Onko omakotitalon katolta pakko pudottaa lunta?
Jotenkin sitä ajattelisi, että insinööri kaikessa viisaudessaan olisi osannut suunnitella katon kestämään normaalin pohjoisen talven lumikuorman. Mutta ihmiset tuntuvat hirveästi stressaavan siitä lumen pudottamisesta. En ole koskaan kuullut, että tavallisen omakotitalon katto ei olisi lumikuormaa kestänyt. Ainoa tapaus, jonka tiedän, on ollut remonttikohde jossa tee-se-itse-mies kaatoi kantavia seiniä.
Kommentit (21)
Harvoin katot ihan kokonaan romahtavat, paljon yleisempää on se, että ne menevät notkolle. Koskee vanhoja taloja, jossa tee-se-itse miehet naputtelivat kattotuolit talkoilla.
Vanhoissa taloissa ei ole ollut rakennesuunnnittelijaa, vaan on menty enemmän tai vähemmän kokemuksen, eli naapurin einon kummin kaiman. Serkun tietojen nojalla. Mutta koska vanhoissa taloissa usein on aika jyrkkä katto, lumi tulee sieltä alas ihan itsestään, eikä sen paino siksi ole ongelma. Tosin se on, että se lumi todella tulee alas ihan itsestään. Jos joku sattuu silloin olemaan alla, se on huonompi homma. Myös jos lumi tulee alas johonkkin kulkutielle (ihan kaikkialla tuskin on lumiesteitä) se on lapioitava heti pois, koska jäätynyttä kasaa ei saa enää rikki edes rautakangella. Siksi monet tykkäätäv pudotella lumet haluamanaan hetkenä, jolloin tietää, ettei alla ole ketään ja on aikaa näihin jälkitöihinkin.
Mulla hajosi kasvioneen katto lumen painosta. Mutta se on vähän eri juttu.
Tasakattoisilta katoilta on hyvä poistaa lumet, koska sen sulaessa nopeasti voi olla ettei poisto ehdi toimia ja vesi etsii muita reittejä. Märkä lumi myös painaa todella paljon ja voi vahingoittaa rakenteita. Tasakattohan nyt on sellainen vitsaus Suomen ilmastossa.
Vanhat talot on yleensä suunniteltu niin, että lumi sieltä katolta aika lailla itsekseen pois tulee. Asuin lapsuuteni 1920-luvulla tehdyssä talossa, josta ei ole olemassa mitään rakennepiirustuksia ja silti katto oli sellainen, että yhtenäkään talvena ei sinne tarvinnut kiivetä lumia pudottelemaan. Nykytaloissa kattokaltevuus on harmillisen usein sellainen, että lumi ei itsekseen "valu" alas.
Mulla on 50 luvun alun talo jossa alkuperäinen katto. Ei ole koskaan sieltä lumia pudotettu eikä ole katto notkolla.
Kuulemma kerran on suomessa omakotitalon katto tullut alas lumen painosta. Ellei puoltatoista metriä enempää ole tullut,niin kyllä kestää.
Suomessa kattojen paino on laskettu kestämään yhtä paljon kun sinne parkeerattaisi autoja vieri viereen. En tiedä tarkalleen mistä asti näin mutta kuitenkin nykyään näin. Viistot katot ei oikeastaan koskaan hajoa lumen painosta. Tasakatto on typerä ratkaisu ja siinä on ongelmia. Paino voi rikkoa, samoin sulamisvedet ja keväisin tulee sitä sulamista ja jäätymistä vuorotellen mikä on todella rasite katolle.
Radiossa jo useana vuotena asiantuntijat ovat muistutelleett, että omakotitalojen katoilta EI tarvitse poistaa lunta. Tätä on tehty siksi, koska niin monena lumitalvena ihmiset ovat kiivenneet lunta pudottelemaan ja pudonneet itse. Ei siis tarvitse. Meilläkin on laskettu katon kantavuudeksi 400kg/m2. Sellaisia lumimääriä ei tullut edes niinä todella runsaslumisina talvina.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 50 luvun alun talo jossa alkuperäinen katto. Ei ole koskaan sieltä lumia pudotettu eikä ole katto notkolla.
Nämähän on rakennettu lähinnä jämistä ja jätteistä, jossain on ollut paremmat jätteet mutta ei se yksi poikkeus tässä sääntöä vahvista.
Kyllä ne on laskettu aika varmanpäälle.
Itselläni on parivuotta vanha yksitasoinen Kastelli, josta olen kyllä pudottanut keskivaiheilta lunta vähemmäksi, koska talossa on olohuone/tupakeittiö, joka tekee noin 7 metriä huonetilaa pituussuunnassa, jossa ei ole kantaviaseiniä ulkoseinien välillä.
En siksi, että pelkäisin katon romahtavan, vaan siksi, että keskellä olevan tulisijanhormin ja katon välinen tiivistys ei turhaan rasittuisi.
M40
Tämä talo on kestänyt jo 149 talvea ja niiden talvien lumikuorman. Luulenpa kestävän toisetkin 149 vuotta. Eli emme ole koskaan tiputtaneet katolta lumia. Enkä usko että se on tarpeen suomalaisissa omakotitaloissa.
Meidän omakotitalon katto on sen verran loiva, ettei lumi tahdo tippua itsekseen alas kovinkaan nopsasti. Siksi mieluummin pudottelen lumet itse ainakin ovien lähettyviltä, on mukavampi kerralla lapioida oven edusta semmoiseen kuntoon että pääsee kulkemaan.
Toinen syy on meidän kattotikkaat, joiden ympäristö pitää putsata, tai tikkaat tulevat hitaasti valuvan lumen mukana alas ja repivät irti puoli seinää.
Meillä ei olla 20 vuoden aikana ikinä pudotettu lunta katolta. Ja ei ole katto notkolla eikä sortunut..
Vierailija kirjoitti:
Tasakattoisilta katoilta on hyvä poistaa lumet, koska sen sulaessa nopeasti voi olla ettei poisto ehdi toimia ja vesi etsii muita reittejä. Märkä lumi myös painaa todella paljon ja voi vahingoittaa rakenteita. Tasakattohan nyt on sellainen vitsaus Suomen ilmastossa.
Märkä lumi ei paina grammaakaan enempää kuin sama lumimäärä kuivana. Mistä se lisäpaino muka tulisi?
Itse pudottelen lumet alas samasta syystä kuin 3. Kolme kattopinnoista tiputtaa lumet kulkureiteille ja yksi osittain auton päälle, joten mieluummin vedän paksut kinokset alas ja lapioin pois, kuin odottelen että koska joku jää alle. Pari kertaa märkä kinos on tullut itsestään ja jäätynyt yön aikana kävelytielle, ja siinä onkin sitten parin tunnin urakka hakata kivikovaa vuorta irti.
Onneksi on yksikerroksinen talo, saan lumet helposti alas teleskooppivartisella kattokolalla. Talon katolle en lähtisi keikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei olla 20 vuoden aikana ikinä pudotettu lunta katolta. Ja ei ole katto notkolla eikä sortunut..
Ongelma ei ole sortuminen, tai katon meneminen notkolleen. Katto on useimmiten puinen rakenne, joka joustaa enemmän tai vähemmän. Suuren lumimassan alla enemmän. Jos katolla on lunta esim. 50cm. Ei sitä voi mitenkään nähdä silmällä, painuuko se esim. 10mm. harjaltaan. Se on aivan varma asia, että se painuu jonkin verran lumen massan alla.
Se ei ole mikään ongelma, mikäli savupiippu ja muutkin katon läpi johdetut kanavat ovat oikein rakennettu, eli ne sallivat katon elämisen.
Näin ei aina kuitenkaan ole, vaan usein vanhemmissa taloissa on voinut ilmaantua vuoto esim. piipun läpivientiin ja tämä on korjattu vaikka kovettuvalla bitumimassalla. Se on korjaushetkellä tullut tiiviiksi ja jäänyt jonkin verran joustavaksikin, mutta sitten katolle on tullut 50cm. lunta, johon on satanut 2vrk. vettä lisäksi. Silloin katto on painunut vaikka tuon 10mm. ja saumaus on revennyt irti.
Jos em. tyyppisistä seikoista ei ole varma, kannattaa lunta mahdollisuuksien mukaan vähentää katolta, mikäli siellä alkaa olla sitä runsaasti.
Vaikka katto kestäisi lumimassan, niin kun lumi sitten keväällä lähtee itsestään liikkeelle, se voi murjoa räystäskourut pahaan kuntoon. Siksi kannattaa keventää kuormaa talven aikana.
LUMENPUDOTUKSET TÄÄLTÄ!
Ja lezzzzuuuuu siält eget taltee!!
Ei ole.