Lue keskustelun säännöt.
Valitanko turhasta, miehen harrastuksesta kysymys.
vierailija
20.02.2016 |
En kerta kaikkiaan jaksa enää. Mies harrastelee yksinään yhtä kallista ja aikaavievää harrastusta. Päivässä menee 3-4h töiden lisäksi. Itse oon hoitovapaalla ja hoidan kaikki hommat viikolla ja viikonloppuisin. Sitten kun on sisällä joskus, puhuu joko puhelimessa tai istuu koneella. Jos jotakin mainitsen niin samantien vetää hirveät kilarit. Tänään yritin että olisi mennyt aamupäivällä lasten kans ulos että saan itse siivota tai käydä kaupassa. Ei hän lähti harrasteleen. Mulla alkaa oleen mittari niin täynnä että kohta pistäsin ulkoruokintaan. Mutta kun ei se lähe vaikka potkisin.
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet päivät pitkät kotona, etkä saa siivottua ilman miestä? Millä meinastit itsesi elättää kun lompakko lähtee? Elämäsi muuttuu unelmaksi kun mies jättää?
Käyn noin joka kolmas tai toinen ilta tunnin lenkillä tai kuntosalilla tmv. Ja kun kotia tulen kaikki on siinä mihin ne oon jättäny. Ja jos valitan asiasta oon idiootti joka haluaa välttämättä aina tapella. AP
Ettei vaan pidä jonkun muun perhettä hyvänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös harrastus, johon menee tuon verran aikaa päivittäin. Se on minulle luonnollisesti intohimo ja hyvin tärkeä osa identiteettiäni. En olisi valmis luopumaan siitä esimerkiksi parisuhteen tai lasten hankinnan vuoksi. Kumppani, joka ei ajankäyttöäni hyväksyisi, ei olisi minua varten. En myöskään ymmärrä, miten kellään yhtä paljon harrastavalla on aikaa perustaa perhe. Kaipa se vaatii sitten sen omistautuvan puolison, joka hoitaa suurimman osan lastenhoidosta.
Ja sä olet korona, hoidat kotihommat. Mene töihin ja jaatte ne puoliksi. En mä ainakaan suostuisi siivoamaan jos mun äijä olisi kaiket päivät kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä ja sen takia jäin kotia kun tein kaiken ja vielä enemmän. AP
Pikkaisen taitaa olla av-mamman marttyyrilisää tuossa jokapäiväisessä 3-4 tunnissa?
Uskokoon ken tahtoo. Miehen rahat ja miehen asunto kelpaa kuitenkin hyvin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä ja sen takia jäin kotia kun tein kaiken ja vielä enemmän. AP
Ja nyt tämä on yllätys? Lopetit työt kun et ehdi tehdä kotitöitä muuten? Fiksua. Tee vähemmän tai palkkaa siivooja.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä ja sen takia jäin kotia kun tein kaiken ja vielä enemmän. AP
Siirtelit kynttiläkuppeja, mietit verhojen väriä ja notkuit av-palstalla? Johan se ottaakin voimille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miehesi käy töissä ja sinä olet päivät vapaalla??
Sitten kun mies tulee töiden jälkeen kotiin hän ei saisi harrastaa?
Koita nyt vitun palikka tajuta ja käännä roolit toisin päin. Miehesi olisi päivät tyhjänpanttina kotona ja siivoaisi ja sinä olisit päivät töissä. Haluaisitko omaa aikaa töiden jälkeen vai kinnostaisiko jos nalkuttava mies kotona työpäiväsi jälkeen nakittaisi sinua siivoamaan yms? Niin tuskin paasaisit samanlaila jos roolit käännettäisiin.
Tässä nähdään taas miten vähänn naiset osaavat ajatella ketään muita kuin itsään ja omaa napaansa.
Ihan kuin meillä. Miehen harrastuksiin menee tunteja vrk:ssa työn lisäksi. Ihan sama myös tuo, ettei asiasta saisi mainita, turhaa riidan haastamista kuulemma. Nimenomaan mies halusi lapsia ja nyt sitten minä yksin pyöritän lapsiperhearkea työssäkäynnin lisäksi. Eroa mietin, toki se miehen mielestä on täysin turhaa. Tottakai on, hänhän menettää siinä ilmaisen kodin- ja lastenhoitajan. Mutta lopulta ei miehen mielipiteellä ole väliä, minä teen ratkaisuni jos/kun olen siihen valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös harrastus, johon menee tuon verran aikaa päivittäin. Se on minulle luonnollisesti intohimo ja hyvin tärkeä osa identiteettiäni. En olisi valmis luopumaan siitä esimerkiksi parisuhteen tai lasten hankinnan vuoksi. Kumppani, joka ei ajankäyttöäni hyväksyisi, ei olisi minua varten. En myöskään ymmärrä, miten kellään yhtä paljon harrastavalla on aikaa perustaa perhe. Kaipa se vaatii sitten sen omistautuvan puolison, joka hoitaa suurimman osan lastenhoidosta.
Olet rehellinen. Arvostan sitä. Jotkut ihmiset haluaa syödä kakun ja samalla säästää sen. He laskevat sen varaan että joku toinen uhrautuu jatkuvasti hänen vuokseen, eivät ole valmiita tinkimään mistään.
Itsellän oli vastaava tilanne kuin ap:llä. Olen vieläkin naimisissa ko. miehen kanssa, mutta on ollut vaikea antaa anteeksi niitä vuosia jolloin olin käytännössä yksinhuoltaja miehen harrastusten vuoksi. Mies katuu sitä itsekin nyt. Eikä hän ole koskaan myöhemminkään saanut luotua läheistä suhdetta lapsiimme, vielä murrosiässäkin lapset turvaavat vain minuun.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nähdään taas miten vähänn naiset osaavat ajatella ketään muita kuin itsään ja omaa napaansa.
Ja miehethän tämän taidon tunnetusti niin hyvin osaavat...
Mun mies on työtön, harrastaa kuntosalia (siihen menee juurikin tuo 3-4h päivässä 6 x viikossa.) Ja kotona ollessa nukkuu tai on koneella tai rassaa autoa + laittaa pääruuan joka päivä. Mä oon äitiyslomalla joten siivoon ja hoidan lapset ja käyn kaupassa. Pääsen ulos lenkille tunniksi joka toinen päivä. Ei valittamista :) paitsi joskus kun väsyttää ;)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin meillä. Miehen harrastuksiin menee tunteja vrk:ssa työn lisäksi. Ihan sama myös tuo, ettei asiasta saisi mainita, turhaa riidan haastamista kuulemma. Nimenomaan mies halusi lapsia ja nyt sitten minä yksin pyöritän lapsiperhearkea työssäkäynnin lisäksi. Eroa mietin, toki se miehen mielestä on täysin turhaa. Tottakai on, hänhän menettää siinä ilmaisen kodin- ja lastenhoitajan. Mutta lopulta ei miehen mielipiteellä ole väliä, minä teen ratkaisuni jos/kun olen siihen valmis.
Eikö omat rahkeet ja lompakko riitä? Miehen avulla elintaso säilyy? Loinen.
Mies tekee duunia päivät ja duunin jälkeen pitäisi siivota ja laittaa ruoat ja hoitaa kakarat kun kotona ollut äityli ei ole saanut päivän aikana mitään aikaiseksi? Normimeininki.
Meillä käytiin keskustelu ennen avioitumista ja ennen lapsia. Eli kuinka paljon aikaa voi käyttää omiin menoihin, harrastuksiin ja kuinka paljon perheelle. Kumpikin kertoi mikä on todella tär keää, ja mikä ei. Esimerkiksi minulle rauhallinen sunnuntaiaamu lehden kanssa, miehelle kalastusmatka yms. Ja keskustelimme yhteisymmärryksessä, kuinka mahdollisten lasten hoito tapahtuu ja kuinka kumpikin ottaa vastuun, ottaen huomioon työt hoitovapaat yms. Vanhin lapsi on nyt kohta 16 v ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Kumpikin on saanut tehdä itselle tärkeitä asioita mutta joustanut, tullut puolitiehen vastaan. Asioista täytyy puhua, se auttaa.
Yksi tapa on hankkia itsellesi yhtä aikaa vievä harrastus, jolloin mies jää siksi aikaa hoitamaan hommat kotona. Ei kuulosta elämänne kohtuulliselta, jos kertomasi tuntimäärät pitää paikkansa eikä mies osallistu kotona juuri mihinkään.