Miksi lukiolaislapsesi ei mennyt opiskelemaan kaksoistutkintoa?
Kommentit (38)
Toisaalta: esimerkiksi moni lähäriksi opiskeleva ei jää lähäriksi, vaan jatkaa sairaanhoitajaksi (tai täysin muulle alalle). Mihin kouluun pääsee pelkällä yo-todistuksellakin. Jo lyhyen opiskelun jälkeen saa käytännössä tehdä opintojen ohessa niitä lähärin töitä.
Kaksoistutkinto on hyvä, jos aikoo hyödyntää sen ammattitutkinnon, jäädä sillä töihin. Jos ei aio, niin kaksoistutkinto on vain nuoren ihmisen ajan ja energian tuhlaamista.
Millä tavalla siitä hyötyä on? En oikein muutenkaan näe lukiota monellekaan hyödyllisenä, ellei sitten hae oikeasti lääkikseen tai vastaavaan, jossa lukion oppimäärän suorittamisesta on etua. Muutenhan amistutkinnolla pääsee hyvin hakemaan korkeakouluihin, esim. merkonomi -> tradenomi tai lähihoitaja -> sairaanhoitaja jne. Olisi hyvä että johtotehtävissä olevalla ihmisellä on kokemusta perustason työstäkin, esim. rakennusalan perustutkinto -> insinoori jne.
http://www.oporasti.fi/kaksoistutkinto/
"Ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan kaksoistutkinto-opiskelija saa ylioppilastodistuksen, mutta ei lukion päättötodistusta, koska kaikkia lukion kursseja ei ole suoritettu."
Ehkä jos menee esim LVI-puolelle tms missä ammattitutkinto selvästi eriytynyt, mutta esim joku merkonomi-kaksointutkinto tai hotelli- ja ravintola-alan kaksoistutkinto todella turha kun näihin pääsee pelkillä lukiopapereillakin (tiedän kokemuksesta).
Katsastusmiehet voinevat antaa päästötodistuksia, kouluista annetaan päättötodistuksia - nykyään.
No kun ei ollut mitään erityistä ammattialaa, jota olisi halunnut opiskella... Monelle riittää, että saa opiskella rauhassa lukioajan yleissivistäviä aineita ja miettiä rauhassa tulevaisuutta. Kaksoistutkinnon suorittaneille on paljon vähemmän lukiokursseja (sitä yleissivistystä).
Koska kaksoistutkinnosta ei ole jatkoa ajatellen hyötyä ellei sitten hae sairaanhoitajaksi tai insinööriksi. Joku muovipuolen ammattitutkinto ei isoja etuja anna.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta: esimerkiksi moni lähäriksi opiskeleva ei jää lähäriksi, vaan jatkaa sairaanhoitajaksi (tai täysin muulle alalle). Mihin kouluun pääsee pelkällä yo-todistuksellakin. Jo lyhyen opiskelun jälkeen saa käytännössä tehdä opintojen ohessa niitä lähärin töitä.
Kaksoistutkinto on hyvä, jos aikoo hyödyntää sen ammattitutkinnon, jäädä sillä töihin. Jos ei aio, niin kaksoistutkinto on vain nuoren ihmisen ajan ja energian tuhlaamista.
Joihinkin tutkinoihin pääsee pelkällä todistuksella, mutta nyt on lapseni kohdalla kyse alasta, jolle ei mennä amk:n kautta, ja jonne pyrkiessä saa pääsykokeen lisäksi pisteitä lukion päästötodistuksen joistain oppiaineista.
Siksi.
1
Voihan sitä lukea kolmoistutkinnon, siis kaikki lukion kurssit, jos sitä lukion päättötodistusta kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jos menee esim LVI-puolelle tms missä ammattitutkinto selvästi eriytynyt, mutta esim joku merkonomi-kaksointutkinto tai hotelli- ja ravintola-alan kaksoistutkinto todella turha kun näihin pääsee pelkillä lukiopapereillakin (tiedän kokemuksesta).
Suhteilla tietenkin pääsee mihin vaan vaikkei olisi käynyt edes lukiota, mutta haluaisin kyllä nähdä sen 2010-luvulla työnsä aloittaneen kirjanpitäjän, palkanlaskijan tai reskontranhoitajan, joka pelkällä lukion päättötodistuksella ja omilla avuillaan on työpaikkansa saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta: esimerkiksi moni lähäriksi opiskeleva ei jää lähäriksi, vaan jatkaa sairaanhoitajaksi (tai täysin muulle alalle). Mihin kouluun pääsee pelkällä yo-todistuksellakin. Jo lyhyen opiskelun jälkeen saa käytännössä tehdä opintojen ohessa niitä lähärin töitä.
Kaksoistutkinto on hyvä, jos aikoo hyödyntää sen ammattitutkinnon, jäädä sillä töihin. Jos ei aio, niin kaksoistutkinto on vain nuoren ihmisen ajan ja energian tuhlaamista.
Joihinkin tutkinoihin pääsee pelkällä todistuksella, mutta nyt on lapseni kohdalla kyse alasta, jolle ei mennä amk:n kautta, ja jonne pyrkiessä saa pääsykokeen lisäksi pisteitä lukion päästötodistuksen joistain oppiaineista.
Siksi.
1
Amk on ammattikorkeakoulu.
Siksi, kun kielistä tuli jo peruskoulussa niin huonot numerot, että ei toivettakaan saada edes hyväksyttyä suoritusta ylioppilaskirjoituksissa. Yksi kaksois- tai itse asiassa kolmoistutkinnon suorittanut kuittasi ne iin perässä olevat miinukset tarpeeksi monella reaalikokeella.
Toinen syy oli se, että heillä ei ole ollut tavoitteena yliopisto vaan tietty ammatti, josta voi sitten jatkaa aikanaan ammattikorkeaan tai yliopistoon.
Kaksoistutkinto ei ole ajantuhlaamista, sillä onhan nuorella jo ammatti sen jälkeen! Jos ( ja kun) tulee välivuosi(a) ennen uuden opiskelupaikan saamista, on paljon parempi olla työtä hakeva ammattilainen kuin työtön ylioppilas. Jos sattuu saamaan työtä, ammattilaisella sitä yleensä riittää pitemmäksi aikaa ja palkkakin on parempi.
Jos haluaa lääkäriksi, kumpi hyödyttää enemmän: lähihoitajan tutkinto vai kaikki lukion kemian, fysiikan ja biologian kurssit?
Haluaa hyvät paperit lukiosta nopeasti ja myös sen päättötodistuksen ja sen jälkeen yliopistoon.
En itsekään osaa nähdä järkeä kaksoistutkinnossa, jos tavoitteena on korkeakoulu. Miksi tuhlata aikaa johonkin jonninjoutavaan jos koko alalle ei todellakaan aio? Hyvillä lukiopapereilla ja oikein valituilla kursseilla pääsee sille alalle mihin haluaa, tietenkin pitää lukea myös pääsykokeisiin.
ja välivuodeksi mieluummin ulkomaille vaikka sitten aupairiksi kuin tekemään jotain lähihoitajan tai kaupankassan (merkonomin papereilla taitaa olla ainoa ala johon pääsee ja samoihin hommiin pääsee ihan ylioppilaanakin) hommia.
Olen itse se "lukiolaislapsi", en hänen vanhempansa. Kävin vain lukion, koska amiksessa ei ollut mitään minulle sopivaa linjaa. Tiesin, että haluan opiskelemaan yliopistoon, joten en nähnyt kaksoistutkinnosta suurtakaan hyötyä. Toisaalta jos en olisi päässyt yliopistoon, niin sittenhän kaksoistutkinto olisi ollut hyödyllinen, mutta onneksi pääsin :)
Vierailija kirjoitti:
Haluaa hyvät paperit lukiosta nopeasti ja myös sen päättötodistuksen ja sen jälkeen yliopistoon.
En itsekään osaa nähdä järkeä kaksoistutkinnossa, jos tavoitteena on korkeakoulu. Miksi tuhlata aikaa johonkin jonninjoutavaan jos koko alalle ei todellakaan aio? Hyvillä lukiopapereilla ja oikein valituilla kursseilla pääsee sille alalle mihin haluaa, tietenkin pitää lukea myös pääsykokeisiin.
ja välivuodeksi mieluummin ulkomaille vaikka sitten aupairiksi kuin tekemään jotain lähihoitajan tai kaupankassan (merkonomin papereilla taitaa olla ainoa ala johon pääsee ja samoihin hommiin pääsee ihan ylioppilaanakin) hommia.
Mielummin palkatta piikomaan n vuodeksi kuin tekemään rahaa ammattihommissa? Itse valitsisin kyllä toisin.
Kaikki kolme lastani olivat niin hyvia koulussa ja menivat suoraan yliopistoon ensiyrittamalla. Ei ollut kenellekaan edes vaihtoehto.
Koska lukioon mennään pitämään hauskaa ja saamaan yleissivistystä, risteilemään kavereiden kanssa ja solmimaan ystävyyssuhteita. Ammatin voi opiskella sen jälkeen. Miksi kaikesta pitää olla hyötyä? Antaa nuorten olla rennosti nuoria edes tuo kolme vuotta. Ja tätä ei kirjoittanut rikas rantaespoolainen vaan lähiössä asuva yksinhuoltaja, joka maksaa mielellään nuorilleen tuon. Kaksi jo kirjoittanut ja kaksi jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa lääkäriksi, kumpi hyödyttää enemmän: lähihoitajan tutkinto vai kaikki lukion kemian, fysiikan ja biologian kurssit?
Lukion kurssit ehdottomasti, niitähän nykyään lääkiksen pääsykokeissa kysytään.
Itse kävin aikoinaan pelkän lukion vaikka olisinkin tienny ammatin että olisin kaksoitutkinnon voinut tehdä. Halusin kuitenkin vaan keskittyä lukioon ja se oli ehdotomasti yksi elämäni prhaimpia päätöksiä. Lukiovuodet oli ihan huippuja, vieläkin muistelen niitä onnellisena:)
Siksi, että kaksoistutkinnossa ei saa lukion päästötodistusta, ja hän hakee alalle, jossa tarvitaan sitä (pisteitä lasketaan päästötodistuksen tiettyjen aineiden arvosanoista).