Mies sanoi todella pahasti raskauden jälkeisestä vartalosta
Vauvamme on nyt vuoden ikäinen. Löysin eilen taas sivuhistorian täydeltä teinipornoa. Miehellä on aikaa vetää käteen esim. keskellä yötä klo 3 tai silla sekunnilla kun suljetaan ovi vauvan kanssa, mutta seksiä mun kanssani ei halua lähellekään samalla tavallla. Meille tuli siitä riita. Lopulta rauhotuttiin ja istuttiin keskustelemaan avoimesti.
Noh, mies sanoi suoraan, etten äitinä enää kiihota. Että rinnat ovat rupsahtaneet ja painoa liikaa, ettei seksi tunnu enää samalta. Kuitenkin kuulemma "rakastaa" minua. On hyvä isä. Osallistuu kotitöihin. Korosti sitä, että minun pitäisi olla kiitollinen hänen tekemisistään ja epävarmuuteni pilaa suhteemme. Piti siis ihan luonnollisena sitä, että äitiyden jälkeen ei vaimo enää haluta. Sanoi myös, että töissä on joku nainen, kuka muistuttaa mua "ennen kuin muutuin äidiksi". Kertoi avoimesti, että pientä ihastusta ilmassa muttei mitään olla tehty.
En oikein tiedä miten tästä eteenpäin. Eilinen meni hervottomaksi itkuksi. Tänään on ontto olo.
Pitääkö minun olla vain kiitollinen miehestäni ja niellä totuus?
Kommentit (539)
Onnittelut, olet löytänyt heterosuhteen ytimen! Miten tämä klassikko voi tulla kellekään yllätyksenä? Älä sekaannu mieheen jos et kestä miehen luontoa.
En jaksanu koko ketjua lukia.
Joillain miehillä ilmeisesti vaan lopahtaa kaikki halut.
Hassulta minun korvaani kuulostaa, kun meillä miehelle kelpas heittämällä parin viikon sisään synnytyksestä. Vaikka olinki edelleen turvonnu, pölähtäny ja muutenki ihan järkyttävän näkönen. Yli 10kg jäi kilojakin.
Ja edelleen kelpaa, viitisen kiloa vielä jäljellä lähtöpainoon, en jaksa paljon kotipäivinä peiliin katella ja joskus on päiviä, etten edes tissiliivejä saa päälle :D mahanahkan tämä toinen viimeisteli ihan piloille, ja tisseistä ei paljon jälellä ole. Silti ohimennessään puristaa takamuksesta :)
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut, olet löytänyt heterosuhteen ytimen! Miten tämä klassikko voi tulla kellekään yllätyksenä? Älä sekaannu mieheen jos et kestä miehen luontoa.
Esim. mun suvussa, ystävissä yms. ei ole yhtään tuollaista miestä.
Kiinnostaisi kyllä tietää minkä takia mt-ongelmaiset miehet aina kuvittelevat kaikkien olevan hulluja, sama asia kuin raiskaajat luulevat oikeasti kaikkien muidenkin miesten raiskaavan, salaa, ja pedofiilit kuvittelee kaikkien miesten kiihottuvan lapsista jne.
Ei kaikki miehet ole mielisairaita, vaikka miehissä onkin enemmän persoonallisuushäiriöisiä, silti iso osa miehistä on terveitä.
Ja otetaan huomioon, että tämän palsta vulvaulvaulinalassukat on niitä elämästä jälkeenjääneitä, joille tämä palsta on ainoa naiskontakti, ei ne ole niitä tavallisia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää trollaamista, jotkut käy jo ihan kuumana :D
Ei aloituskaan vaikuta provolta.
Sen kerran kun on kuullut nuorena ja paljon liikuntaa harrastavana naisena mieheltä, että olen löllö ja en ole tarpeeksi tasokas herralle tajusi aika hyvin millaisia paineita naisten ulkonäölle miehet asettavat.
Jos nyt tältä trollaamiselta ruvetaan hetki puhumaan totta niin loppupeleistä ei ihmiset niin pinnallisia ole tosielämässä. Ainakin minulle on kelvannut aika monenlaiset naiset ja tuskin olen ainut.
Ei jaksa enää uskoa. Olen saanut kaikenlaista nälvimistä miehiltä ulkonäöstä, että totta se taitaa olla ettei normaali nainen enää miehille kelpaa.
Vai onko se oikeasti teille niin iso asia, että hiukset ei olekaan superpitkät? Tai että en näytä täysin samalta ilman meikkiä? Tai että en tosiasiassa kykene tästä enää lisää kiinteytymään (56/167)? Mä olen elävä ihminen, en barbi!
Niin, koska ihan ympäröivää maailmaa tarkastelemalla ei selviä, että normaalit naiset kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää trollaamista, jotkut käy jo ihan kuumana :D
Ei aloituskaan vaikuta provolta.
Sen kerran kun on kuullut nuorena ja paljon liikuntaa harrastavana naisena mieheltä, että olen löllö ja en ole tarpeeksi tasokas herralle tajusi aika hyvin millaisia paineita naisten ulkonäölle miehet asettavat.
Jos nyt tältä trollaamiselta ruvetaan hetki puhumaan totta niin loppupeleistä ei ihmiset niin pinnallisia ole tosielämässä. Ainakin minulle on kelvannut aika monenlaiset naiset ja tuskin olen ainut.
Ei jaksa enää uskoa. Olen saanut kaikenlaista nälvimistä miehiltä ulkonäöstä, että totta se taitaa olla ettei normaali nainen enää miehille kelpaa.
Vai onko se oikeasti teille niin iso asia, että hiukset ei olekaan superpitkät? Tai että en näytä täysin samalta ilman meikkiä? Tai että en tosiasiassa kykene tästä enää lisää kiinteytymään (56/167)? Mä olen elävä ihminen, en barbi!
Niin, koska ihan ympäröivää maailmaa tarkastelemalla ei selviä, että normaalit naiset kelpaa.
Heko heko. Kyllähän se jostain kertoo kun aina miehet etsivät virheitä ulkonäöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jurppii sun puolestasi tuo. Varsinkin, kun itse muistan äitiyden alkumetrit, miten joutui luopumaan asioista ja nöyrtymään siihen äitiyteen. Se vaati oikeasti kasvamista. Miten se ei siis koskisi kumpaakin vanhempaa?.
Niin hyvin sanottu. Äitiyteen joutuu nöyrtymään. Miksi ei siis isyyteenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää trollaamista, jotkut käy jo ihan kuumana :D
Ei aloituskaan vaikuta provolta.
Sen kerran kun on kuullut nuorena ja paljon liikuntaa harrastavana naisena mieheltä, että olen löllö ja en ole tarpeeksi tasokas herralle tajusi aika hyvin millaisia paineita naisten ulkonäölle miehet asettavat.
Jos nyt tältä trollaamiselta ruvetaan hetki puhumaan totta niin loppupeleistä ei ihmiset niin pinnallisia ole tosielämässä. Ainakin minulle on kelvannut aika monenlaiset naiset ja tuskin olen ainut.
Ei jaksa enää uskoa. Olen saanut kaikenlaista nälvimistä miehiltä ulkonäöstä, että totta se taitaa olla ettei normaali nainen enää miehille kelpaa.
Vai onko se oikeasti teille niin iso asia, että hiukset ei olekaan superpitkät? Tai että en näytä täysin samalta ilman meikkiä? Tai että en tosiasiassa kykene tästä enää lisää kiinteytymään (56/167)? Mä olen elävä ihminen, en barbi!
Niin, koska ihan ympäröivää maailmaa tarkastelemalla ei selviä, että normaalit naiset kelpaa.
Heko heko. Kyllähän se jostain kertoo kun aina miehet etsivät virheitä ulkonäöstä.
Mistäs se kertoo kun naiset itse etsivät itsestään vikoja ja kärsivät huonosta itsetunnosta sentakia, samoin myös toiset naiset haukkuvat toisia naisia jatkuvasti täälläkin.
-nainen
Miten ihmeessä mies kehtaa valittaa siitä että joutuu tekemään kompromisseja? Kuvitteleeko se todella että hän on ainoa, ja ettei lapsen tultua mikään muuttuisi ap:n kehossa? Itse lasta halunnut ja sitten kun se on saatu niin ei olekaan kivaa... Haloo, ei ole muillakaan!
Jotkut miehet jää vähän lapsen tasolle. Kuinka monen muksu on jossain vaiheessa vinkunut jotain eläintä tajuamatta yhtään millainen vastuu se on? Hankitaan koira ja lopulta äiti käyttää sitä aamulenkillä kun lapsia ei huvita herätä.
Miehillä sama. Lapsi halutaan ja perhe pitää perustaa, mutta sitten kun ne huomaa mikä vastuu ja muutos se on niin ei huvitakaan enää. :P Kuvittelevat varmaan että olet 9 kuukautta raskaana ilman huolen häivää, sitten muksu pullahtaa pihalle ja nukkuu ensimmäisen vuoden samalla kun te paneskelette. Ja totta kai miehen unelmissa sun kropassa ei ole jälkeäkään mistään lapsenteosta.
Idiootti mies aloittajalla. Mun mielestä on ihan ymmärrettävää, jos mies "yllättyy" (lainausmerkeissä, ei muuttunut vartalo voi kenellekään yllätyksenä tulla, jos yhtään on ollut hereillä esim. biologian tunneilla yläasteella) vaimon vartalosta synnytyksen jälkeen ja kyllä mä ymmärrän senkin, jos on vaikea innostua raskausarpien peittämästä vatsasta, josta on kimmoisuus kaukana, mutta en ymmärrä sitä, että aletaan kumppania syyllistämään siitä. Jokainen järkevä mies tajuaa itsekin, että tämä nainen tässä on just synnyttänyt minun lapseni ja herää ruokkimaan sitä öisinkin, olkootkin muutama liikakilo ja ymmärtää, ettei laihduttaminen ole ehkä päällimmäisenä mielessä, kun eletään uuvuttavaa vauva-arkea. Ja järkevä mies pitää ajatukset "rupsahduksesta" itsellään ja yrittää oppia innostumaan vaimon uudesta vartalosta. Prioriteetit kuntoon, tärkeintä on, että nyt ollaan perhe ja maailmassa on terve vauva, jonka hoitaminen on tärkeysjärjestyksessä korkeimmalla, eikä todellakaan raskauskiloista vaimolle avautuminen.
Vierailija kirjoitti:
Fakta on faktaa. Miehet syttyy ja rakastelee silmillään ja jos toinen on läskinen sellumonsteri niin kyllä siinä saa aika paljon käyttää mielikuvitusta, että hommiin pystyy. Etkö meinaa tehdä asialle mitään?
Se nyt vaan on faktaa, että suurin osa maailman naisista on ihan tavallisia, eivät siis täydellisiä. Sellaisen miehen, joka ei pysty ymmärtämään kuvien ja todellisuuden välistä eroa (ja näkemään myös itseään realistisesti, tuskin ap:n mies mikään täydellinen on) kannattaa tosiaan pysyäkin tietokoneen äärellä runkkailemassa ja vältellä kaikkia oikeita ihmisiä.
Miten jotkut miehet ei tajua, että naisille pitää puhua yhtä pötköä soopaa, ei oikeaa asiaa ensinkään, totuudesta nyt puhumattakaan!
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut miehet ei tajua, että naisille pitää puhua yhtä pötköä soopaa, ei oikeaa asiaa ensinkään, totuudesta nyt puhumattakaan!
Haluatko sä kuulla koko totuuden itsestäsi.
Haluatko kuulla mitä sun seksikumppani oikeasti ajattelee sun vartalosta, haluatko kuulla mitä sun ystävät oikeasti ajattelee susta jne. koko sensuroimaton totuus susta muiden suusta.
Olisiko ihanaa.
Miksei saa sanoa ääneen, jos kumppanin ulkonäkö on itselle todella tärkeä asia? Täällä on suurin osa kirjoittajista sitä mieltä, että lapsi on kaikkein pyhin ja ylimmäinen elämän tarkoitus, jolle kaikki muu voidaan uhrata. Mies nyt ihan ensimmäisenä. Suurin osa kommenteista tässä ja monissa muissakin keskusteluissa on, että lähde vauvan kanssa ja jätä mies. Onko siis suurimmalle osalle naisista lapsi tärkeämpää kuin parisuhde? Näyttää olevan.
Minun ohjeeni olisi se, että hanki lapsi vasta sellaiseen tilanteeseen, että tiedät tarvittaessa pärjääväsi yksin lapsen kanssa. Noin suuressa asiassa kuin lapsenhankinta ja varsinkin kasvattaminen, ei kannata pääpainoa selviämisestä laittaa kenenkään muun kuin itsensä varaan. Tämä ohje kyllä pätee elämässä ihan yleensäkin, ei vain lapsiasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut miehet ei tajua, että naisille pitää puhua yhtä pötköä soopaa, ei oikeaa asiaa ensinkään, totuudesta nyt puhumattakaan!
Voin kuvitella miehen ilmeen, kun nainen kertoo mitä oikeasti ajattelee löysähköstä keskikokoisesta munasta, miten se mies ei saa sitä naista tulemaan yhtä nopeasti kuin ex, miten sen miehen vatsakumpu oksettaa, miten se mies sössöttää puhuessaan, miten sen miehen perse roikkuu, miten sen miehen hengitys haisee paskalle ja tyhmät jutut lähinnä tylsistyttää.
Katsotaan miten miehet tykkäisivät tästä, kun naiset on niin superherkkiä, eikä kestä totuutta. Kestääkö mies totuuden sen pikkunakista ja muusta olemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa sanoa ääneen, jos kumppanin ulkonäkö on itselle todella tärkeä asia? Täällä on suurin osa kirjoittajista sitä mieltä, että lapsi on kaikkein pyhin ja ylimmäinen elämän tarkoitus, jolle kaikki muu voidaan uhrata. Mies nyt ihan ensimmäisenä. Suurin osa kommenteista tässä ja monissa muissakin keskusteluissa on, että lähde vauvan kanssa ja jätä mies. Onko siis suurimmalle osalle naisista lapsi tärkeämpää kuin parisuhde? Näyttää olevan.
Tässäkin tilanteessa se mies on halunnut sen lapsen, ja silloin joutuu uhrautumaan.
Turha tuonkaan miehen itkeä, kun paska on jo housussa, olisi kannattanut miettiä etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut miehet ei tajua, että naisille pitää puhua yhtä pötköä soopaa, ei oikeaa asiaa ensinkään, totuudesta nyt puhumattakaan!
Haluatko sä kuulla koko totuuden itsestäsi.
Haluatko kuulla mitä sun seksikumppani oikeasti ajattelee sun vartalosta, haluatko kuulla mitä sun ystävät oikeasti ajattelee susta jne. koko sensuroimaton totuus susta muiden suusta.
Olisiko ihanaa.
Tuonhan jo tiesinkin, kiitos kuitenkin ;)
Vierailija kirjoitti:
Miten jotkut miehet ei tajua, että naisille pitää puhua yhtä pötköä soopaa, ei oikeaa asiaa ensinkään, totuudesta nyt puhumattakaan!
Kyllä me suhteessa olevat tämä ollaan tajuttu. Pelkkää paskaa ja muunneltua totuutta olen puhunut jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoi myöskin, että elämä mun ja vauvan kanssa on kohtuuttoman raskasta välillä. Ettei elämä tunnu siltä, mitä suunnitteli. Ei kuulemma ole lainkaan masentunut, vaan kokee joutuvansa tekemään kompromissin oman onnensa ja meidän välillä.
Tervetuloa elämään!
Miksei mies pysty näkemään perhe-elämässä muuta kuin kompromissin? Oma lapsi on kuitenkin jotain niin ainutlaatuista! Varsinkin, kun sellainen on maailmaan saatettu.
Minua jurppii sun puolestasi tuo. Varsinkin, kun itse muistan äitiyden alkumetrit, miten joutui luopumaan asioista ja nöyrtymään siihen äitiyteen. Se vaati oikeasti kasvamista. Miten se ei siis koskisi kumpaakin vanhempaa?
Ehdotus: ota äkkilähtö jonnekin viikoksi. Se vaatii sinulta paljon, tiedän, mutta anna miehelle mahdollisuus saada nauttia isyydestään. Se käy vastuun kautta.
Kiitos viestistäsi. Vauvaa en halua vielä jättää eikä loma kiinnosta muutenkaan.
Koko äitiys on ollut sairainta vuoristorataa, missä olen koskaan ollut. Yhtäkkiä minun tarpeillani ei olekaan mitään väliä- ja olen jopa ok sen suhteen, koska olen niin rakastanut vauvaan.
Kuitenkin oma identiteetti, oma kroppa, oma identiteetti IHMISENÄ ja NAISENA on vaihtunut siihen, että olen geneerisesti "äiti". Olen aina tästä eteenpäin ensisijaisesti äiti. En tule koskaan saamaan samaa vatsaa tai rintoja kuin ennen äitiyttä. Tästä ei saa edes surra tai puhua, koska jos suree tai murehtii tätä on huono äiti ja lapsellinen, pinnallinen ihminen jolla on arvot vinksahtaneet.
Elämä näytti ensimmäiset 4 kk lapsen saannin jälkeen mustemmalta kuin koskaan, mutta siitäkin on reilusti olo helpottunut ja olen saanut apua. Kuitenkin nyt kun parisuhdekin tuntuu menevän viemäriin vauvan takia (tai ei vauvan, vaan vauva sai miehen näyttämään todellisen karvansa 6,5 vuoden jälkeen).
Välillä vaan toivon,että voisin kadota.
Saat tietysti surra ja murehtia nuorempaa kroppaasi, mutta yritä myös ajatella että laivat on tehty seilaamaan. Laivat on kyllä kauniita kotisatamassakin missä säästyvät kulumiselta, mutta niiden tarkoitus ei ole näyttää kauniilta, vaan purjehtia maailman meriä.
Sulla on tosi huono puoliso. Selviät kyllä.
Ei jaksa enää uskoa. Olen saanut kaikenlaista nälvimistä miehiltä ulkonäöstä, että totta se taitaa olla ettei normaali nainen enää miehille kelpaa.
Vai onko se oikeasti teille niin iso asia, että hiukset ei olekaan superpitkät? Tai että en näytä täysin samalta ilman meikkiä? Tai että en tosiasiassa kykene tästä enää lisää kiinteytymään (56/167)? Mä olen elävä ihminen, en barbi!