Lue keskustelun säännöt.
Raskaana olevan "erityisoikeudet"
16.02.2016 |
Millaista kohtelua te raskaana olevat naiset olette miehiltänne vaatineet tai odottaneet? Näen itse asian niin, että koska olen mm. kehoni likoon laittanut niin (kärjistettynä )
minun pillini mukaan mennään, varsinkin loppuraskaudessa.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
En mitään, raskaus ei ole mikään erikoistila naisella. Normaali ja luonnollinen asia
Yhden helpon ja yhden vaikean raskauden kokeneena on kyllä tästä asiasta niin eri mieltä kuin voi olla. Se on todellakin erikoistila. Mulla oli toisessa raskaudessa sellainen kahta ensimmäistä kuukautta lukuun ottamatta kestänyt jatkuva huono olo, sen lisäksi sairastin koko ajan. Lähinnä makasin sohvalla ja podin vaivojani. Ihan hirveää aikaa, meinasi pää hajota.
-
Raskaus on todellakin erikoistila, johon voi liittyä vaikka minkälaisia vaivoja. Toiset raskaudet ovat todella helppoja, jotkut hankalia ja jotkut hirveitä. Raskaudet aiheuttavat kuitenkin ihan jokaiselle jonkinlaista kyvyttömyyttä tehdä jotain, esim. nostaa painavia asioita. Kehossa tapahtuu niin valtavia muutoksia, että se todellakin on erikoistila.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppuraskaudessa voi olla vaikeaa ihan fyysisestikin suoriutua joistakin muuten tavallisista kotitöistä, joten ne työt mies teki eikä valittanut sanallakaan. Mitään erityiskohtelua, lahjontaa tms. en odottanut tai tarvinnut, joitakin iloisia yllätyksiä sain ja ne muistan edelleen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Alkaako lapsi maagisesti nukkumaan kun äiti palaa töihin vanhempainvapaan jälkeen?
Kuuluuko yöheräilyt sitten edelleen äidille?
Siinähän on sitten reilu peli kun äiti hoitanut yöt niin kauan että isä ei edes kelpaa lapselle öisin.
Ei isä siihen kuole että kerran tai pari viikossa hoitaa yöt, kun äiti niitä hoitaa sitten myöhemminkin kun itse ontöissä.aiemmassa viestissä puhuttiin kotiäidistä. Ja lapsilla on kyllö tapana tottua muutoksiin, että ne myös tottuvat tyytymään siihen isiin, sitten kun äitikin on töissä
Ihan ekassa puhuttiin kotimammasta ja vauvasta.
Toki on suhteellista mihin vauvuus loppuu, mutta tässä tuskin puhuttiin ekassa viestissä naisesta joka on kotona yli 1-vuotiaan kanssa.
Lapset toki tottuvat asioihin, mutta miksi olisi,niin järkyttävää että heti alusta tottuisi siihen että isäkin voi öisin hoitaa?
Monesti se äiti on nukkunut hyvin huonosti jo ennen äitiysloman alkua, ja silti käynyt töissä.
Miten isä jaksaa vuorotella myöhemmin, jos ei aikaisemminkaan ole kyennyt vähillä unilla lähtemään töihin?
Itellä eniten särähti korvaan tuo, että äiti voi nukkua, kun vauvakin nukkuu... Juu varmasti, jos on ainokaisesta kyse, mutta itellä 3 alle 4v. lasta, joista vanhin ei enää päivittäin nuku päikkäreitä ja vauvakin usein eri aikaan kuin keskimmäinen... Joten ei sitä hirveesti saa päivän aikana nukuttua monen lapsen kanssa... Eli kyllä meillä isä valvoo myös öitä varsinkin nyt, kun vauva on lopettanut tissin ja syö vallan pullosta (6kk ikäinen)...
45 jatkaa itse aloitukseen, että kahden ekan raskauden aikana en tarvinnut mitään erityistä huomioo mieheltä tai apuja, ihan synnytystä edeltäneenä iltana vielä ite kontaten pesin lattiat puhtaaks (siinä vaiheessa koitin jo tehdä kaikkeni, että muksu tajuais tulla maailmaan, kun molemmat meni yli ja käynnistysaika oli jo varattuna)... Mutta kolmas raskaus vei kyllä kaikki voimat; ensimmäiset 28vko oksensin/olin tiputuksessa, sen jälkeen tuli supistukset, liitoskivut ja aivan järkyttävä närästys eli tein vain kaiken aivan pakollisen ja mies loput kotityöt, jos jaksoi töiden jälkeen (muutaman kerran oma äiti kävi meillä siivoomassa, kun ei kestänyt kattoo meidän kotia niin sekaisena :D), ite olin tyytyväinen, jos lapset sai ruokaa ja kulki puhtaissa vaatteissa :D
En itse mitään kuningatarta leikkinyt, mutta kyllä mies paljon auttoi, kuten sohvalta ylös, sitoi kengännauhat, eli auttoi asioissa mitkä oli hankalia. Mut voin luvata sulle ap, että tollanen diivailu kyllä kostautuu, ihan olet itse leikkiin lähtenyt ja sitä kautta hyväksynyt, että kehosi muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hoitaa painavat nostelut nyt loppuraskaudessa.
Alkuraskaudessa teki perheen ruuat, koska itse en pystynyt kokkaamaan pahoinvoinnilta juuri ollenkaan. En kyllä syömäänkään...
Mitään sen erityisempää ei meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Alkaako lapsi maagisesti nukkumaan kun äiti palaa töihin vanhempainvapaan jälkeen?
Kuuluuko yöheräilyt sitten edelleen äidille?
Siinähän on sitten reilu peli kun äiti hoitanut yöt niin kauan että isä ei edes kelpaa lapselle öisin.
Ei isä siihen kuole että kerran tai pari viikossa hoitaa yöt, kun äiti niitä hoitaa sitten myöhemminkin kun itse ontöissä.aiemmassa viestissä puhuttiin kotiäidistä. Ja lapsilla on kyllö tapana tottua muutoksiin, että ne myös tottuvat tyytymään siihen isiin, sitten kun äitikin on töissä
Ihan ekassa puhuttiin kotimammasta ja vauvasta.
Toki on suhteellista mihin vauvuus loppuu, mutta tässä tuskin puhuttiin ekassa viestissä naisesta joka on kotona yli 1-vuotiaan kanssa.
Lapset toki tottuvat asioihin, mutta miksi olisi,niin järkyttävää että heti alusta tottuisi siihen että isäkin voi öisin hoitaa?
Monesti se äiti on nukkunut hyvin huonosti jo ennen äitiysloman alkua, ja silti käynyt töissä.
Miten isä jaksaa vuorotella myöhemmin, jos ei aikaisemminkaan ole kyennyt vähillä unilla lähtemään töihin?Itellä eniten särähti korvaan tuo, että äiti voi nukkua, kun vauvakin nukkuu... Juu varmasti, jos on ainokaisesta kyse, mutta itellä 3 alle 4v. lasta, joista vanhin ei enää päivittäin nuku päikkäreitä ja vauvakin usein eri aikaan kuin keskimmäinen... Joten ei sitä hirveesti saa päivän aikana nukuttua monen lapsen kanssa... Eli kyllä meillä isä valvoo myös öitä varsinkin nyt, kun vauva on lopettanut tissin ja syö vallan pullosta (6kk ikäinen)...
ei tuolla nukkumisesta puhuttu, vaan lepäämisestä. Ja mainittiinpa myös että levätä voi isän tultua kotiin illalla. Levätä voi esim sohvalla, kun osa pienimmistä lapsista nukkuu ja isompi joko piirtää tai katsoo lastenohjelmia hetken. Ja tottakai isä osallistuu yövalvomisiin, mutta ne ovat jo puolivuotiaankin kanssa ihan erilaista valvomista kuin aivan pikkuvauvan. Jaksottaista, esim hampaiden puhkeamisen aikaan tai just noita, että tyrkätään pullo naamaan ja sillä hyvä. Ja vuoden iässä lapsella on yleensä jo niin selkeä unirytmi ja unijaksot pidempiä, että se on aivan sama kuka herää. Etenkin jos vauva nukkuu samassa makkarissa. Itse huomasin vasta kolmannen lapsen kohdalla mitkä edut on perhepedissä, en ole varmaan koskaan ollut yhtä virkeä pikkuvauva-aikana kuin kolmannen kanssa. Yöheräilyt lyhentyivät ja nukuin makeammin kuin koskaan. Alkuun toki heräiltiin jo sen vuoksi että vauva oli vieressä, mutta tätäkin kesti vain muutaman viikon, että siihen tottui.
Täällä taas liikkuu näitä parempia ihmisiä, joifen mielestä vauva on naisen vastuu ja jos raskaus aiheuttaa vaivoja se on vain voivoi, kpska miestä ei voi velvoittaa mihinkään.
Kyllä se nainen on äiti vasta sitten kun pärjää ihan yksin eikä tartte huomiota tai huolenpitoa.