuja mutta siitä ei ollut apua.
Sitten teimme isomman muutoksen joka koski tietenkin koko perhettä. Joka ilta ulos. Aiemmin emme jaksaneet arkisin mennä juurikaan ulos. Kaikki liikunta mistä lapsi vähänkin piti, otettiin säännölliseksi. Parhaiten meillä toimi että mentiin koko perhe luontoretkelle, se kiipeily ja juoksentelu tuli siellä itsestään. Ruoka-annos oli aina laitettu valmiiksi eikä lisää enää ollut, lapset tottuivat nopeasti. Jos halusi lisää, sai ottaa ei niin mieluisia ruisleipiä tai hedelmiä. Eli ruuan syönti väheni mutta sitä oli aina tarpeeksi. Ja en jättänyt lasta nälkäiseksi koska aina sai ottaa leipää tai hedelmää (jota ei ottanut koska ei tykännyt kovin paljoa).
Aina ollaan puhuttu tietenkin terveellisyydestä, mutta kun lapsi ei pidä liikunnasta mutta pitää syömisestä, niin joskus täytyy tehdä isompia muutoksia. Ne alkoivat kyllä muutamassa kuukaudessa näkyä joten kannatti. Lapset ja varsinkin nuoret oikeasti todella kärsivät ylipainosta ja vastuu on tästä 100% vanhemmalla.
"Se viikkoraha pitää laitta säästölippaaseen (joka avataan vasta pankissa), tällöin ei jää rahaa makeaan. Lapsi voi olla vain perso makealle, mutta se ei saisi riistäytyä käsistä (hampaatkin turmeltuu)."
Säästämään oppiminen on hyvä juttu. Mutta minusta on yleisinhimillistä, -tai kuinka tämän sanoisi- se, että lapsi haluaa syödä toisinaan makeita herkkuja. Tai varmaan haluaisi vaikka jatkuvasti. Mutta miksi tätä asiaa ei voitaisi lähtökohtaisesti ratkaista karkkipäivällä? - Jos lapsen hampaat "turmeltuu" viikottaisen karkkipäivän seurauksena, niin silloin annos koko on pielessä. Taii oikeastaan taitaa olla, jokin muukin pielessä. Ei karkeista tai makeisista kannata, mitään mörköä kasvattaa.. Aiemmin kiellettyjä makeisia lapsi saattaa jopa varttuessaan alkaa ahmia tai esimerkiksi näpistämään hakien siten mahdollisesti ylimääräistä huomiota.
Ja mihin lapsi on oikeutettu käyttämään omat rahansa? Kuten edellä sanoin säästämään oppiminen on tärkeä ja arvokas asia oppia. Mutta kyllä minusta lapsella (kuten aikuisellakin) tulee olla myös oikeus nauttia omista rahoistaan ilman että rahaa täytyy säästää loputtomasti. Ja halutessaan ostaa jotain sellaiista, mitä meidän vanhempien saattaisi olla vaikeuksia ymmärtää, että miksi. Rahan käytön opetteluun, ertyisesti nuorena kuuluu, myös oikeus tehdä virheitä ja niitä huti ostoksia.
Ihan vanhempien käsissä miten paljon lapsi painaa. Jos kokee että on kädetön lapsen tahdon edessä, on jokin mennyt jo aiemmin pieleen ja silloin kannattaa pyytää ammattiapua.
Alue: Aihe vapaa
Ruokavaliolla pystyt vaikuttamaan lapsen lihomiseen.