Lue keskustelun säännöt.
Raskaana olevan "erityisoikeudet"
16.02.2016 |
Millaista kohtelua te raskaana olevat naiset olette miehiltänne vaatineet tai odottaneet? Näen itse asian niin, että koska olen mm. kehoni likoon laittanut niin (kärjistettynä )
minun pillini mukaan mennään, varsinkin loppuraskaudessa.
Kommentit (48)
En halunnut mitään erityiskohtelua, mutta kuopuksen raskausaikana oli pakko taipua kun suht kivuliaat supistukset alkoivat jo 30. raskausviikon jälkeen.
Esikoisen raskausaikana kiipeilin vielä 38+ viikolla klapikasan päällä ja touhusin ihan normaalisti synnytykseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Töissä käyminen niin raksas ponnistus, että parin yön huonoilla unilla palaa loppuun?! Mitä sellaisella miehellä tekee? Mies on jo ihan iso poika ja osaa sitä vastuuta ottaa osan yöheräämisistä ihan ihan vaatimisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Voi sitä isä parkaa. Parempi polttaa se äiti loppuun, eikä odottaa isältä apua valmomisiin ettei iskälle tule väsy.
No en odottanut mitään erikoisoikeuksia! Toki niitä sain, kun mies alkoi tehdä joitain asioita puolestani, kun en enää itse fyysisesti pystynyt.
No kotitöitä olemme jakaneet uusiksi sen verran että nykyään minä teen ruuan ja mies hoitaa imuroimisen (ennen toisin päin), koska minulla ei selkä kestä imurointia. Mutta ei tämä mikään vaatimus ole, vaan yhdessä pohdittu lopputulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Kyllä ne yövalvomisen on osa sitä isyyttäkin.
Vierailija kirjoitti:
No kotitöitä olemme jakaneet uusiksi sen verran että nykyään minä teen ruuan ja mies hoitaa imuroimisen (ennen toisin päin), koska minulla ei selkä kestä imurointia. Mutta ei tämä mikään vaatimus ole, vaan yhdessä pohdittu lopputulos.
Tämä on sitä tasa-arvoista parisuhdetta, jossa rintarinnan tehdään päätöksiä, arvioita ja valintoja omassa parisuhteessan. Ei suhde vaan toimi niin, että toinen voi vaatia paljon vedoten milloin mihinkin syyhyn. Molempien pitää joustaa(myös niissä valvomisissa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman kerran saatoin perustella jotain asiaa, että voisko tää mennä näin, kun VAUVA haluaa.
Mm. otin käyttöön yhden mainosfleecen, jota mies ei ollut paketista avannut, mutta joka oli vähän reilumpaa kokoa ja mahduin sinne mahani kanssa hyvin.
Vauva halusi aina välillä myös suklaata, kunnes se alkoi ällöttää kokonaan.
Ei raskaana olevalla ole mitään erityisoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotona yhden lapsen hoidosta vastaava äiti ei kyllä pala loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en muuta, kuin kissanhiekkojen siivoamisen sekä kokkaamisen koska ruuan haju etoi !
niin ja vähän jalkahierontaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Alkaako lapsi maagisesti nukkumaan kun äiti palaa töihin vanhempainvapaan jälkeen?
Kuuluuko yöheräilyt sitten edelleen äidille?
Siinähän on sitten reilu peli kun äiti hoitanut yöt niin kauan että isä ei edes kelpaa lapselle öisin.
Ei isä siihen kuole että kerran tai pari viikossa hoitaa yöt, kun äiti niitä hoitaa sitten myöhemminkin kun itse ontöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Alkaako lapsi maagisesti nukkumaan kun äiti palaa töihin vanhempainvapaan jälkeen?
Kuuluuko yöheräilyt sitten edelleen äidille?
Siinähän on sitten reilu peli kun äiti hoitanut yöt niin kauan että isä ei edes kelpaa lapselle öisin.
Ei isä siihen kuole että kerran tai pari viikossa hoitaa yöt, kun äiti niitä hoitaa sitten myöhemminkin kun itse ontöissä.
aiemmassa viestissä puhuttiin kotiäidistä. Ja lapsilla on kyllö tapana tottua muutoksiin, että ne myös tottuvat tyytymään siihen isiin, sitten kun äitikin on töissä
Mies saa nukkua hyvin arkisin ennen töihin menoa ja valvoo sitten vauvan kanssa viikonloppuna että minä saan nukkua. Samoin kaikki lomat on päähoitovastuussa. Mun mielestä ihan reilu peli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap on varmaan niitä, jotka VAATIVAT myös työssäkäyvää miestä valvomaan vauvan kanssa että kotimamma saa varmasti riittävät unet.
Ja mitä väärä tässä on?! Kyllä isälle ja lapselle pitää antaa tilaa luoda suhde ihan syntymästä lähtien, eikä omia vauvaa automaattisesti itselleen ja sitten ihmetellä kun lapsi on niin kiinni äidissään. Toki siitä tuntee itsensä isää paremmaksi ihmiseksi, kun sitten voidaan haukkua isää kelvottomaksi vanhemmaksi, kun hän ei hoida lastaa ja osallistu yövalvomisiin.
Toki tässä asiassa saa sitä järkeäkin käyttää, eikä polttaa molempia loppuun vaan vuorotella.
no eikös se isä tuossa ole vaarassa palaa loppuun!? suhdetta lapseen voi luoda vaikka töiden jälkeen. Enkä kyllä sanallakaan maininnut omimisesta.
Isälle kaikki kiva vanhemmuudessa ja äidille ne huonot puolet, joiden avulla äidit voivat sitten päteä ja tehdä oman egonsa jatkoja.
kotiäidin työ on hoitaa lapsia. Isä hoitaa työnsä päivällä ja tarvitsee siihen edes jonkinlaiset yöunet. Äidillä on mahdollisuus levätä kun lapsi lepää. Äidillä on mahdollisuus levätä myös kun isä tulee töistä kotiin. Ja kotona olo ei tasan tarkkaan ole niin uuvuttavaa kuin töissä oleminen, vaikka lapsia olisi parikin tai useampi. Voi jättää vaikka niitä luuttuamisia vähemmäksi, jos oikein väsyttää. Tottakai yöheräily kuuluu lapsiperheeseen, mutta ei tulisi sitä mieleenkään vaatia työssäkäyvältä puolisolta erikseen. Jos ei jaksa valvoa, ei kannata hankkia lapsia. Ja kyllä, olen tuon itse kokenut ja tiedostan että osa lapsista nukkuu hyvin, joku taas ei juuri ollenkaan.
Alkaako lapsi maagisesti nukkumaan kun äiti palaa töihin vanhempainvapaan jälkeen?
Kuuluuko yöheräilyt sitten edelleen äidille?
Siinähän on sitten reilu peli kun äiti hoitanut yöt niin kauan että isä ei edes kelpaa lapselle öisin.
Ei isä siihen kuole että kerran tai pari viikossa hoitaa yöt, kun äiti niitä hoitaa sitten myöhemminkin kun itse ontöissä.aiemmassa viestissä puhuttiin kotiäidistä. Ja lapsilla on kyllö tapana tottua muutoksiin, että ne myös tottuvat tyytymään siihen isiin, sitten kun äitikin on töissä
Ihan ekassa puhuttiin kotimammasta ja vauvasta.
Toki on suhteellista mihin vauvuus loppuu, mutta tässä tuskin puhuttiin ekassa viestissä naisesta joka on kotona yli 1-vuotiaan kanssa.
Lapset toki tottuvat asioihin, mutta miksi olisi,niin järkyttävää että heti alusta tottuisi siihen että isäkin voi öisin hoitaa?
Monesti se äiti on nukkunut hyvin huonosti jo ennen äitiysloman alkua, ja silti käynyt töissä.
Miten isä jaksaa vuorotella myöhemmin, jos ei aikaisemminkaan ole kyennyt vähillä unilla lähtemään töihin?
Odotan siinä mielessä huomioonottoa - en erityiskohtelua - mieheltä kuin kuka tahansa jolla on fyysisiä vaivoja ja rajotteita mitä saa ja ei saa tehdä. En nostele nyt loppuraskaudessa painavia asioita vaan mies nostaa, jos siivous alkaa kovin supistamaan niin mies siivoaa, jos olen todella väsynyt niin silloin ei lähdetä sukulaisiin ja pyydänpä jopa miestä tuomaan välillä herkkuja kotiin. Minun mielestäni ihan normaalia mennä vauva ja raskaana oleva nainen edellä, en tiedä miten muissa perheissä sitten. Niin ja lähempänä laskettua aikaa mies saa myös rajoittaa omia harrastuksiaan jonkin verran, sillä koti pitää laittaa kuntoon vauvaa varten enkä aio sitä yksin suinkaan tehdä. Kauheaa riistoa.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran saatoin perustella jotain asiaa, että voisko tää mennä näin, kun VAUVA haluaa.
Mm. otin käyttöön yhden mainosfleecen, jota mies ei ollut paketista avannut, mutta joka oli vähän reilumpaa kokoa ja mahduin sinne mahani kanssa hyvin.
Vauva halusi aina välillä myös suklaata, kunnes se alkoi ällöttää kokonaan.
Ihme alapeukuttajat.
Olisin tietty voinut olla ihan järkiperäinen perusteluissani, että sä et näytä käyttävän tota takkia, anna se mulle ulkoilutakiksi. Mutta kun perustelin sen "vauva haluaisi tuon takin" niin miehen ilme muuttui helläksi, hän supatti mahaani vasten että "isin tytölle ihan mitä vaan" (joo, arveltiin että oli tyttö tulossa).
Näin ollen hän osasi eri tavalla ottaa osaa raskauteemme. Ja kyselikin välillä, että haluaisiko se vauva nyt jotain.
En todellakaan vinkunut joka välissä mitään etuuksia.
Vai johtuiko alapeukut tuosta suklaasta? Mikä pyhimys mä olisin raskausaikana ollut - en näe mitään syytä erityisiin oikeuksiin muttei mulla ole mitään syytä myöskään kieltäytyä jostain suklaasta. Kännejä, tupakkaa tai särkylääkkeitä en sisuksiini kiskonut.
Pitää tehdä itsestään se pahin marttyri sitten jeesuksen!
Itse olen ainakin ihan aikuisen miehen kanssa naimisissa, joka osasi ihan itse ottaa huomioon raskauden tuomat haasteet!