Liian vanha äidiksi?

Vierailija kirjoitti:

No kyllähän noi yli nelikymppiset pienen vauvan kanssa näyttää ennemmin isovanhemmilta kuin vanhemmilta.

Kyllä se mummous on katsojan silmissä. Meidän piireissä (akateemiset dinkut) on ihan tavallista hankkia lapsi/lapset yli kolmikymppisinä, äkikseltään muistan nuorimman olleen 33, vanhin 43. Uimahallissa katselin ikäiseni oloista naista n 3v lapsen kanssa ja hämmästyin, kun kyseessä olikin mummo!

T. Äidiksi 35-vuotiaana

Luonnollisesti jos raskaaksi tulee niin iällä ei väliä.

Muussa tapauksessa 40+ jo alkaa olla liikaa. Naisen hedelmällisyys laskee paljon käsittääkseni juuri 35. ikävuoden kohdalla ja minusta tätä tosiasiaa tulisi kunnioittaa.

Olisihan se iltatähti mukava laastari kun isommat lapset ei enää äidin hoivaa kaipaa niin suuresti kaipaa. Silti ehkä parempi alkaa odottamaan lapsenlapsia.

Jokainen toki omat päätöksensä tekee.

Jos kavereita löytyy ja tukiverkko toimii niin mikäs siinä jos raskautuminen onnistuu. Kunhan kestää ihmisten katseet eikä päivä mene pilalle jos mummoksi luullaan.

Vierailija kirjoitti:

Yli 35-vuotias

T.36 vuotta vanha ja lapseton

Katkera paljonkin..??

T. Kohta 37v, 2kk esikoispoikani ylpeä äiti. ❤

Vähän tapauskohtaista. Jos on hyväkuntoinen ja -geeninen, niin vielä vaikka 46-48, muuten max 44v.

t: 41v kuopuksen saanut

No, periaatteessa ei ole kenenkään ulkopuolisen asia sanoa mitään ylärajaa, mutta jos mielipidettä kysytään niin omasta mielestäni ehkä n. 45+ kannattaisi lopettaa ainakin raskauden yrittäminen. En usko, että nykyään lapset kärsivät "vanhoista vanhemmista" sen suhteen, että vanhemmat olisivat hirveän konservatiivisia tai ankaria, kuten saattoi olla aiempien sukupolvien kohdalla, mutta jos lapsi syntyy kun on lähempänä 50v niin on mielestäni jo iso riski, että ei jaksa lapsen kanssa kuten kuuluisi. Toisaalta, kyllähän jotkut tulevat raskaaksi luomuna vielä 50-vuotiainakin.

Itsellä on tilanne, jossa aiomme yrittää kolmatta lasta nyt kun olen 38v. En kuitenkaan aio lähteä hoitoihin, jos ei luomuna tule. Tässä on kuitenkin enemmän kyse siitä, että olen onnellinen jo kahden äitinä, vaikka kolmatta toivonkin. Tokaa olisin lähtenyt tekemään hoidoilla, koska halusin enemmän kuin yhden lapsen.

45 v, jos ei ole lapsia entuudestaan. 40-42 v, jos lapsia on. Perustelut. Jos syntyvä lapsi onkin vammainen, niin jaksaa hoitaa paremmin ainokaisenaan.

Ikärajasta voi joustaa, jos on säilönyt nuorempana munasoluja hedelmöityshoitoja varten. Tällöin lapsen riski vammaisuuteen on melkein yhtä pieni kuin munasolujen ikäisillä naisilla keskimäärin (raskauden sujuminen vaikuttanee  jonkin veran). Kaikessa lasten saamisessa on huomioitava myös äidin fyysinen kunto, että kestääkö raskauden. Uskon, että hyväkuntoinen 50 v  voi kestää raskauden, mutta munasolut vaan ovat siloin auttamattomasti liian vanhoja.

No isoäitini sai isäni 47-vuotiaana. Tämä oli 50-luvulla.

Isä on tohtori ja intohimoinen urheilija. Ja myöskin maailman paras isä :)

Eli ei tullut yksinkertaista tai sairasta vauvaa, kuten kaikki täällä avlla tietää tapahtuvan niille jotka syntyvät yli 30-vuotiaista äideistä.

Nainen on liian vanha äidiksi, kun ei jaksa enää hoitaa lasta täysi-ikäiseksi. Mielestäni ei voi asettaa ikärajoja - on niin kiinni sekä henkisestä henkisestä että fyysisestä kunnosta. Itse tein nuorimmaiseni 38-vuotiaana (ja olisin tehnyt lisääkin, jos mies olisi ollut suostuvainen), ystäväni 42-vuotiaana, tuttavani 45-vuotiaana ja isoäitini äiti 50-vuotiaana.

Omalla kohdalla ajattelisin että jos ei onnistu luomusti niin sitten olen liian vanha. Ottais päähän tekemällä tehdä lapsi joka olisikin vammainen. Mutta jos ei ennestään ole lapsia niin tulisi sitä yritettyä hoidoilla.

Hanki lapset silloin kun se on lääketieteellisesti järkevintä eli 20-30v