Yksi ärsyttävimmistä kommenteita minkä kulee miehen suusta...
Ajettu 100 kilometriä kauppakeskuseen, jossa voisi mun mittapuulla viettää sellaset 8 tuntia.... on kahviloita, ruokapaikoja ja ihan vain katseltavaa vaikka kuinka. No, miehen suusta tulee 45 minuutin päästä ihan vakavissan; "Eikähän lähdetä kotia, ja keitetään kahvit". Että mä vihaan tuota lausetta ja mi... ja kotona istumista.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Olisit kerrankin kaivanut omasta lompakosta omaa rahaasi ja tarjonnut miehelle? Ai eikö onnistukaan niin päin?
Niihän se on, pitäs saada lompakolla loisia 8 tuntia ja vielä hyvällä omatunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit kerrankin kaivanut omasta lompakosta omaa rahaasi ja tarjonnut miehelle? Ai eikö onnistukaan niin päin?
Niihän se on, pitäs saada lompakolla loisia 8 tuntia ja vielä hyvällä omatunnolla.
Sinä se jaksat jankuttaa. Ja jankuttaa. Ja jankuttaa.
Mä olen onnekas kun mun miestä ei haittaa käydä ostoskeskuksissa. :) Kantaa mun ostokset, käydään yleensä ensin kahvilla ja myöhemmin vielä syömässä. Ei tosin maksa mun shoppailua, mutta kahvit ja ruuat kyllä... ja maksaa ne koska hänestä miehen kuuluu. Ihan suomalainen vielä, uskokaa tai älkää. On mulla kyllä ihan paras mies!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit kerrankin kaivanut omasta lompakosta omaa rahaasi ja tarjonnut miehelle? Ai eikö onnistukaan niin päin?
Maksettiin puoliksi bensat ja mentiin mun autolla. Kahvittelusta ei ehditty edes puhua kun mies jo mankui takaisin kotiin.
Ps. Mies on muuten pihi.
Ap
No oot säkin aika pihi kun pyytelet bensarahoja omalta kumppanilta.
Mä en tarvitse likkakavereita tai homoystävää ostosreissuille kun
onneksi oma mies on vähintäänkin yhtä kova shoppailija kuin minäkin!
Käymme välillä kaffella ja syömässä, niin sitten taas jaksaa. Ja ajatelkaa, mun mies on jo reilu viisikymppinen :D
Kauppakeskuksien ruokapaikat on ihan kökköjä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen onnekas kun mun miestä ei haittaa käydä ostoskeskuksissa. :) Kantaa mun ostokset, käydään yleensä ensin kahvilla ja myöhemmin vielä syömässä. Ei tosin maksa mun shoppailua, mutta kahvit ja ruuat kyllä... ja maksaa ne koska hänestä miehen kuuluu. Ihan suomalainen vielä, uskokaa tai älkää. On mulla kyllä ihan paras mies!
Niin mullakin! :)
t: se toinen shoppailijamiehen vaimo :)
Haloo. Ap asuu maalla, jossa ei ole mitään kahviloita tai ravintoloita (paitsi ABC), saati vaatekauppoja. On ihan tavallista, että sieltä ajetaan 100 km ostoskeskukseen. Pointti ei ollut se, että miehen pitäisi viihtyä juuri ostoskeskuksessa, vaan se, että hän ei koskaan suostu lähtemään mihinkään. Nää on näitä Ummikot ulkomailla -tyyppejä. En mäkään tollasta jaksais, voimia Ap!
"Joku ajaa 100 km kauppakeskukseen?! Miksi?" - Jotta valikoimat olisivat hieman paremmat, kuin kotikylällä. Tiedän kyllä, että mm. netin kautta voi tilata yhtä ja toista. Mutta vaikka en itse shoppailusta erityisemmin perusta, niin voin joskus lähteä vaikka sitten osaksi sen varjolla esimerkiksi viikonloppureissulle, ihan vain päästäkseni hetkeksi pois kotinurkista / lähiympäristöstä. Vaihtelu virkistää.
Niin ja jos minä lähden ystäväni seuraksi shoppailemaan hänen pyynnöstään, niin minusta voin sitten vuorostani joskus olettaa, että homma toimii myös joskus vastavuoroisesti, eli voin kysyä lähtisikö hän kanssani katsomaan musikaalia, jonka näkemisestä minä saattaisin nauttia.. Ja vielä kivempi olisi, jos voisin seurata ja nauttia siitä yhdessä...
Miehet eivät pääsääntöisesti tykkää shoppailusta. Varsinkaan ostoskeskusshoppailusta.
Ymmärrän miestäsi. Mitä hän tekee kauppakeskuksessa jossa kaikki lähes on suunnattu naisille. Miksi ei jäänyt kotiin?